Lausuntopyyntö, rakennussuojelu, ravintola Meiccu, Pihlajatie 34, Meilahti, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

HEL 2023-015801
Asialla on uudempia käsittelyjä
14. / 60 §

Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle ravintola Meicun, Pihlajatie 34, rakennussuojeluesityksestä

Helsingin kaupunginhallitus

Päätös

Kaupunginhallitus antoi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle seuraavan lausunnon Museoviraston tekemästä suojeluesityksestä otsikkoasiassa:

Ravintola Meiccu sijaitsee Helsingissä, Meilahden kaupunginosassa osoitteessa Pihlajatie 34. Ravintolan on vuonna 1946 perustanut alun perin Helsingin Osuuskauppa (HOK). Alkuperäiseltä nimeltään ravintola oli nimeltään Ravintola N:ro 11, mutta sitä on kutsuttu myös nimillä Kuusihokki, Risuhokki ja Käpyhokki.

Ravintola sijaitsee Pihlajatien ja Kuusitien kulmauksessa olevan asuinkerrostalon toisessa kerroksessa. Vuonna 1945 valmistuneen seitsemänkerroksisen jälkifunkkis-kerrostalon pääpiirustuksia ovat signeeranneet arkkitehti T.A. Elo sekä arkkitehtiylioppilas Helge Lundström, ja talon on rakennuttanut HOK. Ravintolatila on kuulunut alkuperäisiin suunnitelmiin.

Meilahden kerrostaloalue on rakennettu pääosin 1940–1950-luvuilla ja se on yhtenäinen, edustava esimerkki aikansa kaupunkisuunnittelun ihanteista. Pihlajatie 34 on alueen asuinrakennusten tapaan ulkoasultaan pelkistetty ja selkeälinjainen lamellitalo. Ravintolan sisäänkäynti on rakennuksen Pihlajatien puoleisella lyhyellä julkisivulla maantasossa. Sisäänkäyntiä on korostettu pienellä katoksella ja liuskekivikiveyksellä. Puiselle ulko-ovelle noustaan kahden graniittiaskelman kautta. Rakennuksen kulmassa Pihlajatien ja Kuusitien risteyksessä on pystysuuntainen mainosvaloteksti ”RAVINTOLA”. Ravintolatilat erottuvat asuinkerrosten julkisivukäsittelystä hienovaraisesti ikkunajaon suhteen: ravintolasalin ikkunat ovat leveämmät ja puitejaoltaan erilaiset kuin asuinkerroksissa.

Alueella on voimassa asemakaava vuodelta 1988. Pihlajatie 34:n tontilla on merkintä AK (asuinkerrostalojen korttelialue). Meilahden kerrostaloalue kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön (Helsingin empirekeskusta ja kivikaupunki, Uudenmaan kulttuuriympäristöselvitys). Pihlajatie 34:n asuinrakennusta ei ole suojeltu asemakaavalla. Voimassa oleva asemakaava on kuitenkin luonteeltaan säilyttävä ja kaavaselostuksen mukaan kaavan tavoitteena on ollut ”suojella funktionalismin hengessä toteutettu kaupunginosakokonaisuus säilyttämällä alue asuntoalueena, säilyttämällä olemassa oleva rakennuskanta ja viheralueet sekä parantamalla asumisolosuhteita nykyajan vaatimuksia vastaaviksi”. Rakennusalat ja -oikeudet on määritelty olemassa olleen tilanteen mukaisesti. Pihlajatie 34:ssä rakennusoikeutta on kaavan mukaan 2 390 k-m2, ja liike-, toimisto- tai niihin verrattavia tiloja 320 k-m2. Jälkimmäisenä mainittuihin tiloihin tulee olla käynti suoraan kadulta.

Voimassa olevassa kaavassa on määräys, jonka mukaan rakennuksia voidaan korjata uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla sen estämättä, mitä kaavassa on määrätty alueen käyttötarkoituksesta (silloin kun uudisrakentamiseen verrattava korjaaminen ei muuta rakennuksen tai sen osan rakennus- tai muutosluvassa määrättyä käyttötarkoitusta); rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan korkeusasemasta; tai tontin autopaikkojen määrästä. Annettaessa lupa olemassa olevan rakennuksen korjaamiseen uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla luvan ehtona tulee kuitenkin olla, että tontin istuttamisessa ja käyttämisessä leikki- ja oleskelupaikkoina noudatetaan kaavamääräyksiä, ja olemassa olevat autopaikat ja maanalaiset autopaikoiksi soveltuvat tilat varataan tontin autopaikoiksi.

Ravintolatiloilla on kulttuurihistoriallista ja rakennustaiteellista merkitystä ja Museovirasto pitää tarpeellisena suojella ravintolan sisätilat sekä niiden kiinteän sisustuksen rakennusperintölain nojalla. Rakennusperintölain nojalla suojelu on sen mukaan perusteltua, sillä kohde on valtakunnallisesti tarkastellen harvinainen, suojelutarve kohdistuu yksityiskohtaisesti sisätiloihin eikä asemakaava ole rakennussuojelun kannalta ajantasainen. Museovirasto kuitenkin lausunnossaan toteaa, että koko rakennuksen suojelu on tarkoituksenmukaista tutkia siinä vaiheessa, kun arkkitehtuuriltaan yhtenäisen aluekokonaisuuden asemakaava päivitetään ja ajantasaistetaan rakennussuojelutavoitteiltaan.

Helsingin kaupunginmuseo yhtyy Museoviraston kantaan ja on samaa mieltä ravintola Meicun, alkuperäiseltä nimeltään Ravintola n:ro 11:n (myöhemmin Kuusihokki) suojeluesityksen laajuudesta ja sisällöstä.

Kaupunkiympäristön toimialan ja kaupunginmuseon lausuntoihin perustuen kaupunginhallitus katsoo, että ravintolan sisätiloilla on erityistä kulttuurihistoriallista merkitystä ja niiden suojelu on luontevinta toteuttaa rakennusperintölain nojalla.

Rakennuksen ja alueen kaavoituksesta kaupunginhallitus toteaa, että kaupungin tavoitteena ei ole käynnistää alueen asemakaavoitusta uudelleen lähitulevaisuudessa. Voimassa olevan, säilyttävähenkisen asemakaavan voidaan katsoa turvaavan alueen kaupunkikuvallisten ominaispiirteiden säilymisen riittävällä tavalla. Voimassa olevan asemakaavan suojelutavoitteiden uudelleenarviointi ja mahdollinen päivittäminen on tarvittaessa tehtävä koko alueella.

Esittelijä

kansliapäällikkö
Jukka-Pekka Ujula

Lisätietojen antaja

Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36154

tanja.sippola-alho@hel.fi

Liitteet (pdf)

1. Lausuntopyyntö 12.12.2023
Liitettä ei julkaista internetissä.
2. Lausuntopyyntö 12.12.2023, liite, suojeluesitys
Liitettä ei julkaista internetissä.
3. Päätös 14.12.2023
Liitettä ei julkaista internetissä.
4. Päätös 14.12.2023, liite, karttaote
Liitettä ei julkaista internetissä.

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.