Vahingonkorvaus, autovaurio, 16.2.2024, Kirkonkyläntien ja Vanhan Tapanilantien risteys

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 19.2.2024 esittänyt kaupungille määrältään 254 euron vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan auto vaurioitui Kirkonkyläntien ja Vanhan Tapanilantien risteyksessä olevassa liikenneympyrässä 16.2.2024 klo 17.55 hakijan ajettua vesilätäkköön, jonka alla oli ollut kuoppa. Hakija kertoo vaatimuksessaan, että vahinkopäivä oli ollut erittäin sateinen, ja muuallakin katualueella oli ollut paljon vettä. Vaatimuksen liitteenä on toimitettu kartta, johon on merkitty tarkka vahinkopaikka.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Pääkadun ja erittäin vilkkaan kevyen liikenteen väylän (I-luokan kadun) päällysteessä voi olla yksittäisiä viivahalkeamia ja urasyvyys saa olla vähäinen. Kokoojakadun ja vilkasliikenteisen kevyen liikenteen väylän (II-luokan kadun) päällysteessä voi olla lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava. Tonttikadun ja vähäliikenteisen kevyen liikenteen väylän (III-luokan kadun) päällysteessä sallitaan vaurioita kohtuullisin määrin, mutta ne eivät saa aiheuttaa vaaratilanteita.

Vahinkopaikka Kirkonkyläntiellä on pääkatu ja luokiteltu I-luokan kunnossapidettäviin väyliin.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan kunnossapito on tehnyt edellisen tarkistusajon vahinkopaikalla 8.2.2024, ja tuolloin paikalla on ollut aiemmin kylmämassalla paikattu kuoppa. Vahinkopaikalla olleesta kuopasta on tullut ilmoitus katupäivystykseen 16.2.2024, ja kuoppa on paikattu samana päivänä klo 18.33 kylmämassalla. Vahinkopaikalla ollut kuoppa on korjattu kuumavaluasfaltilla 6.3.2024.

Kunnossapidolta saadun selvityksen mukaan kuopan syntymiseen on vaikuttanut sateinen keli, nollan molemmin puolin vaihdellut lämpötila ja liikenne. Kun vettä on asfaltin huokosissa, se laajenee jäätyessään, ja voi aiheuttaa päällystevaurioita. Sateinen keli raskaasti liikennöidyllä kadulla voi rikkoa nopeasti aiemmin tehdyn kuopan paikkauksen.

Urakoitsijan tietoon ei ole tullut vahinkopaikalta muita palautteita helmikuulta 2024 16.2.2024 saapuneen palautteen lisäksi. Kaupungille ei ole esitetty vahinkopaikalta muita vastaavia vahingonkorvausvaatimuksia.

Tammikuun 2024 ensimmäinen viikko oli koko maassa erittäin kylmä. Forecan mukaan Kumpulan havaintoasemalla mitattiin tammikuun 2024 aikana kaksi leudompaa muutaman vuorokauden mittaista ajanjaksoa. Kolmas leudompi ajanjakso, jolloin lämpötila oli plussan puolella tammikuun 2024 aikana, alkoi 28.1.2024. Lumen syvyys Kumpulan havaintoaseman mittauksissa on ollut tuolloin 42 cm. Lämpötila pysyi 28.1.2024 lähtien pääosin plussan puolella 4.2.2024 saakka ollen enimmillään 2,8 °C. Kyseisen leudomman jakson aikana esiintyi joitain vähäisiä sateita. Lämpötila kääntyi 4.2.2024 iltapäivällä pakkasen puolelle, ja tuolloin alkoi 10 vuorokautta kestänyt pakkasjakso.

Kaksi päivää ennen vahinkoa, 14.2.2024 lämpötila on käynyt muutaman tunnin ajan pakkaselta plussan puolella, ja kääntynyt vahinkoa edeltäneenä päivänä, 15.2.2024 klo 10 aikaan aamulla pidemmäksi aikaa plussan puolelle. Lämpötila on pysynyt edelleen plussan puolella vahinkopäivänä 16.2.2024 vaihdellen klo 12 saakka 0 °C ja +0,9 °C välillä. Klo 13 ja klo 16 välisenä aikana lämpötila on käynyt pakkasen puolella vaihdellen -0,6 °C ja -0,3 °C välillä. Vahinkopäivänä 16.2.2024 klo 18 lämpötila on ollut 0,3 °C ja lumen syvyys on ollut havaintoaseman mittauksissa 40 cm. Klo 14 on alkanut koko loppupäivän jatkunut vesisade.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Kuoppien syntyminen märkiin ajoratoihin johtuu ajoradalla olevasta vedestä, lämpötilan vaihtelusta 0 °C molemmin puolin sekä ajoneuvojen renkaiden kuluttavasta yhteisvaikutuksesta. Reikä alkaa tyypillisesti muodostumaan kohtaan, jossa vesi seisoo ja johon kohdistuu kulutusta, kuten ajouraan. Lämpötilan ollessa lähellä nollaa ja ajoradan ollessa märkä, isokin kuoppa voi syntyä hyvin nopeasti, jopa muutamassa tunnissa.

Vaikka päällystevauriot olisivatkin joskus hankalia havaita, ajoneuvojen kuljettajia sitovat silti tieliikennelain säännökset. Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa.

Kuoppa on syntynyt kadun pintaan aikana, jolloin on ollut paha kelirikko ja reikiintyminen on ollut nopeaa. Kuoppa on korjattu viivytyksettä kylmämassalla samana päivänä, kun kunnossapito on saanut siitä tiedon. Myöhemmin kuoppa on korjattu kuumavaluasfaltilla.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta ei sääntele tyhjentävästi kunnossa- ja puhtaanapidon tapoja tai laatuvaatimuksia. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kadunpitäjänä kunta määrittelee yleisen katujen kunnossapidon palvelutason ja siihen liittyvät laatuvaatimukset.

Kaupungilla on oltava kohtuullinen aika korjata päällystevauriot myös I-luokan kaduilla, sillä katuja ei voida pitää reaaliaikaisesti kaikilta osin hoitoluokan edellyttämässä kunnossa. Kaupungilla on mahdollisuus korjata päällystevaurio vain, jos se havaitaan tarkastusten yhteydessä tai jos tienkäyttäjä ilmoittaa siitä kaupungille. Kuopasta ei ole tullut ilmoituksia kunnossapidolle ennen vahinkoa, ja kunnossapidon edellisen tarkistusajon aikana vahinkopaikalla ei ole ollut kuoppaa. Kuoppa on paikattu viivytyksettä, kun siitä on saapunut ilmoitus kunnossapidon päivystykseen.

Vahingonkärsijän oma myötävaikutus voi alentaa tai poistaa kunnossapidosta vastuussa olevan korvausvastuun. Vahinkopäivänä ennen vahinkoa ja sen aikaan on esiintynyt runsasta sadetta. Hakija kertoo vaatimuksessaan kuopan olleen vesilammikossa, ja että muuallakin katualueella oli ollut paljon vettä. Veden peittämällä väylällä ajettaessa ajoneuvon kuljettajan on noudatettava erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta.

Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.