Asemakaavan muutos, Kamppi, Yrjönkatu 18, Svenska folkskolans vänner r.f.

Kaupunkiympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle

Lisäksi lautakunta päättää

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Yksityisomisteista suojelurakennusta kehitetään kulttuuri- ja toimitilakäyttöön. Sisäpihalle suunnitellaan pienimuotoista laajennusosaa. Alkujaan koulurakennuksen tontiksi määritelty kiinteistö voi asemakaavamuutoksen myötä toimia myös liike- ja toimitilakäytössä. Rakennusoikeuden määrä lisääntyy kaavassa hieman, kun vanha yleisten rakennusten kerrosala poistuu ja uuteen kaavaan määritellään viitesuunnitelman mukainen uusi rakennusoikeus. Rakennuksen suojelumääräyksiä tarkistetaan.

Uutta liiketilakerrosalaa tulee 5 100 k-m². Kaavasta poistuu yleisten rakennusten rakennusoikeusmerkintä (Y), laajuudeltaan 4 540 k-m². Työpaikkamäärän lisäys on noin 5 uutta työpaikkaa.

Kaavaratkaisun tavoitteena on mahdollistaa arvokkaan historiallisen kiinteistön monipuolinen käyttö ja maltillinen lisärakentaminen sisäpihalle.

Kaavaratkaisu tukeutuu ja sovitetaan olemassa oleviin joukkoliikenneratkaisuihin.

Yrjönkatu 18:ssa, Vanhan kirkkopuiston laidalla sijaitseva entinen Helsingin Suomalainen Tyttökoulu (arkkitehti Sebastian Gripenberg 1884) kuuluu Helsingin kantakaupungin arvokkaimpien historiallisten kaupunkirakennusten joukkoon. Suojellun uusrenessanssirakennuksen kaupunkikuvallinen hahmo ja sisätilat huokuvat klassista arvokkuutta. Nyt kohde peruskorjataan ja sisäpihalle toteutetaan uusi laajennusosa.

Museovirasto on ohjannut hanketta aktiivisesti. Rakennuksesta on laadittu perinpohjainen rakennushistoriaselvitys johon suunnitelmat perustuvat. Tiloja myös ennallistetaan rakennuksessa tehtävien tutkimusten perusteella enemmän alkuperäisen kaltaiseksi.

Korjauksen ja laajennuksen myötä rakennusta myös muokataan uuteen käyttöön. Kohteeseen toteutetaan kaikille avoin oppimis- ja kulttuurikeskus sekä korkeatasoisia toimitiloja. Selkeän muotoiset vanhat luokkahuoneet, salit ja aulat muuntuvat luontevasti kokoontumis-, työskentely-, harrastus- ja näyttelykäyttöön. Korjausrakentaminen suoritetaan vanhaa kunnioittaen vaalimalla rakennuksen historiaa ja alkuperäistä arkkitehtuuria.

Sisäpihalle rakennetaan uudisosa, joka lisää kohteen houkuttelevuutta ja toiminnallisuutta. Laajennukseen sijoittuva auditorio tarjoaa alustan monipuolisille tapahtumille ja kokoontumisille. Sen veistoksellinen muotoilu liittää vanhaan arvorakennukseen uuden ajan kerrostuman. Kokonaisuus viestii näin sekä historian että tulevaisuuden teemoja. Arkkitehtuurikonseptin ydinajatuksena on yhdistelmä ennakkoluulotonta modernia sekä huolellisesti korjattua vanhaa arkkitehtuuria, tasapainoisessa vuorovaikutuksessa keskenään.

Paloteknisiä haasteita on selvitetty yhdessä pelastusviranomaisten kanssa ja yhteistyö jatkuu siltä osin rakennuslupavaiheessa. Viitesuunnitelma on päivitetty ehdotusvaiheessa pelastusviranomaisen ohjeen mukaan.

Kaavaratkaisun myötä rakennuksen historiallisten arvojen suojelu tarkentuu ja rakennus on aiempaa paremmin sovellettavissa monipuoliseen kokoontumiskäyttöön ja myös toimitiloina. Kaavan sosiaalisten vaikutusten arvioinnin osana on arvioitu kaavan toteuttamisen vaikutukset lapsiin ja nuoriin. Vaikutusten arviointi löytyy kaavaselostuksesta.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupunkistrategian 2025–2029 tavoitteiden toteutumista siten, että mahdollistetaan käyttötarkoitukseltaan monipuolisia toimintamahdollisuuksia elävöittämään kaupunkikulttuuria.

Nyt laadittu kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan (2016) mukainen.

Aluetta koskeva asemakaava nro 12874 on tullut voimaan: 21.10.2025

Aiemmassa asemakaavassa 8444 alue oli määritelty opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO).

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Uusrenessanssityylinen entinen koulurakennus valmistui vuonna 1884 Helsingin suomalaisen tyttökoulun käyttöön. Sen suunnitteli arkkitehti Sebastian Gripenberg.

Talossa on toiminut mm. kuvataideakatemia. Omistajana on ollut vuodesta 2003 Svenska Folkskolans Vänner. Talossa tehtiin laaja restaurointityö vuonna 2005.

Alueella voimassa olevat asemakaavat

Alueella on voimassa asemakaava tai asemakaavat 12874 (21.10.2025).

Voimassa olevassa asemakaavassa (nro 12874) alue on määritelty yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y).

Helsingin kaupunki ei omista maata kaava-alueella. Alueen maanomistus on yksityinen.

Kaavoitus on tullut vireille tontin omistajan tai haltijan hakemuksesta.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kaupungille kustannuksia.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista, viranomais- ja asiantuntijatahojen lausunnoista, kaavan valmisteluaikana saaduista kannanotoista, osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomais- ja asiantuntijayhteistyö

Valmistelu on tehty yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen kanssa. Valmistelun aikana on tehty yhteistyötä lisäksi seuraavien viranomais- ja asiantuntijatahojen kanssa:

Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta keskittyivät paloturvallisuuteen ja rakennetun kulttuuriympäristön arvoihin. Museovirasto on ohjannut rakennussuunnittelua ja hankkeessa on löydetty keinoja jopa palauttaa aiemmin menetettyjä arvoja. ELY-keskus, asemakaavoitus ja kaupunginmuseo ovat seuranneet prosessia ja kaavamääräysten muotoilua. Historiallisen rakennuksen ja sen laajennuksen paloturvallisuuden haasteiden ratkaisemiseksi on käyty useita neuvotteluja pelastusviranomaisen kanssa. Vastineet kannanottoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Mielipiteet

OAS-aineistosta saapui kirjallisia mielipiteitä 3 kpl.

Osallisten kannustavat mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat toimintaedellytysten parantamiseen. Huolta herätti työmaa-aikainen tai toimintojen aiheuttama melu- tai muu haitta, valaistusolosuhteet ja lintujen turvallisuus. Paloteknisten ja rakenteellisten ratkaisujen osalta edellytettiin yhteensovittamista naapurikiinteistöihin.

Hankesuunnitelman yhteydessä on laadittu tarkentavia selvityksiä ja päivitetty viitesuunnitelma-aineistoa. Alustava suunnitelma työmaajärjestelyistä on laadittu ehdotuksen valmistelun aikana ja se päivitetään rakennuslupaa varten. Julkisivujen ja piha-alueiden valaistusta on tutkittu havainnekuvissa. Tilasuunnittelussa on huomioitu toimintojen herkkyys ja alttius melulle perustuen selvityksiin. Vastineet mielipiteisiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (AKL/MRL 65 §)

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä (AKL/MRL 65 §) 1.9.2025–1.10.2025. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:ssä säädetyllä tavalla.

Kaavaehdotusta koskevia muistutuksia saapui 1 kpl.

Naapurikiinteistö muistuttaa rakenne- ja paloteknisistä asioista. Hankkeelle on toimitettu tarkempi selvitys jatkosuunnittelun tueksi. Vastineet muistutuksiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Lausuntoja saatiin seuraavilta viranomais- ja asiantuntijatahoilta:

Uudenmaan ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Museoviraston näkemyksen mukaan asemakaavaehdotuksen suojeluratkaisu turvaa riittävästi kohteen arvojen säilymisen. Pihalle harkiten sovitettava laajennus osaltaan vähentää paineita tehdä muutoksia vanhaan rakennukseen.

Kaupunginmuseon arvion mukaan asemakaavan suojelumääräys on riittävä laajuudeltaan ja kattavuudeltaan turvaamaan kohteen rakennus- ja kulttuurihistoriallisen arvon säilymisen. Tehdyt selvitykset ovat riittäviä asemakaavan suojelumääräyksen asettamiseksi.

Pelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa asemakaavan muutokseen.

Vastineet lausuntoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Kaavan tavoitteet huomioon ottaen kaavaehdotusta ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa julkisen nähtävilläolon yhteydessä saapuneiden huomautusten johdosta. Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu Tehdyt muutokset ­liitteeseen. Tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, joten kaavaehdotusta ei ole ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ja vaikutukset ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Jatkotoimenpiteet

Kaava-alueeseen tai sen osaan liittyy maankäyttösopimusmenettely, joka tulee saattaa päätökseen ennen kaavan hyväksymistä.

Toimivalta

Alueidenkäyttölain 52 §:n mukaan asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Valtuuston päätösvaltaa voidaan johtosäännössä siirtää kunnanhallitukselle tai lautakunnalle. Koska kyseessä ei ole hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 1 momentin kohdissa 2–3 tarkoitettu muun kuin vaikutukseltaan merkittävän asemakaavan muutos tai hyväksyminen, asiasta päättää kaupunginvaltuusto.