Vammaispalvelujen ruotsinkielisten palvelujen myyminen

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 31.1.2024 § 21 kaksikielisten hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän yhteistyösopimuksen. Yhteistyösopimus on kaksikielisten hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin sekä HUS-yhtymän keskinäinen sopimus, jossa osapuolet sopivat keskinäisestä työnjaosta, yhteistyöstä ja toiminnan yhteensovittamisesta ruotsinkielisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaamiseksi. Sopimuksen sisällöstä, valmistelusta ja hyväksymisestä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetussa laissa (612/2021). Tämän päätöksen aikana sopimusta ei ole vielä allekirjoitettu.

Yhteistyösopimus on pääsopimus, johon pohjautuen organisaatiot voivat tehdä yksittäisiä palvelusopimuksia ruotsinkielisistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Palvelujen tarkemmasta sisällöstä ja ehdoista sovitaan sopijaosapuolten kesken tilaajan ja palveluntuottajan välisellä erillisellä palvelusopimuksella. Sopimuksessa on määritelty palvelujen myynnin ehdot, joilla myydään palvelua muille hyvinvointialueille.

Helsingin kaupunki ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue ovat neuvotelleet liitteenä 1 olevan palvelusopimuksen, jotta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ruotsinkielisten asiakkaiden vammaispalvelut ja kielellisten oikeuksien toteutuminen voidaan turvata.

Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan perhe- ja sosiaalipalvelujen palvelukokonaisuuden vammaispalvelut myi palvelujen jatkuvuutta turvaavilla sopimuksella ruotsinkielistä asumispalvelua, työ- ja päivätoiminnan palveluja sekä kehitysvammapoliklinikan palveluja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle noin 1,4 miljoonalla eurolla vuoden 2023 aikana sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (616/2021) 56 §:n nojalla tehtyyn väliaikaiseen sopimukseen perustuen. Myyntisumma vaihtelee tulevina vuosina riippuen asiakasmääristä. Myytyjen palvelujen määrä varmistuu tilinpäätöksen kautta.

Tämä sopimus tulee voimaan, kun molemmat osapuolet ovat sen allekirjoittaneet ja kaksikielisten hyvinvointialueiden yhteistyösopimus on tullut voimaan.

Kyse on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 39 §:n mukaisesta lakisääteisestä yhteistoiminnasta, johon ei sovelleta hankintalakia. Koska kaupunki hoitaa tehtävää lakisääteisen yhteistoimintavelvoitteen perusteella, kaupunki ei toimi kilpailutilanteessa markkinoilla tarjotessaan palvelua Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle.

Toimivalta ja sopimuksen allekirjoittaja

Hallintosäännön 10 luvun 1 §:ssä määrätään toimialalautakunnan yleisestä toimivallasta. Hallintosäännön 10 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan toimialalautakunta valvoo, että toimialan toiminta on kaupunkistrategian ja talousarvion sekä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen asettamien tavoitteiden mukaista. Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta voi päättää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen myynnistä yleisen toimivaltansa nojalla.

Hallintosäännön 24 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan toimielimen päätöksiin perustuvat asiakirjat allekirjoittaa esittelijä, ellei toimielin toisin päätä, joten sopimuksen palvelujen myymisestä allekirjoittaisi sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimialajohtaja.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Helsingin ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevien ruotsinkielisten asiakkaiden palvelujen jatkuvuuteen ei tule muutoksia. Palvelujen myynnillä turvataan ruotsinkielisten asiakkaiden kielellisten oikeuksien toteutumista kaksikielisten hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksen mukaisesti.

Päätös tullut nähtäväksi 19.06.2024

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.