Puistosuunnitelma, Halkopiipunpuisto, Pasila VIO 5821/1

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Lähtökohdat ja tavoitteet

Halkopiipunkallio on tällä hetkellä osittain lähes luonnontilassa olevaa avokallioaluetta ja osittain työmaa-alueena olevaa rakentamatonta aluetta. Puisto on kolmihaarainen ja rajautuu lännessä Pasilankatuun. Pohjois-, itä- ja eteläpuolella sijaitsee asuinkortteleita ja julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue. Puisto ulottuu kapeina vihersormina Höyrykadulle ja Tulistimenkadulle asti.

Puistosuunnitelman lähtökohtana on asemakaava numero 12360.

Puisto palvelee alueen asukkaiden lisäksi koululaisia ja päiväkotilapsia. Puistoraitteja käyttävät jalankulkijat ja pyöräilijät, ja raitit ovat sekä etelä-pohjoissuunnassa että itä-länsisuunnassa.

Suunnitelma

Puiston keskeisimpänä osana on suuri, lähes ennallaan säilyvä avokallio, joka rajautuu Pasilankatuun. Kallioalue on lähes puuton. Puiston läpi lännestä etelään kulkee Höyrypolku, joka toimii kävelyn- ja pyöräilyn pääreittinä sekä pelastus- ja huoltoreittinä sitä reunustavalle asuinkorttelille.

Pohjois-eteläsuunnassa on esteetön reitti avokallion ja kortteleiden välissä. Pohjoisimmassa ja keskimmäisessä puiston haarassa raitteja reunustaa osan matkaa tukimuuri, jotta muu osa puistosta ja liittymiset korttelirakennuksiin saadaan tasaisemmaksi.

Eteläisimmässä puiston osassa on kivetty aukio, joka rajautuu koulun ja päiväkodin tonttiin. Puiston tässä osassa on tukimuurein terassoidut oleskelutasanteet, jotka toimivat sekä tapahtumien katsomoina että oleskelupaikkoina. Tasanteiden välissä on portaat, joita pitkin pääsee aukiolta puiston ylemmälle tasolle.

Kallioalueen kasvillisuuden annetaan jatkossa kehittyä mahdollisuuksien mukaan luontaisesti. Puiston uudet istutukset ovat niin kutsuttuja dynaamisia istutuksia, joissa on useita eri perenna- ja pensaslajeja. Puistoon istutetaan sekä lehti- että havupuita.

Puiston etelä- ja pohjoisosassa istutusalueiden keskellä on sinikukkaisista perennoista muodostuva kaareva painanne, joka on saanut ideansa purouomasta.

Puiston hule- ja pintavedet ohjataan raiteilta istutusalueelle.

Pohjoisimman puiston osan läpi kulkee huoltoajo molemmille sitä rajaaville kortteleille. Puiston keskellä on oleskelupaikka, jossa on monen ikäisille sopivia pihakeinuja. Pohjoisimmasta puistohaarasta Pasilankadulle lähtevälle reitille johtaa portaat.

Vuorovaikutuksen yhteydessä saatiin mielipiteitä, jotka otettiin huomioon puistosuunnitelmassa. Puiston kaakkoiskulman aukiolle lisättiin kaksi istutettavaa puuta. Muut palautteet eivät antaneet aihetta suunnitelmamuutoksille. Muut palautteet ovat kirjattuina vuorovaikutusmuistiossa (Liite 3).

Suunnitelman tarkempi kuvaus ilmenee suunnitelmaselostuksesta VIO 5821 Halkopiipunkallio selostus (Liite 1) ja suunnitelmapiirustuksesta nro VIO 5821/1 (Liite 2).

Puisto sopeutuu alueella voimassa olevan asemakaavan nro 12360 mukaiseen ympäristöönsä ja täyttää toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset.

Luonnon monimuotoisuus ja kestävä kehitys

Suunnitelmassa esitetyillä toimenpiteillä puistokokonaisuudesta tulee elinvoimainen. Puistossa ei ole merkittävästi säilytettävää kasvillisuutta, ja osa puistosta on nyt työmaan tukikohtana. Istutettava kasvillisuus luo alueelle ekologisia yhteyksiä ja tarjoaa elinympäristöjä eri eliölajeille. Lajivalinnoilla luodaan ja kehitetään uusia kasviyhdyskuntia.

Istutettavat puut tarjoavat elinympäristöjä useille lajeille. Kerroksellisesti kasvavat puut ja pensaat antavat suojaa ja ravintoa kaupunkiympäristössä etenkin linnuille. Puistoon istutetaan myös dynaamisia, monilajisia istutuksia. Puistoon valitaan kukkivia ja marjoja tai siemeniä tuottavia lajeja. Lisäksi puistoon asennetaan linnunpönttöjä.

Nurmialueiden sijaan puistossa on niin sanottua nurmetonta nurmea. Keväällä kukkivat sipulikasvit tarjoavat ravintoa aikaisin liikkeellä oleville pölyttäjähyönteisille. Kesän mittaan puiston kukkaloisto lisääntyy kesäkukkien ja perennojen kukkiessa. Säilytettävä avokallioalue tukee osaltaan lajistollista monipuolisuutta. Kallioalueen annetaan kehittyä luontaisesti, ja sinne pyritään kehittämään kallioketo.

Istutettavat puut sitovat hiiltä, viilentävät ympäristöään ja hyödyntävät hulevesiä.

Vuorovaikutus

Halkopiipunkallion ja Höyrypuiston puistosuunnitelmaluonnokset olivat yhdessä esillä Helsingin kaupungin verkkosivulla 13.11.–26.11.2024 välisen ajan. Puistosuunnitelmaluonnokset esiteltiin Teams-tapahtumassa 14.11.2024. Tilaisuudessa oli mahdollisuus esittää kysymyksiä ja kommentoida suunnitelmia kommentointipalstalla.

Tiedote verkkotilaisuudesta ja esillä olosta lähetettiin lähikiinteistöjen omistajille ja asukasyhdistyksille 30.10.2024. Mahdolliset kommentit suunnitelmiin pyydettiin toimittamaan 26.11.2024 mennessä.

Tilaisuudessa esitetyt kysymykset koskivat rakentamisen aikataulua, Höyrypuiston esteetöntä kulkua, koulun pihakannen käyttöä ja puistoon sijoitettavaa taideteosta. Lisäksi toivottiin Halkopiipunkallion eteläreunan aukiolle lisää vihreyttä.

Sähköpostilla saatiin yksi palaute, jossa toivottiin sujuvampaa yhteyttä Tenderinlenkiltä Triplan suuntaan johtavalle suojatielle.

Asukaspalautteet on kirjattu yhteiseen vuorovaikutusmuistioon. Vuorovaikutusmuistio on liitteenä (Liite 3).

Kustannukset ja aikataulu

Halkopiipunpuiston rakentamisen kustannukset ovat noin 1 740 000 euroa eli noin 167 euroa/m² (alv 0 %).

Suunnittelualue kuuluu hoitoluokkiin R3 (käyttöviheralue) ja C1 (lähimetsä).

Suunnittelualueen vuosittaiset ylläpitokustannukset ovat noin 15 500 euroa, 1,50 euroa/m² (alv 0%).

Hanke rahoitetaan talousarvion kohdasta 8 04 01 01 Uudet puistot ja puistojen peruskorjaus.

Puiston rakentamiseen on varauduttu kaupunkiympäristölautakunnan talousarvioehdotuksessa vuodesta 2025 alkaen.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 2 momentin 11 kohdan mukaan lautakunta päättää katu-, puisto- tai muun yleisen alueen suunnitelman hyväksymisestä lukuun ottamatta taloudellisesti tai periaatteellisesti vähäisiä suunnitelmia. Puistosuunnitelma mahdollistaa puiston rakentamisen. Suunnitelman on taloudellisesti merkittävä.

Sovelletut säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslaki 90 1-3 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 30 §

Päätös tullut nähtäväksi 12.02.2025

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään. Viranomainen saa hakea muutosta valittamalla myös, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi.

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Yleistiedoksiantona toimitetun päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon seitsemäntenä päivänä päätöstä koskevan ilmoituksen julkaisemisesta.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00-16.15.

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.