Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyö eräiden työvoimapalveluiden järjestämisessä 1.1.2025 alkaen, kaupunginkanslia

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Tausta ja nykytila

Järjestämisvastuu julkisista työvoima- ja yrityspalveluista siirtyy kuntapohjaisille työvoimaviranomaisille 1.1.2025. alkaen (TE2024-uudistus). Helsingin kaupunki muodostaa oman työllisyysalueensa ja toimii itsenäisenä työvoimaviranomaisena.

Helsingin kaupunki on valmistautunut työllisyyspalveluiden järjestämisvastuun siirtoon osallistumalla 1.3.2021–31.12.2024 toteutettavaan työllisyyden edistämisen kuntakokeiluun. Kuntakokeilussa Helsingin kaupunki on vastannut Uudenmaan TE-toimiston sijasta julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012) tarkoitettujen henkilöasiakkaan palveluiden toteuttamisesta niille helsinkiläisille työnhakija-asiakkaille, jotka kuuluvat työllisyyden kuntakokeilun kohderyhmään.

Osana järjestämisvastuun siirtoa Helsingin kaupungin toteutettavaksi siirtyvät kuntakokeilun tehtävien lisäksi myös muut työvoimapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa (380/2023) säädetyt työvoimaviranomaisen tehtävät. Uusina lakisääteisinä tehtävinä kaupungille siirtyvät muun muassa työnantajapalveluiden järjestäminen, työvoimapalveluhankintojen julkiset kilpailutukset sekä henkilöasiakkaille tarjottavien työllistymistä edistävien palveluiden, kuten työvoimakoulutusten ja valmennusten sekä arviointien järjestäminen.

Työnantajapalveluiden tehtäviin kuuluvat mm. työnantaja-asiakkaiden rekrytointitoimeksiantojen toteuttaminen ja työnvälitys, työnantajien kontaktointi, rekrytointitilaisuuksien järjestäminen, muutostilanteisiin liittyvä muutosturvan tehtävä sekä työnantajapalveluita koskevat neuvontatehtävät. Henkilöasiakkaille suunnattujen työvoimakoulutusten ja valmennusten tavoitteena on puolestaan tukea asiakkaan työllistymistä ja osaamisen kehittämistä vastaamaan työmarkkinoiden tarpeita.

Uudenmaan TE-toimisto vastaa edellä mainittujen työnantajapalveluiden ja henkilöasiakkaiden työvoimakoulutusten ja valmennusten järjestämisestä vuoden 2024 loppuun saakka. Uudenmaan TE-toimiston työnantajien neuvontapalveluun on tullut vuosittain noin 12 000 yhteydenottoa puhelimitse ja työnantajien muutostilanteita koskevia ilmoituksia noin 1 500.

Työnantajapalveluita ja henkilöasiakkaiden työvoimakoulutuksia ja valmennuksia tehtäviä on toteutettu TE-toimistossa nykyisellään pääosin koko Uudenmaan laajuisesti ja osin valtakunnallisesti. Järjestämisvastuun siirtyessä kunnille 1.1.2025 työvoimapalveluita toteuttaa Uudellamaalla yhdeksän eri työvoimaviranomaista. Muista PKS-kunnista Vantaan kaupunki toimii itsenäisenä työvoimaviranomaisena ja Espoon kaupunki muodostaa työllisyysalueen yhdessä Kauniaisten kaupungin kanssa.

TE2024-uudistuksen merkittävä muutos aikaisempaan on kuntia vaikuttaviin työllisyystoimiin kannustava rahoitusmalli. Mallissa nykyinen kytkös työnhakijan työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumisen ja kunnan maksaman työttömyysturvan maksuosuuden välillä poistuu. Tähän asti työttömän ohjaaminen palveluun on riittänyt pienentämään kaupungin maksuosuutta työttömälle maksettavasta työmarkkinatuesta. Uudessa rahoitusmallissa kunnan maksuosuus vähenee työnhakijan työllistymisellä. Tehokkaalla työnvälityksellä ja työnantajalähtöisillä työnantajapalveluilla voidaan olennaisesti tukea työnhakijoiden työllistymistä ja siten vaikuttaa työttömyyden kustannuksiin.

Osana järjestämisvastuun siirtoa on tunnistettu tarkoituksenmukaiseksi selvittää Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien yhteistyöllä saavutettavia hyötyjä työnantaja- ja henkilöasiakaspalveluiden järjestämisessä työvoiman sujuvan liikkuvuuden ja asiakaslähtöisen palvelun turvaamiseksi koko pääkaupunkiseudulla. Kaupungit solmivat kesäkuussa 2023 aiesopimuksen yhteistyön jatkovalmistelusta sekä osoituksena yhteisestä tahtotilasta palveluiden järjestämiseksi.

PKS-kaupunkien yhteistyöllä tavoitellut hyödyt työnantaja- ja henkilöasiakaspalveluiden järjestämisessä

PKS-kaupunkien yhteistyöstä hyötyvät alueen työnantajat ja henkilöasiakkaat. Eräitä työnantaja- ja henkilöasiakaspalveluita koskevan yhteistyön katsotaan tuottavan osapuolille synergia- ja kustannushyötyjä. Yhteistyö vähentää palveluiden haavoittuvuutta ja kaupunkien päällekkäisiä henkilöstökuluja. Valtiolta kunnille liikkeenluovutuksessa siirtyvän henkilöstön osaaminen saadaan yhteistyössä parempaan käyttöön, koska osaaminen hajautuu eri organisaatioihin.

Työnantajapalveluita koskevassa yhteistyössä on keskeistä työnantajien asiakaslähtöinen palvelu ja työnantajien työvoimatarpeeseen vastaaminen kohtaantoa edistämällä. Työnantajille tarjotaan neuvontapalveluita, vastaanotetaan työpaikkailmoituksia ja rekrytointitoimeksiantoja sekä toteutetaan muutosturvan tehtävää pääkaupunkiseudun laajuisesti niin, että työnantaja-asiakkaiden asiointikanavat eivät pirstaloidu tarpeettomasti. Todennäköisyys osaavan työntekijän löytämiseksi avoimeen työpaikkaan kasvaa, kun sopivia työntekijöitä kartoitetaan kolmen työvoimaviranomaisen työnhakijapooleista. Ilman kaupunkien yhteistyötä työnantajilta saatuja rekrytointitoimeksiantoja toteutettaisiin kuntakohtaisesti hankaloittaen työnhakija-asiakkaiden työllistymistä toiselle työllisyysalueelle. Työnantajien ilmoittamat avoimet työpaikat näkyvät nykyiseen tapaan työnhakijoille valtakunnallisesti riippumatta työpaikan sijainnista.

Pääkaupunkiseudun työvoimaviranomaisten yhteistyö on tunnistettu keskeiseksi myös työnantajien ja yritysten muutostilanteisiin liittyvän muutosturvan lakisääteisen tehtävän toteuttamiseksi. Tavoitteena on, että työnantaja-asiakkaiden muutostilanteita koskevia yhteistoimintalain mukaisia neuvotteluesityksiä vastaanotetaan ja käsitellään pääkaupunkiseudun laajuisesti, ja yhteistoiminnassa on määrä toteuttaa erityisesti pienempiä muutostilanteita koskevia toimeksiantoja. Myös laki työvoimapalveluiden järjestämisestä edellyttää työvoimaviranomaisia yhteistyöhön muutostilanteen koskiessa kahta tai useampaa työvoimaviranomaista.

Lisäksi yhteistoiminnassa hankittujen palveluiden toimeenpanossa on tunnistettu synergiaetuja palvelun keskittämisellä. Esimerkiksi kotoutumiskoulutusten tai ryhmämuotoisten valmennusten keskitetyllä organisoinnilla pyritään saavuttamaan tehokkuutta ja hyötyjä muun muassa kotoutumiskoulutusten jonojen purkamisessa, koulutustarjonnan suunnittelussa, koulutuksiin hakeutumisen sujuvuudessa sekä koulutus- tai valmennusryhmien muodostamisessa.

Yhteishankintakoulutusten keskitetyllä organisoinnilla työnantaja saa puolestaan hakijoita tarpeeseensa koko PKS-alueelta. Kaupunkien välinen sopimus mahdollistaa, että koulutuksiin ja valmennuksiin liittyviä viranomaistehtäviä, kuten esimerkiksi työvoimapoliittisia lausuntoja tai opiskelijavalintapäätöksiä voidaan tehdä yli PKS-kuntarajojen.

Työnantaja- ja henkilöasiakaspalveluiden järjestämistä koskeva kaupunkien yhteistyö

Helsingin, Espoon, Kaunaisten ja Vantaan kaupunkien välisellä sopimuksella (liite 1) sovitaan eräiden työnantaja- ja henkilöasiakaspalveluiden järjestämistä koskevasta yhteistyöstä kuntalain (410/2015) 54 §:n mukaisena julkisoikeudellisena yhteistoimintana. Yhteistoiminnassa on kyse viranomaistehtävän antamisesta virkavastuulla toisten kuntien viranhaltijoiden hoidettavaksi.

Osapuolet toteuttavat sopimuksessa määriteltyjä työnantajapalveluiden sekä henkilöasiakaspalveluiden tehtäviä yhteistoiminnassa kaikkien osapuolten asiakkaiden osalta. Työnantaja- ja henkilöasiakaspalveluiden järjestämistä koskeva yhteistoimintasopimus ei kuitenkaan poissulje osapuolten mahdollisuutta toteuttaa sopimuksessa määriteltyjä tehtäviä myös itsenäisesti. Kukin kunta antaa tehtävien hoitamista varten nimetyille työntekijöilleen pääsyn tehtävien kannalta välttämättömiin asiakastietoihin palvelun sujuvan toteuttamisen mahdollistamiseksi.

Osapuolet sopivat osana sopimusta tehtävien järjestämiseen kohdennettavien henkilötyövuosien minimistä. Perusperiaate on, että Helsinki resursoi noin 50 % ja Espoo ja Vantaa molemmat noin 25 % tehtäviä toteuttavasta henkilöstöstä. Resursoinnin prosenttiosuuksia ja tehtäväkohtaisia määriä tarkastellaan säännöllisesti osana kaupunkien yhteistyötä. Kaupunkien yhteistyö pohjautuu verkostomaiseen toimintamalliin, ja työntekijät säilyvät hallinnollisesti oman kuntansa työntekijöinä.

Yhteistyön varmistamiseksi on määrä perustaa 1.1.2025 alkaen Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien yhteistyöryhmät; PKS-yhteistyössä toteutettavien hankintojen ja palveluiden järjestämisen PKS-johtoryhmä sekä PKS-koordinaatioryhmä. PKS-johtoryhmän ja -koordinaatioryhmän pääasiallinen tehtävä on seurata ja tukea yhteistyössä määriteltyjen tehtävien toteuttamista. Tehtävien koordinoinnin ja ohjaamisen mallia tarkennetaan vuoden 2024 valmistelussa osapuolten kesken. Kaupungit koordinoivat myös viestintää yhteistoiminnassa toteutettavista palveluista näiden löydettävyyden ja sujuvan asiakaskokemuksen turvaamiseksi.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 8 luvun 1 §:n 3 momentin mukaan kaupunginhallituksen tehtävänä on päättää asioista, joita ei ole säädetty tai määrätty muulle kaupungin toimielimelle, viranhaltijalle tai luottamushenkilölle.

Päätös tullut nähtäväksi 18.04.2024

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.