Asemakaavan muutos, 31.KO, Lauttasaari, Oy Hedengren Ab

Kaupunkiympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle

Lisäksi lautakunta päättää

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Tavoitteena on muuttaa toimitilarakennusten korttelialue (KTY) asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK) ja mahdollistaa uuden asuinkerrostalokorttelin rakentaminen purettavan, vuonna 1969 valmistuneen toimitilarakennuksen tilalle. Kaavaratkaisun sallima tonttitehokkuus 2,2 on sama kuin tontin länsipuolella sijaitsevassa, vuonna 2020 valmistuneessa Lauttasaarenmäen kerrostalokorttelissa. Kortteli kytkeytyy tulevaisuudessa myös tiivistyvään Länsiväylän ympäristöön. Kaupunkikuvallisena tavoitteena on jatkaa viereisen asuinkorttelin vaaleaa ilmettä ja terassoituvaa hahmoa sekä lisätä tontin vehreyttä mm. puuistutusten ja viherkattojen avulla. Lauttasaarentietä elävöitetään sijoittamalla liiketiloja maantasokerrokseen koko korttelin kadun varren osalla.

Uutta asuinkerrosalaa tulee kerrostaloihin 14 480 k-m². Asukasmäärän lisäys on noin 360 uutta asukasta. Työpaikkamäärä vähenee noin 160 työpaikalla.

Yleisenä tavoitteena on edistää asuntotuotantoa täydentämällä ja uudistamalla olemassa olevaa rakennettua ympäristöä metroaseman läheisyydessä. Tontin täydennysrakentaminen sopii kaupunkistrategian ja yleiskaavan 2016 tavoitteisiin sekä valmisteilla olevan Länsiväylän ympäristön osayleiskaavan tavoitteisiin.

Tontin liikennejärjestelyt toteutetaan liikenneturvallisesti ja kaavaratkaisu tukee kestäviä kulkumuotoja. Markkinaehtoisen pysäköinnin alueella ei enää asemakaavassa osoiteta asuinkerrostalojen autopaikkojen vähimmäismäärää, mutta kaavaratkaisussa varataan tilat aiemman laskentaohjeen mukaiselle autopaikkamäärälle.

OAS-vaiheen palautteen perusteella korttelin massoittelua on muutettu niin, että tontin länsireunalla rakennusmassoja on madallutettu ja etäisyyttä viereiseen Lauttasaarenmäen kerrostalokortteliin on kasvatettu.

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että tontin vihertehokkuus kasvaa rakennetun piha-alueen muuttuessa puin ja pensain istutetuksi, kaupunkikuva muuttuu kaupunkimaisemmaksi, osa paikallista historiaa häviää, työpaikat tontilla vähenevät, alueelle tulee uusia asukkaita ja rakentaminen tuottaa hiilidioksidipäästöjä.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumista edistämällä asuntotuotantoa ja kaupungin kestävää kasvua. Kaupunkirakennetta kehitetään uudistamalla ja täydentämällä olemassa olevaa rakennettua ympäristöä erityisesti raideliikenteen varrella. Tontilta on matkaa Lauttasaaren ja Koivusaaren metroasemille n. 700 metriä. Lauttasaarentie, jonka varteen tontti sijoittuu, on yksi alueen pääkaduista ja keskeiset palvelut, kuten koulu, liikuntapaikat sekä virkistysalueet sijaitsevat tontin vieressä.

Tontille tulee ARA-rahoitteista asuntotuotantoa, mikä monipuolistaa hallinta- ja asumismuotojen vaihtoehtoja Lauttasaaressa.

Nyt laadittu kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan (2016) mukainen.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Tontilla sijaitsee nykyisin 3–4-kerroksinen Oy Hedengren Ab:n toimitilarakennus, joka on valmistunut vuonna 1969. Hedengrenin lisäksi rakennuksessa toimii pyöräliike sekä Lauttasaaren ala-aste, jonka vuokrasopimus loppuu kesällä 2026. Tontin piha-alueet ovat asfaltoitua pysäköintikenttää. Tontti on tasattu Lauttasaarentien tasoon niin, että tontin Lauttasaarenmäen puoleisella rajalla on lähes 10 metriä korkea pystysuora seinämä.

Tontti rajautuu pohjoisessa Lauttasaarentiehen. Länsiväylälle on tontin pohjoisrajalta matkaa 60–100 metriä. Lauttasaarentien ja Länsiväylän välissä sijaitsee Ruukinlahdenpuisto, jonka länsiosaan on suunniteltu lumenkasausaluetta, jossa on tarkoitus myös sulattaa lunta tarkoitukseen sopivalla laitteistolla. Puistoon on rakennettu myös vuonna 2023 voimaan tulleen kaavan mukainen palloilukenttä ja talvikautinen kuplahalli. Tontin länsipuolella on vuonna 2020 valmistunut Lauttasaarenmäen asuinkerrostalokortteli. Etelässä sijaitsee Lauttasaarenmäki-niminen pieni katu n. 10 metriä tontin piha-aluetta korkeammalla ja sen vastakkaisella puolella on uusia kytkettyjä pientaloja. Idässä tontti rajautuu yleiselle jalankululle varattuun katualueeseen, jonka toisella puolella on Lauttasaaren ala-aste.

Alueella voimassa olevat asemakaavat

Alueella on voimassa asemakaava tai asemakaavat 11931 (18.03.2011).

Voimassa olevassa asemakaavassa (2011) alue on merkitty toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY).

Kaavan mukaan tontin rakennusoikeus on 11 960 k-m² ja suurin sallittu kerrosluku IV. Rakennusala on olemassa olevan, 1969 valmistuneen rakennuksen mukainen ja tontin piha-alueet on merkitty pysäköintipaikaksi. Korttelialue on yksityisomistuksessa.

Kaavoitus on tullut vireille tontin omistajan tai haltijan hakemuksesta.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kaupungille kustannuksia.

Tulovaikutukset

Kaupunki saa yksityisessä omistuksessa olevilta tonteilta maankäyttökorvauksia. Mahdollisista korvauksista sovitaan kaupungin edustajan ja maanomistajan kesken käytävissä neuvotteluissa.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista, viranomais- ja asiantuntijatahojen lausunnoista, kaavan valmisteluaikana saaduista kannanotoista, osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomais- ja asiantuntijayhteistyö

Valmistelu on tehty yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen kanssa. Valmistelun aikana on tehty yhteistyötä lisäksi seuraavien viranomais- ja asiantuntijatahojen kanssa:

Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat olemassa olevan toimistorakennuksen säilyttämiseen osana tontin täydennysrakentamista, alueellisen jakelumuuntamon rakentamista kortteliin sekä pelastustien ja nostopaikkojen suunnittelua.

Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että hankkeen käynnistysvaiheessa on tutkittu myös olemassa olevan rakennuksen säilyttäviä vaihtoehtoja, vaikka kaavaratkaisussa lopulta päädyttiinkin kokonaan purkavaan uudisrakentamiseen. Kaavaratkaisussa on huomioitu tarve muuntamon sijoittamiselle kortteliin ja viitesuunnitelmaan on lisätty kaavio pelastusteistä ja nostopaikoista. Vastineet kannanottoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Mielipiteet

OAS-aineistosta saapui kirjallisia mielipiteitä 31 kpl.

Osallisten mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä viitesuunnitelmasta koskivat rakentamisen määrää ja massoittelua, arkkitehtuuria, kaupunkikuvaa ja maisemaa, rakennuksen tiloja ja toimintoja, liikennettä, työmaavaiheen häiriöitä, olemassa olevan rakennuksen purkamista ja hiilijalanjälkeä, luontoa ja viheralueita, taloudellisia vaikutuksia, kaavaprosessia sekä melua ja ilmanlaatua. Mielipiteissä esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä erityisesti siten, että rakennuksen massoittelua on muutettu ja etäisyyttä naapurikerrostaloon on kasvatettu. Suunnitelmaa on myös muilta osin kehitetty huolellisesti yhteistyössä hankkeen kanssa ja tärkeimmät asiat liittyen mm. kaupunkikuvaan ja istutuksiin on sisällytetty kaavakarttaan ja kaavamääräyksiin. Hanke on teettänyt kaupungin pyynnöstä myös lukuisia selvityksiä, joiden perusteella on arvioitu mm. teknistä toteutettavuutta, turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä lisätty näitä koskevia määräyksia kaavaehdotukseen. Vastineet mielipiteisiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (AKL/MRL 65 §)

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä (AKL/MRL 65 §) 27.1.2025–25.2.2025.

Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla.

Kaavaehdotusta koskevia muistutuksia saapui 15 kpl.

Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat kaupunkikuvaan ja massoitteluun, rakentamisen tehokkuuteen, asemakaavan sisältövaatimuksiin, kulttuurihistoriallisiin arvoihin, luontoon ja vihertehokkuuteen, vesi- ja lumisateisiin, lintujen turvallisuuteen, ympäristöhäiriöihin, rakennustyömaan aikaisiin haittoihin, palveluihin, kaavoitusprosessiin, aineiston virheisiin, liikenteeseen ja pysäköintiin sekä hiilijalanjälkeen. Huomautukset on otettu huomioon siten, että tarkistettuun kaavaehdotukseen on lisätty uusi määräys julkisivujen jakamisesta pienempiin osiin julkisivumateriaalien, värityksen, aukotuksen tai muiden keinojen avulla. Kaavaselostusta on täydennetty vaikutusten arvioinnin sekä alueen lähtökohtien osalta. Kaavan viitesuunnitelman näkymäkuvia on päivitetty.

Lausuntoja saatiin seuraavilta viranomais- ja asiantuntijatahoilta:

Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat liikenteen melulta suojautumiseen, hiilijalanjäljen ja ilmastovaikutusten arviointiin, purkumateriaalien käyttöön ja purkavan uudisrakentamisen haitallisten vaikutusten arviointiin. Jätepisteen saavutettavuuteen ja jäteautojen liikkumiseen tulee kiinnittää huomiota. Huomautukset on otettu huomioon siten, että kaavamääräystä oleskeluparvekkeiden suojaamisesta melulta on tarkennettu ja kaavaselostuksen kohtaa "Vaikutukset ilmastonmuutoksen hillintään" on täydennetty. Vastineet lausuntoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin. Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu Tehdyt muutokset -liitteeseen. Tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, joten kaavaehdotusta ei ole ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Jatkotoimenpiteet

Kaava-alueeseen tai sen osaan liittyy maankäyttösopimusmenettely, joka tulee saattaa päätökseen ennen kaavan hyväksymistä.

Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on pyydetty lähettämään tieto.

Toimivalta

Kaavaratkaisun hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.