Helsingin ilmansuojelu- ja meluntorjuntasuunnitelma 2024–2029

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää merkitä tiedoksi Helsingin ilmansuojelu- ja meluntorjuntasuunnitelman 2024–2029 seurannan vuodelta 2025.

ILME-suunnitelman taustaa

Helsingin ilmansuojelu- ja meluntorjuntasuunnitelma (ILME) sisältää ilmansuojelun ja meluntorjunnan tavoitteet ja toimenpiteet vuosille 2024–2029. Suunnitelma sisältää kymmenen tavoitetta, joihin pyritään 38 toimenpiteellä. Toimenpiteet keskittyvät erityisesti katupölyn, liikenteen pakokaasujen ja melun vähentämiseen sekä puun pienpolton päästöjen torjuntaan. Suurin osa ILME-suunnitelman toimenpiteistä edistää sekä ilmanlaadun että ääniympäristön parantamista. Kaupungin visio vuodelle 2040 on, että Helsingin ilmanlaatu ja ääniympäristö ovat erinomaisia.

Helsingissä hengitetään pääosin melko hyvää ulkoilmaa. Ajoittain ja paikoitellen katupöly, puun pienpolton päästöt ja liikenteen pakokaasut aiheuttavat kuitenkin edelleen haittaa ihmisten terveydelle ja ympäristön viihtyisyydelle. Maailman terveysjärjestö WHO:n terveysperusteiset ohjearvot ylittyvät yhä laajasti.

EU:n uusi ilmanlaatudirektiivi tuli voimaan joulukuussa 2024. Sen myötä EU:n sitovat raja-arvot ilmansaasteiden pitoisuuksille kiristyvät merkittävästi vuonna 2030, mikä tuo Helsingille haasteita, erityisesti hengitettävien hiukkasten eli katupölyn osalta. Nykyiset raja-arvot eivät ole ylittyneet enää vuosiin, mutta tulevat raja-arvot ovat vaarassa ylittyä. Mikäli uudet raja-arvot ylittyvät vuosina 2026–2029, on ILME-suunnitelmaa tarkennettava ja laajennettava vastaamaan uuden direktiivin mukaista etenemissuunnitelmaa.

Helsingissä suurin meluhaitta aiheutuu tieliikenteestä. Helsinkiläistä 39 % (noin 256 500 asukasta) asuu alueilla, joilla tieliikenteen aiheuttama melutaso ylittää ohjearvotason 55 dB. Melualueella asuvien osuus on viime vuosikymmenen aikana hieman noussut, mikä johtuu pääosin uudesta rakentamisesta melualueelle. Toiseksi merkittävin melulähde on raitiotieliikenne, jonka melulle altistuvien määrä on noin 37 000 (6 %) asukasta. Rautatieliikenteen melulle altistuu 7 100 (1 %) ja metroliikenteen melulle 9 300 (1,4 %) asukasta.

Seuranta

Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristönsuojelu ja ohjaus -yksikkö koordinoi ILME-suunnitelman toimeenpanoa ja kokoaa vuosittain seurannan toimenpiteiden toteutumisesta. Kansliapäällikkö asetti (12.3.2026 § 31) uuden ilmansuojelun ja meluntorjunnan yhteistyöryhmän, joka jatkossa vastaa suunnitelman toteutumisesta.

Seuranta koostuu liitteestä 1: Seuranta 2025 ja liitteestä 2: Indikaattorit 2025.

Toimenpiteiden toteutuminen ja tuloksellisuus

ILME-suunnitelman toteutus etenee suunnitellusti. Suurin osa toimenpiteistä on jo joko toteutusvaiheessa tai suunnittelussa. Pieni osa toimenpiteistä on viivästynyt ennalta suunnitellusta aikataulusta erilaisten syiden vuoksi, mutta kaikilla niillä on edelleen edellytykset valmistua suunnitelmakauden aikana. Suuri osa suunnitelman toimenpiteistä on pitkäkestoisia, koko suunnitelmakauden kestäviä kehittämistehtäviä.

Ilmanlaatua ja ääniympäristöä parantavia toimenpiteitä toteutetaan ILME-suunnitelman lisäksi useiden vakiintuneiden käytäntöjen, linjausten ja muiden ohjelmien kautta, joita ei sisällytetty ohjelmaan. Esimerkiksi maankäytön suunnittelussa hyödynnetään laajaa keinovalikoimaa liikenteen haittojen hallitsemiseksi.

Seurantakaudella käynnistettiin useita selvityksiä, joita on määritelty tehtäväksi ILME-suunnitelman toimenpiteissä. Keväällä 2025 toteutettiin asukaskysely ääniympäristöltään rauhallisista ja hiljaisista kohteista rakennetussa ympäristössä. Tuloksena saatiin arvokasta tietoa kaupunkilaisten kokemista rauhallisista paikoista sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Myös muun muassa selvitys koskien rakennusten tuuletusratkaisujen meluntorjuntaa käynnistyi opinnäytetyönä.

Yksi ILME-suunnitelman keskeisistä tavoitteista on parantaa ilmanlaatua ja vähentää melua herkkien kohteiden ympäristössä. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi päiväkodit, koulut ja hoivakodit, joissa oleskelevat ihmiset ovat erityisen alttiita ilman epäpuhtauksien ja melun haitallisille terveysvaikutuksille. Näiden kohteiden huomiointi sisältyy useisiin ILME-suunnitelman toimenpiteisiin. Seurantakaudella laadittiin muun muassa kartta-aineisto herkkien kohteiden priorisoimiseksi katujen kevätpuhdistuksessa. Erityisesti ikääntyneiden ilmanlaatutiedon saavutettavuutta parannettiin yhteistyössä järjestöjen, sotepen ja HSY:n kanssa. Senioreille laadittiin selkokielinen ilmanlaatuesite ja ilmanlaatunäyttöjä seniorikeskuksissa ja terveysasemilla lisättiin.

Yhtenä suunnitelman tavoitteena on toteuttaa liikenteen rauhoittamistoimia viiden koulun ympäristössä. Arabian peruskoulun läheisten Toukolankadun ja Arabiankadun katusuunnitelmat ovat valmistuneet. Alueella liikennettä rauhoitetaan muun muassa risteyskorotuksilla, hidasteilla, ajoratojen kaventamisella sekä sulkemalla koulun edessä oleva aukio saattoliikenteeltä. Lisäksi Toukolankadulta vähennetään pysäköintipaikkoja ja lisätään katuvihreää. Muiksi toimenpiteen kohteiksi on valikoitunut Pasilan peruskoulu, Helsingin kansainvälinen koulu, Töölön ala-aste ja Puistopolun peruskoulu.

Katupölyn muodostumista ja torjumista selvittävä tutkimushanke käynnistyi vuoden 2025 alussa jatkona jo useita vuosia jatkuneelle tutkimusyhteistyölle kaupunkien ja tutkimuslaitosten kesken. Ympäristöpalvelut järjesti keväällä seminaarin, jossa tuoretta katupölyntorjuntatietoa jaettiin asiantuntijoille ympäri Suomen. Kiinteistöjen pölyntorjunnan edistämiseksi julkaistiin taloyhtiöiden ja kiinteistöhuoltoyhtiöiden käyttöön uusi opas Pidä pihailma puhtaana. Kaupunkiliikenne käynnisti kokeilun pölynsidonta-aineen käytöstä raitioteiden pölyämisen hillitsemiseksi.

Kitkarenkaiden hyötyjä nostettiin jälleen esiin eri viestintäkanavissa laajasti sekä syksyllä että kevään katupölykaudella. Kaupunginhallitus päätti jatkaa Lönnrotinkadun nastarengaskieltokokeilua seuraavien kolmen talvikauden ajan, kevääseen 2028 asti. Muutoksena aiempaan kokeiluun on, että nyt kadulla ei saa ajaa ollenkaan nastarenkailla, ellei ole ajamassa tontille joko kiinteistön sisäpihalle tai pysäköintihalliin. Lisätoimia viestinnän ja nastarengaskieltokokeilun lisäksi tarvitaan, jotta vuoden 2030 kitkarengastavoitteeseen tullaan pääsemään. Kaupunki käynnistikin loppuvuodesta selvityksen tehokkaimpien kitkarenkaiden edistämiskeinojen kartoittamiseksi.

Raskaan liikenteen ja työkoneiden toimenpidekokonaisuus eteni suunnitellusti. Kunnossapidon kalustossa pientyökoneiden osalta vaaditaan sähkökäyttöistä kalustoa ja raskaamman kaluston osalta kunnossapito on työstänyt yhteistyössä Staran kanssa Staran kaluston kehittämissuunnitelmaa tavoitteen mukaisesti. Raskaan sähköisen työkoneen pilotoinnin hankkeelle on saatu jatkoaikaa 31.8.2028 asti, koska työkoneen saatavuudessa on ollut haasteita. Satama-operaattoreiden siirtymä nollapäästöisiin työkoneisiin on edennyt ja ensimmäiset sähköiset työkoneet otetaan käyttöön vuonna 2026.

Indikaattorit

Suunnitelman mittareina toimivat toimenpiteiden eteneminen sekä indikaattorit. Ilmanlaadun osalta suunnitelmaan on kirjattu numeerisia pitoisuuksien pienemiseen tähtääviä tavoitteita. Niiden toteutumista seurataan HSY:n suorittamien ilmanlaadun mittausten avulla.

Hengitettävien hiukkasten eli katupölyn osalta suunnitelmassa on tavoitteena alittaa uudet, vuonna 2030 virallisesti voimaan tulevat raja-arvot ennalta. Vuosiraja-arvon (20 mikrogrammaa/m3) suhteen tämä vuonna 2025 onnistuikin. Vuosikeskiarvo oli korkeimmillaan 17 mikrogrammaa kuutiossa Teollisuuskadulla. Katupölyn tuleva EU:n vuorokausiraja-arvo sen sijaan olisi ylittynyt Helsingin mittausasemista Teollisuuskadulla ja Kustaa Vaasan tiellä. Myös suuntaa antavissa sensorimittauksissa havaittiin ylityksiä vilkasliikenteisissä ympäristöissä. Nykyinen raja-arvo alittui kuitenkin kaikissa mittauspaikoissa.

Puun poltosta muodostuvan bentso(a)pyreenin osalta tavoitteena on tulevan sitovan vuosiraja-arvon (1,0 nanogrammaa kuutiossa) alittaminen. Helsingin Tapanilan ja Vartiokylän mittauspaikoissa vuosikeskiarvo oli 0,4 ng/m3. Pitoisuudet vaihtelevat pientaloalueiden välillä ja niiden sisälläkin paljon. Puunpolttomääriin vaikuttaa myös merkittävästi talven sääolot. Vuonna 2025 lämmitystarveluku oli aikaisempia vuosia pienempi. Vuosikeskiarvot ovatkin vaihdelleet paljon vuosittain eri paikoissa ja on olemassa riski, että bentso(a)pyreenin raja-arvo tulee ylittymään kylmätalvisina vuosina.

Kitkarenkaiden osuus on noussut Helsingissä vähitellen, noin 2–3 prosenttiyksikköä vuosittain. Talvella 2025–2026 tehtyjen laskentojen mukaan noin 45 % autoista käytettiin talvirenkaina kitkarenkaita. Kitkarenkaiden käyttö kantakaupungissa on selvästi yleisempää kuin kaupungin laitamilla. Kaupungin asettamaan 70 prosentin tavoitteen saavuttaminen talvikauteen 2030–2031 mennessä edellyttää lisätoimenpiteitä.

Melutilanteen kehitystä seurataan viiden vuoden välein laadittavalla meluselvityksellä sekä sitä täydentävillä asukaslaskennoilla. Meluntorjunnalla suojatuissa rakennuksissa asuvien määrää koskevat tarkentavat laskennat on suunniteltu tehtävän osana seuraavaa meluselvitystä, jonka on määrä valmistua kesällä 2027.

Katsaus tulevaan

Helsingille tulee olemaan erityisen haastavaa katupölyn eli hengitettävien hiukkasten uusien, vuonna 2030 voimaan tulevien raja-arvojen alittaminen. Katupölytoimet on ILME-suunnitelmassa aikataulullisesti priorisoitu, koska katupölyn tulevien raja-arvojen saavuttaminen määräajassa tulee olemaan haastavinta. Nykyisen vakiintuneen katujen kunnossapitotyön ja kitkarengasviestinnän lisäksi on välttämätöntä pikaisesti kehittää ja ottaa käyttöön uusia tehokkaita toimia, jotta ilmanlaatua saadaan edelleen parannettua ja uudet raja-arvot saavutetaan.

Kaupunkirakenteen tiivistyessä asumista sijoittuu yhä lähemmäksi vilkkaita liikenneväyliä. Tämän vuoksi liikenteen haittojen hallintaan ja ääniympäristön ja ilman laatuun on kiinnitettävä suunnittelussa erityistä huomiota, jotta voidaan turvata terveellinen ja viihtyisä asuinympäristö sekä säilyttää rauhallisia ja hiljaisia alueita. Ensisijaisesti haittoja tulisi vähentää pienentämällä liikenteen päästöjä ja melua sen syntylähteellä. Ajonopeuksien alentaminen, liikennemäärien vähentäminen sekä kitkarenkaiden osuuden kasvattaminen ovat keskeisiä keinoja ilmansaasteiden ja liikennemelun vähentämisessä ja siten myös ääniympäristön parantamisessa.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön III osan 16 luvun 2.1 §:n 4 kohdan mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto huolehtii ympäristönsuojelulain ja ilmanlaadusta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisten ohjelmien tai suunnitelmien laatimisesta toteutuksen koordinoinnista ja seurannasta.

Helsingin kaupungin hallintosäännön III osan 16 luvun 2.1 §:n 5 kohdan mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto huolehtii ympäristönsuojelulain mukaisten meluselvityksen ja melutorjunnan toimintasuunnitelman laatimisesta ja tarkistamisesta sekä toteutuksen koordinoinnista ja seurannasta.