Asemakaavan muutos nro 13011, Kluuvi, Kaivokatu

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Helsingin elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi kaupungin on oltava houkutteleva toimintaympäristö niin yrityksille kuin kaupunkilaisille ja vierailijoille. Ydinkeskustan kaupunkielämää vahvistetaan ja tavoitellaan kestävää liikennejärjestelmää, joka mahdollistaa kävelyn, oleilun ja viihtymisen olosuhteiden kehittymisen. Ydinkeskustaa kehitetään yhdessä elinkeinoelämän ja alueen toimijoiden kanssa.

Kaivokadun alueesta rakennetaan uusi, houkutteleva ja vehreä kaupunkikeidas aivan ydinkeskustaan. Autoliikenteen hallitsema ympäristö muuttuu käveltäväksi, viihtyisäksi ja kulttuurihistoriallista arvoympäristöä kunnioittavaksi kokonaisuudeksi.

Uudessa kaavaratkaisussa kehitetään alueen käyttötarkoituksia ja ohjataan katujen, aukioiden sekä maanalaisten tilojen toteutusta niin, että kokonaisuudesta syntyy toimiva, turvallinen ja esteettisesti korkeatasoinen. Helsingin päärautatieaseman edustalle sijoittuvat Länsisataman pikaraitiotien pysäkit tuovat sujuvat yhteydet osaksi uudistuvaa kaupunkitilaa. Laiturialueet ja pysäkkikatokset suunnitellaan entistä toimivammiksi, turvallisemmiksi ja arvokkaaseen ympäristöönsä sopiviksi.

Alueelle rakennetaan vehreiden istutusalueiden rytmittämiin aukiotiloihin viihtyisiä oleskelualueita penkkeineen, istutetaan puita ja pensaita, sekä tehdään kutsuvia terassialueita. Kokonaisuus elävöittää keskustaa ja luo tilaa kohtaamisille, oleskelulle ja kaupunkikulttuurille.

Tavoitteena on selkeä muutos: Autoliikenteen ehdoilla toimineesta alueesta tehdään sujuva ja turvallinen kokonaisuus raitiotieliikenteelle, pyöräilylle ja jalankululle. Kaivokadusta rakentuu paikka, jossa viihdytään ja halutaan viipyä.

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että Kaivokatu ympäristöineen muutetaan kestäviä liikkumismuotoja suosivaksi. Autoliikenteen yhteydet ohjataan muille väylille. Alueesta tavoitellaan vehreää ja kaunista kaupunkitilaa, joka tarjoaa houkuttelevia pysähtymisen ja oleskelun paikkoja. Kaavan sosiaalisten vaikutusten arvioinnin osana on arvioitu kaavan toteuttamisen vaikutukset lapsiin ja nuoriin. Vaikutusten arviointi löytyy kaavaselostuksesta.

Kaivokadun maanalaisissa tiloissa on metroasemalle ja rautatieasemalle johtavien käytävien ja aulatilojen yhteydessä liike- ja toimitiloja sekä niitä palvelevia huolto- ja varastotiloja. Maanalaisissa tiloissa sallittujen liike- ja muiden asiakaspalvelutilojen sekä työtilojen kerrosala on 4 880 k-m². Yleisten jalankulkuväylien kerrosala on 3 275 k-m². Maanalainen kokonaiskerrosala on 8 155 k-m².

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupunkistrategian 2025–2029 tavoitteiden toteutumista siten, että Kaivokatu muutetaan joukkoliikennekaduksi, joka muodostaa jalankulkupainotteisen, miellyttävän ja edustavan ympäristön, joka liittyy vahvasti kaupungin käveltävään keskustaan. Helsingin ydinkeskustaan luodaan edellytyksiä jalankululle ja pyöräilylle sekä oleskelulle vapauttamalla tilaa autoliikenteeltä. Viihtyisyys ja saavutettavuus lisäävät keskustan elävyyttä. Tämä antaa mahdollisuuksia olevan ympäristön eheyttämiseen ja keskustan identiteettitekijöiden vahvistamiseen.

Kaavaratkaisu on yleiskaavan mukainen.

Aluetta koskevat muut suunnitelmat, päätökset ja selvitykset:

- Elinkeinopoliittiset tavoitteet maankäytölle (2022) - Helsingin keskustavisio, linjauksia maankäytön ja liikenteen suunnittelulle kantakaupungissa (2021)- Ydinkeskustan maankäytön kehityskuva 2032 (2023)  - Rautatieaseman julkisen ympäristön yleissuunnitelma, osat 1-2 (Masu Planning, 2023)- Kaivokadun hulevesiselvitys (2022)- Rautatientori ja Asema-aukio, Kaupunkirakenne- ja ympäristöhistoriallinen selvitys (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) (Arkkitehtitoimisto Okulus Oy ja Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy, 2020)- Helsingin päärautatieaseman rakennushistoriallinen selvitys (Okulus Oy, 2020)- Torikorttelit, Katu- ja torialueiden päällysteet, rakennushistorian selvitys (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) (2011)- Kaivokadun ympäristösuunnitelma (Masu Planning, 2024)- Ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Ydinkeskustan liikennejärjestelmää koskeva kehittäminen (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) (2024)- Ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Ydinkeskustan liikenneverkon tavoitetila (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) (2024)- Ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Elinvoimavaikutusten arviointi (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) (2024)

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Alue on Suomen merkittävin joukkoliikenteen solmukohta. Joukkoliikenteellä saapuvia ja lähteviä matkustajia on noin 185 000 päivässä. Alueelle saapuvat linja-autot, lähi- ja kaukojunat, metro ja kaupunkiraitiovaunu, sekä lähitulevaisuudessa myös pikaraitiotie.

Kaivokatu on vilkkaasti liikennöity katu, jota käyttävät raitiovaunut, tilausbussit, yksityisautot ja taksit. Kaivokadulta ajetaan lisäksi Keskuskadun ja Asema-aukion ramppien kautta maanalaisiin pysäköintihalleihin. Jalankulkijoille ja pyöräilijöille alue toimii läpikulkualueena.

Päärautatieaseman itä- ja länsipuolella on taksiasemat, eteläpuolella saattoliikenteen pysäköintialue ja Rautatientorin puolella itään suuntautuvien linja-autojen terminaalialue.

Alue muodostaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristökokonaisuuden. Alue kuuluu kokonaisuudessaan Helsingin empirekeskustan ja kivikaupungin maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Rautatieaseman edusaukio ja sen edustalla oleva Kaivokatu on suojeltu asemakaavassa kaupunkikuvan kannalta rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaana ympäristökokonaisuutena. Suurin osa aluetta rajaavista rakennuksista on suojeltu asemakaavalla.

Alueella voimassa olevat asemakaavat

Alueella on voimassa useita asemakaavoja (vuosilta 1875–2018), joissa Kaivokatu on merkitty katualueeksi ja Rautatieaseman edusta katuaukioksi. Lisäksi alueella on voimassa maanalaisia asemakaavoja (vuosilta 1975–2015), jotka mahdollistavat mm. metron, Pisararadan sekä maanalaista kävelyaluetta.

Helsingin kaupunki omistaa alueen.

Kaavoitus on tullut vireille kaupungin aloitteesta. Kaivokadun kaavoitus käynnistyi kaupunginhallituksen hyväksyttyä Keskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman 16.12.2024 (823 §). Suunnitelman mukaan Kaivokatua edistetään ensisijaisesti joukkoliikenteen katualueena. Samalla edistetään alueen kävely- ja pyöräily-yhteyksiä.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia. Asemakaavaratkaisu liittyy Rautatieaseman ympäristön uudistamisen laajempaan kokonaisuuteen. Uudistaminen edellyttää Kaivokadun alueen yhdyskuntateknisten rakenteiden muutostöitä, suunnittelua ja niiden rakentamista alueelle. Kaivokadun kaavaratkaisun alue sijaitsee kokonaan kaupungin omistamalla maalla.

Kustannuksia muodostuu katualueen muutoksista kaista- ja raidejärjestelyjen osalta. Muutos sisältää vanhojen rakenteiden purkamista, katujen, pyöräilyn ja jalankulun väylien, kansirakenteiden, aukiorakenteiden rakentamista sekä muutoksia kunnallisteknisiin verkostoihin ja niiden johtosiirtoja.

Asemakaavamuutoksesta aiheutuu kaupungille investointitarpeita noin 26 miljoonan euron edestä. Kustannukset on esitetty kustannustasossa 1/2025, joka vastaa Maku-indeksin pistelukua 128,2 (2020=100). Kustannukset sisältävät rakennuskustannukset, tilaajan suunnittelu- ja rakennuttamistehtävät sekä kustannusvaraukset.

Lisäksi raitiotien rakentamisesta aiheutuu noin 11 miljoonan euron kustannukset ja kunnallisteknisille operaattoreille aiheutuu noin neljän miljoonan euron kustannukset verkostojen peruskorjauksesta. Lisäksi yksityisille maanalaisten tilojen omistajille aiheutuu kustannuksia kansirakenteen muutostöistä.

Kustannusarvioihin liittyy suunnittelu- ja toteutettavuusepävarmuuksia. Suunnitelmia on mahdollista kehittää jatkosuunnittelussa. Kustannukset on eroteltu tarkemmin kaavaselostuksessa.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista, viranomais- ja asiantuntijatahojen lausunnoista, kaavan valmisteluaikana saaduista kannanotoista, osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomais- ja asiantuntijayhteistyö

Valmistelu on tehty yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen kanssa. Valmistelun aikana on tehty yhteistyötä lisäksi DNA Oyj:n, Helen Oy:n, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL), Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY), Kaupunkiliikenne Oy:n, Telia Finland Oyj:n, Väyläviraston, Helen Sähköverkko Oy:n, Auris Energia Oy:n, Eltel Networks Oy:n, Global Connect Finlandin, kasvatuksen ja koulutuksen toimialan, kaupunginmuseon, pelastuslaitoksen ja kaupunginkanslian kanssa.

Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat liikennejärjestelmäsuunnitelmaan, Kaivokadun alueen katu- ja aukiotiloihin, kaupunkivihreän lisäämiseen ja terassialueisiin, taksialueisiin ja saattoliikenteen järjestämiseen. Lisäksi kannanotot kohdistuivat raitioliikenteen pysäkkien järjestämiseen, Rautatientorin alueeseen, Vilhonkadun toimivuuteen, päätepysäkkitarpeeseen, juna- ja bussiliikenteen korvaavaan bussiliikenteen tarpeeseen, pyöräpysäköintiin, lumenkeräyspaikkoihin, vesi- ja jätehuoltoon sekä kaapelien siirtotarpeeseen. Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että kaupungin asiantuntijat ovat laatineet selvityksiä liikenteestä ja keskustan elinvoimaisuudesta. Kaavaan on laadittu alueen toteuttamisen ja rakentamisen laatua ohjaavia kaavamääräyksiä. Vastineet kannanottoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Mielipiteet

Osallistumis- ja arviointisuuunnitelma-aineistosta saapui 24 kirjallista mielipidettä. Mielipiteistä yksi oli adressi (allekirjoittajia yhteensä 10).

Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat kaavan osallistamiseen ja kuulemiseen, irrallisiin kaavahankkeisiin, Kaivokadun autoliikenteen sulkemiseen ja sen vaikutuksista kiinteistöihin, autoliikenteen siirtymiseen muualle, vaihtoehtoisiin liikennesuunnitelmiin, taksi- ja saattoliikenteeseen, pelastus- ja viranomaisajoihin, matkailuliikenteeseen, hotellien toimintaan ja rautatieaseman saavutettavuuteen. Lisäksi mielipiteet kohdistuivat pyöräilyverkostoon, jalankulkijoiden turvallisuuteen, joukkoliikenteen toimivuuteen, Kaivokadun pysäkkikatoksiin ja istutuksiin sekä keskustan elinvoimaisuuteen.

Mielipiteissä esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että kaupungin asiantuntijat ovat laatineet selvityksiä liikenteestä ja keskustan elinvoimaisuudesta. Kaavaan on laadittu alueen toteuttamisen ja rakentamisen laatua ohjaavia kaavamääräyksiä. Vastineet mielipiteisiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (AKL/MRL 65 §)

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 17.11.–16.12.2025. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:ssä säädetyllä tavalla.

Kaavaehdotusta koskevia muistutuksia saapui 20 kappaletta.

Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat kaavan vuorovaikutukseen ja osallistamiseen, Bussi-, matkailu- ja kiertoajeluliikenteeseen, Kaivokadun alueen uusiin pysäkkikatoksiin, saattoliikenteeseen, huoltoliikenteeseen, pelastusajoliikenteeseen, huoltoajoon, pyöräliikenteeseen, jalankulkuun, huoltotunneliin, alueella olevien kiinteistöjen huoleen, rakennettuun kulttuuriympäristöön ja uusiin viheralueisiin. Muistutukset kohdistuivat myös lintujen olosuhteisiin, keskustan elinvoimaan sekä autoliikenteen siirtymiseen viereisille alueille ja sen vaikutuksista ympäristöönsä. Vastineet muistutuksiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Lausunnot saatiin Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY), Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY), Telia Finland Oyj:ltä, Museovirastolta, Helsingin vanhusneuvostolta, Helsingin nuorisoneuvostolta, VR-Yhtymä Oyj:ltä, Linja-autoliitto ry:ltä, kaupunginmuseolta ja pelastuslaitokselta. Fingrid Oy, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) ja Helen Sähköverkko Oy ilmoittivat, ettei niillä ole lausuttavaa.

Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat alueen vesi- ja jätehuoltoon, kaapeliverkon huomioimiseen, henkilöajoneuvoliikenteen siirtymiseen, saatto- ja taksiliikenteen järjestämiseen, eri liikennemuotojen vaihtoyhteyksiin, junaliikenteen poikkeustilanteiden korvaavaan liikenteeseen, sekä matkailu- ja tilausliikenteeseen. Lisäksi lausunnot kohdistuivat päärautatieaseman arvoon kaupunkitilassa, puurivien ja istutusalueiden luonteeseen ja sijoitukseen, kaava-alueen esteettömyyteen, valaistukseen, turvallisuuteen ja tunnistettavuuteen sekä toteutuksen aikatauluihin. Vastineet lausuntoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Kaavan tavoitteet huomioon ottaen kaavaehdotusta ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa julkisen nähtävilläolon yhteydessä saapuneiden huomautusten johdosta.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, joten kaavaehdotusta ei ole ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ja vaikutukset ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Sovelletut säännökset

Alueidenkäyttölaki/Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 9 §, 51 §, 52 §, 54 §, 55 §, 55a §, 57 §, 59 §, 62 §, 63 §, 65 §.

Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) 27 §, 28 §, 30 §, 94 §.

Toimivalta

Alueidenkäyttölain 52 §:n mukaan asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.

Jatkotoimenpiteet

Kaavan hyväksymisestä on pyydetty lähettämään tieto.

Käsitellessään asemakaavan muutosta, kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi yksimielisesti seuraavat evästykset:

• Lautakunta pitää tärkeänä, että jatkosuunnittelussa kiinnitetäänerityistä huomiota kadun ylittämisen turvallisuuteen ja esteettömyyteen huomioiden liikennesuunnitelmassa esitetyt valo- ja ääniohjatut suojatiet.
• Jatkosuunnittelussa raitiotiet suunnitellaan nurmikiviratanahavainnekuvissa hahmoteltua laajemmin, pyrkien mahdollisimman suureen vehreyteen.
• Jatkosuunnittelussa tulee hakea ratkaisu, jossa pyörätienpintamateriaali eroaa selkeästi jalankulkualueesta, että pyörät ja skuutit ohjautuvat selkeästi tarkoitetulle väylälle.
• Lautakunta ehdottaa, että lautakunnalle raportoidaan vuositasolla ydinkeskustan liikennöintitiedot.
• Lautakunta kehottaa toteuttamaan viihtyisyyttä parantavia muutoksia jo Kaivokadun ensimmäisessä rakennusvaiheessa ja minimoimaan rakennusvaiheen aikaiset kielteiset vaikutukset yhteistyössä alueen yrittäjien kanssa.
• Päärautatieaseman ja Rautatientorin sekä Keskuskadun suunnan välisiä reittejä jatkokehitetään kaikkien alueella liikkuvien turvallisuus huomioiden. Kulkureitit esitetylle pyöräpysäköintialueelle tulee suunnitella niin, etteivät ne aiheita vaaratilanteita.
• Rautatientorin eteläpuolelle esitettyjen istutusalueiden uudet puut ja pensaat sijoitetaan niin, että ne eivät muodosta liikenneturvallisuutta haittaavaa näköestettä ja ne tulee sovittaa yhteen historiallisen ympäristön aiheiden, kuten puukujien ja näkymien, kanssa, pyrkien kuitenkin vehreyteen.
• Hyväksyessään esityksen kaupunkiympäristölautakunta edellyttää, että Kaivokadun jatkosuunnittelussa varmistetaanydinkeskustan liikennejärjestelmän kokonaisvaltainen toimivuus ja saavutettavuus Helsingin kaupunkistrategian mukaisesti siten, että keskusta on saavutettavissa kaikista suunnista eri kulkumuodoilla. Erityisesti tulee huolehtia, että poikittaisliikenteen sujuvuus ja liikenteen välityskyky säilyvät toimivina, eikä liikenne kuormita merkittävästi ympäröivääkatuverkkoa. Päärautatieaseman saavutettavuus tulee turvata eri kulkumuodoilla, mukaan lukien toimivat saattoliikenteen ja taksiliikenteen järjestelyt. Huoltoliikenteen toimintaedellytykset keskustan yrityksille tulee varmistaa Helsingin kaupunkistrategian mukaisesti keskustan elinvoiman vahvistamiseksi. Lisäksi tulee huolehtia, että ydinkeskustan huoltotunnelia hyödynnetään täysimääräisesti huoltoliikenteen ja pysäköintilaitosten sisäänajon järjestämisessä eri sisääntuloväyliltä ja kaupunki edesauttaa ja vahvasti kannustaa huoltotunnelin vaikutuspiirissä olevien kiinteistöjen liittymistä huoltotunnelin käyttöön logistiikassa. Jalankulun, pyöräilyn ja raitioliikenteen yhteensovittaminen tulee toteuttaaselkeästi ja turvallisesti alueen suuret käyttäjämäärät huomioiden. Esteettömyys sekä ikäihmisten ja liikuntarajoitteisten liikkumismahdollisuudet tulee myös turvata.

Päätös tullut nähtäväksi 16.05.2026

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava fyysisesti tai postitse valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitus on toimitettava sähköisesti valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä.

Kunnan jäsenen, asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00-16.15.

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi, postiosoite ja muut yhteystiedot. Hallintotuomioistuimelle on soveltuvalla tavalla ilmoitettava myös valittajan henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Jos jokin tieto myöhemmin muuttuu, siitä on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös sähköinen tai mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Valituksen tai muun asiakirjan toimittaminen hallintotuomioistuimen sähköiseen asiointipalveluun katsotaan ilmoitukseksi sähköisen asiointipalvelun käyttämisestä prosessiosoitteena. Jos valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, hallintotuomioistuin voi valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.