Virkojen perustaminen, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala, 195 virkaa, 1.3.2024 alkaen

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kuntalain 87 §:n mukaan virka perustetaan sellaisia tehtäviä varten, joissa käytetään julkista valtaa.

Peruskoulun henkilöstöstä säädetään perusopetuslain (628/1998) 37 §:ssä, jonka mukaan opetuksen järjestäjällä tulee olla opetuksen järjestämismuoto huomioon ottaen riittävä määrä opettajan virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia. Lisäksi opetuksen järjestäjällä voi olla tuntiopettajia, koulunkäyntiavustajia ja muuta henkilöstöä.

Lukion henkilöstöstä säädetään lukiolain (714/2018) 57 §:ssä, jonka mukaan koulutuksen järjestäjällä tulee olla riittävä määrä opettajan virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia. Lisäksi koulutuksen järjestäjällä voi olla tuntiopettajia ja muuta henkilöstöä.

Luokanopettajan ja peruskoulun lehtorin virkoja tarvitaan lisää, koska perusopetuksen oppilasmäärä on kasvanut. Erityisopettajien ja erityisluokanopettajien virkoja tarvitaan lisää erityisopetuksessa olevien oppilaiden määrien kasvaessa ja siten oppimisen tuen tarpeen lisääntyessä. Lukion lehtorin virkoja tarvitaan lisää lukioiden opiskelijamäärän kasvaessa. Virkojen perustamisen myötä tuntiopettajien tarve vastaavasti vähenee, mikä edistää opettajiston vakiintumista.

Ruotsinkielisen palvelukokonaisuuden vapaan sivistystyön ja lukiokoulutuksen palveluun tarvitaan suunnittelijaopettajan virka. Suunnittelijaopettaja työskentelee Helsingin kaupungin ruotsinkielisen työväenopiston opetusyksikön aikuisille suunnatussa perusopetuksessa.

Peruskouluihin perustettavaksi esitettävillä apulaisrehtorin viroilla lisätään johtamisresurssia suuriin kouluihin. Oppilasmäärän kasvaessa pedagogisen johtamisen, henkilöstö- ja talousjohtamisen sekä hallinnollisten tehtävien määrä kasvaa. Neljä apulaisrehtorin virkaa esitetään perustettavaksi suomenkielisen perusopetuksen kouluihin, joiden organisaatiota uudistetaan siten, että henkilöstö jakautuu kahteen alayksikköön, joita johtavat apulaisrehtorit. Johtamisresurssia lisäämällä esihenkilön suorien alaisten määrä koulussa vähenee noin 80–120 henkilöstä noin 40–60 henkilöön. Yksi apulaisrehtorin virka perustettaisiin ruotsinkielisen perusopetuksen kouluun, jossa oppilasmäärän sekä henkilöstön määrän kasvun takia johtamista jaetaan rehtorin ja apulaisrehtorin kesken.

Kolme apulaisrehtorin virkaa tarvitaan lukioihin, joissa opiskelijamäärän kasvun takia organisaatiota uudistetaan siten, että henkilöstö jakautuu kahteen alayksikköön, joita johtavat apulaisrehtorit.

Peruskoulun rehtorin virat esitetään perustettavaksi kouluihin, joissa oppilasmäärän kasvaessa johtamistehtävien määrä kasvaa ja koulunjohtajan sijaan kouluun tarvitaan rehtori.

Päiväkodin johtajan virka tarvitaan ruotsinkielisen palvelukokonaisuuden varhaiskasvatuspalveluun uuden päiväkodin perustamisen vuoksi.

Opettaja, lehtori, apulaisrehtori ja rehtori käyttävät julkista valtaa oppilaita ja opiskelijoita koskevissa asioissa, kuten oppilasarvioinnissa. Samoin aikuisille suunnatussa perusopetuksessa työskentelevä suunnittelijaopettaja käyttää julkista valtaa oppilasarvioinnissa. Rehtori ja suurimmissa kouluissa esihenkilönä toimiva apulaisrehtori käyttävät julkista valtaa myös henkilöstöä koskevissa asioissa. Päiväkodin johtaja käyttää julkista valtaa päättäessään asiakkaita koskevista asioista, esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen asiakkuuden laajuuden muutoksista.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan talousarvioon sisältyy määräraha perustettaviksi esitettäville viroille.

Hallintosäännön 12 luvun 3 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan henkilöstöjohtaja päättää tehtävien vaativuusluokittelusta ja tarkastusjohtajaa lukuun ottamatta siihen perustuvasta palkasta, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty tai ellei henkilöstöjohtaja ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle.

Opetushenkilöstön tehtäväkohtaiset palkat määräytyvät voimassa olevan kunta-alan opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES), tehtävien vaativuuden arvioinnin ja aikaisemmin vastaaviin tehtäviin määriteltyjen palkkojen mukaisesti.

Hallintosäännön 8 luvun 1 §:n 1 momentin 13 kohdan mukaan kaupunginhallitus päättää viran perustamisesta ja lakkauttamisesta.

Päätös tullut nähtäväksi 06.03.2024

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.