Helsingin ilmansuojelu- ja meluntorjuntasuunnitelma 2024–2029

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää hyväksyä Helsingin ilmansuojelu- ja meluntorjuntasuunnitelman 2024 - 2029 (ILME) toteutumisen seurannan vuodelta 2024.

ILME-suunnitelman taustaa

Helsingin uusi ilmansuojelu- ja meluntorjuntasuunnitelma (ILME) valmistui toukokuussa 2024. ILME-suunnitelma sisältää ilmansuojelun ja meluntorjunnan tavoitteet ja toimenpiteet seuraavalle viidelle vuodelle. Suunnitelma sisältää kymmenen tavoitetta, joihin pyritään 38 toimenpiteellä. Toimenpiteet keskittyvät erityisesti liikenteen aiheuttamien pakokaasujen, katupölyn ja melun vähentämiseen sekä puun pienpolton päästöjen torjuntaan. ILME-suunnitelman toimenpiteistä suurin osa parantaa sekä ilmanlaatua että ääniympäristöä.

Kaupungin visio vuodelle 2040 on, että Helsingin ilmanlaatu ja ääniympäristö ovat erinomaisia. Tavoitteena on, että liikenteen pakokaasut, katupöly ja pienpolton päästöt eivät heikennä Helsingin hengitysilmaa ja kaupunkilaiset eivät altistu jatkuvalle voimakkaalle liikennemelulle. Herkissä kohteissa, kuten päiväkodeissa, kouluissa ja palvelutaloissa, ei altistuta liikennemelulle ja ilmansaasteille. Viheralueilla on puhdas ilma ja niiden ääniympäristö on rauhallinen. Tulevaisuudessakin hiljaisia keitaita on eri puolilla kaupunkia.

Helsingin ilmanlaatu on parantunut viimeisten vuosikymmenien aikana ja se on kansainvälisesti vertaillen melko hyvä. Katupöly, liikenteen pakokaasut ja puun pienpolton päästöt aiheuttavat kuitenkin edelleen haittaa ihmisten terveydelle ja ympäristön viihtyisyydelle. EU:n uusi ilmanlaatudirektiivi tuli voimaan joulukuussa 2024. Sen myötä EU:n sitovat raja-arvot ilmansaasteiden pitoisuuksille kiristyvät merkittävästi aiemmista vuonna 2030, mikä tuo Helsingille haasteita. Nykyiset raja-arvot eivät ole ylittynet enää vuosiin, mutta tulevat ovat vaarassa ylittyä.

Helsingissä suurin meluhaitta aiheutuu tieliikenteestä. Helsinkiläistä 39 % (noin 256 500 asukasta) asuu alueilla, joilla tieliikenteen aiheuttama keskiäänitaso ylittää 55 dB eli valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisen ohjearvon. Melualueella asuvien osuus on viime vuosikymmenen aikana hieman noussut. Nousu johtuu pääosin uudesta rakentamisesta melualueelle. Toiseksi merkittävin melulähde on raitiotieliikenne, jonka melulle altistuvien määrä on noin 37 000 (6 %) asukasta. Rautatieliikenteen melulle altistuu 7 100 (1 %) ja metroliikenteen melulle 9 300 (1,4 %) asukasta.

Seuranta

Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristönsuojelu ja ohjaus -yksikkö koordinoi ILME-suunnitelmaa ja kokoaa vuosittain seurannan toimenpiteiden toteutumista. Kansliapäällikön asettama (13.9.2017, § 96) ilmansuojelu- ja meluntorjuntatyöryhmä, joka vastaa suunnitelman toteutumisesta, tuo seurannan hyväksyttäväksi Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaostolle.

Seuranta koostuu liitteestä 1: Taulukko ILME-suunnitelman toimenpiteiden toteutumisesta 2024 ja liitteestä 2: ILME-suunnitelman Indikaattorit 2024.

Toimenpiteiden toteutuminen ja tuloksellisuus

ILME-suunnitelmaa on aloitettu toteuttamaan suunnitellusti. Reilu puolet toimenpiteistä aikataulutettiin alkamaan vuonna 2024 ja valtaosa käynnistyy vuonna 2025 tai viimeistään 2026. Suuri osa toimenpiteistä on pitkäkestoisia, koko suunnitelmakauden kestäviä kehittämistehtäviä.

Ilmanlaatua ja ääniympäristöä parantavia toimia toteutetaan ILME-suunnitelman lisäksi useiden vakiintuneiden toimien, linjausten ja muiden ohjelmien kautta. ILME-suunnitelmaan on kirjattu toimenpiteiksi ainoastaan lisäisiä toimia, joita ei jo toteuteta muuten. Esimerkiksi maankäytön suunnittelussa on käytössä laaja keinovalikoima liikenteen haittojen hallitsemiseksi. Hiilineutraali Helsinki -ohjelman pyrkimys vähentää liikenteen ilmastopäästöjä puolestaan parantaa myös ilmanlaatu- ja melutilannetta.

ILME-suunnitelman yhtenä painopisteenä on herkkien kohteiden ilmanlaatu- ja melutilanteen parantaminen. Herkkiä kohteita ovat muun muassa päiväkodit, koulut ja hoivakodit. Ne palvelevat ihmisryhmiä, jotka ovat erityisen herkkiä ilmansaasteiden ja melun terveysvaikutuksille. Herkkien kohteiden huomiointi sisältyy useaan ILME-suunnitelman toimenpiteeseen, joista osaa on edistetty jo vuoden 2024 aikana.

Suunnitelmakaudella on tavoitteena toteuttaa liikenteen rauhoittamisen toimenpiteitä viiden koulun ympäristössä. Tällä hetkellä käyntiin on lähtenyt Arabian peruskoulun ympäristön liikenteen rauhoittamistoimien suunnittelu. Alueella tullaan muun muassa kaventamaan ajoväyliä, vähentämään parkkipaikkoja, rauhoittamaan koulun edessä olevan aukio autoliikenteeltä sekä lisäämään katuvihreää.

Katupölyn muodostumista ja torjumista selvittävä yhteistutkimushanke KATOA2 päättyi vuoden 2024 lopussa ja uuden hankkeen suunnittelu käynnistyi. Läpiajoliikennettä koskeva nastarengaskieltokokeilu oli käynnissä Lönnrotinkadulla kolmatta vuotta. Kokeilun tarkoituksena oli seurata kiellon vaikutuksia muun muassa ilmanlaatuun sekä nastarengasosuuksiin laajemmin. Vaikutusarviointi valmistui vuoden 2025 alussa ja se vietiin kokeilun jatkoesityksen kanssa Kaupunkiympäristölautakunnan käsiteltäväksi. Kitkarenkaiden hyötyjä nostettiin entistä laajemmin esiin syksyllä eri viestintäkanavissa yhteistyössä muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien, HSY:n ja ympäristöministeriön kanssa. Myös puunpolttoviestintää kehitettiin tekemällä asukkaita oikeisiin polttotapoihin perehdyttäviä videoita.

Raskaan liikenteen ja työkoneiden tavoitekokonaisuuden toimenpiteet ovat käynnistyneet. Stara on kartoittanut sähköisten työkoneiden saatavuutta ja sähköisen työkoneen ja sen latausratkaisun pilotointi käynnistetään 2025. Myös työkoneiden muunnossähköistämisratkaisujen suhteen Stara on kartoittanut markkinoita. Vuosaaren satamaan on valmistunut uusi yhden portin järjestelmän mahdollistava portti. Järjestelmän käyttöönoton myötä raskaan liikenteen pysähdykset satama-alueella vähenevät laskien ilmansaaste- ja melupäästöjä.

Suunnitelman mittareina toimivat toimenpiteiden eteneminen sekä indikaattorit. Ilmanlaadun osalta suunnitelmaan on kirjattu numeerisia pitoisuuksien pienemiseen tähtääviä tavoitteita. Niiden toteutumista seurataan HSY:n suorittamien ilmanlaadun mittausten avulla.

Hengitettävien hiukkasten eli katupölyn osalta suunnitelmassa on tavoitteena alittaa uudet, vuonna 2030 virallisesti voimaan tulevat raja-arvot ennalta. Vuosiraja-arvon (20 mikrogrammaa/m³) suhteen tämä vuonna 2024 onnistuikin. Vuosikeskiarvo oli korkeimmillaan 17 mikrogrammaa kuutiossa Mäkelänkadulla ja Mannerheimintiellä. Sen sijaan vuorokausikeskiarvo oli Teollisuuskadulla sekä Mäkelänkadulla 20 päivänä yli 45 mikrogrammaa kuutiossa, kun raja-arvo sallisi päivien määräksi korkeintaan 18. Nykyinen raja-arvo alittui kuitenkin kaikissa mittauspaikoissa.

Puun poltosta muodostuvan bentso(a)pyreenin osalta tavoitteena on tulevan vuosiraja-arvon (1,0 nanogrammaa kuutiossa) alittaminen. Helsingin Tapanilan mittauspaikassa vuosikeskiarvo oli 0,6. Pitoisuudet vaihtelevat pientaloalueiden välillä ja niiden sisälläkin paljon. Puunpolttomääriin vaikuttaa myös merkittävästi talven sääolot. Vuosikeskiarvot ovatkin vaihdelleet paljon vuosittain eri paikoissa ja on olemassa riski, että bentso(a)pyreenin raja-arvo tulee ylittymään.

Kitkarenkaiden osuus on noussut pikkuhiljaa Helsingissä. Talvella 2024 - 2025 laskentojen mukaan noin 43 prosenttia autoista on talvirenkaina kitkarenkaat. Välitavoitteeseen, jonka mukaan kitkarenkaita olisi 50 prosenttia, ei siis päästy. Lopulliseen 70 prosentin tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan lisää toimenpiteitä.

Melutilanteen kehittymistä seurataan viiden vuoden välein toteutettavalla meluselvityksellä sekä meluselvitystä tarkentavilla asukaslaskennoilla. Tarkentavat laskennat meluntorjunnalla suojatuissa rakennuksissa asuvien osuudesta toteutetaan vuonna 2025.

Katsaus tulevaan

Helsingille tulee olemaan erityisen haastavaa katupölyn eli hengitettävien hiukkasten uusien, vuonna 2030 voimaan tulevien raja-arvojen alittaminen. Mikäli tulevat raja-arvot ylittyvät vuosina 2026 - 2029, on ILME-suunnitelmaa tarkennettava ja laajennettava vastaamaan uuden ilmanlaatudirektiivin mukaista etenemissuunnitelmaa. Siinä on osoitettava keinot, joilla raja-arvot tullaan määräajassa alittamaan.

Katupölytoimet on ILME-suunnitelmassa aikataulullisesti priorisoitu, koska katupölyn tulevien raja-arvojen saavuttaminen määräajassa tulee olemaan haastavinta. Nykyisen vakiintuneen katujen kunnossapitotyön ja kitkarengasviestinnän lisäksi on välttämätöntä pikaisesti kehittää ja ottaa käyttöön uusia tehokkaita toimia, jotta ilmanlaatua saadaan edelleen parannettua ja uudet raja-arvot saavutetaan.

Kaupunkirakenteen tiivistymisen myötä asumista toteutetaan lähemmäksi vilkkaita liikenneväyliä. Liikenteen haittojen hallintaan on kiinnitettävä suunnittelussa erityistä huomiota, jotta voidaan varmistaa terveellisen ja viihtyisän asuinympäristön toteutus. Ensisijaisesti tulisi kuitenkin vähentää liikenteen päästöjä haittojen pienentämiseksi. Ajonopeuksien laskeminen, liikennemäärien vähentäminen ja kitkarenkaiden osuuden kasvattaminen ovat tärkeimpiä keinoja ilmastopäästöjen, ilmansaasteiden ja melun vähentämiseksi.

Helsingin kaupungin hallintosäännön III osan 16 luvun 2.1 §:n 4 kohdan mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto huolehtii ympäristönsuojelulain ja ilmanlaadusta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisten ohjelmien tai suunnitelmien laatimisesta toteutuksen koordinoinnista ja seurannasta.

Helsingin kaupungin hallintosäännön III osan 16 luvun 2.1 §:n 5 kohdan mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto huolehtii ympäristönsuojelulain mukaisten meluselvityksen ja melutorjunnan toimintasuunnitelman laatimisesta ja tarkistamisesta sekä toteutuksen koordinoinnista ja seurannasta.