Valtuustoaloite, historiallisten raitiovaunujen säästäminen
Valtuutettu Otso Kivekkään aloite historiallisten raitiovaunujen säästämiseksi
Päätös
Kaupunginvaltuusto katsoi aloitteen loppuun käsitellyksi.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Valtuutettu Otso Kivekäs ja 35 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että kaupunki valmistelee yhteistyössä Kaupunkiliikenteen ja muiden asiaan liittyvien tahojen kanssa säätiön tai muun mallin, jolla historialliset ratikat voidaan säilyttää ja mahdollisuuksien mukaan liikennöidä niillä kantakaupungin rataverkolla. Aloite on liitteenä 1.
Raitiovaunut ovat Suomen mittakaavassa leimallisesti helsinkiläinen ilmiö ja osa asukkaiden ja kaupungin identiteettiä ja historiaa. Hevosraitiovaunuista vuonna 1891 alkanut joukkoliikenne on ollut edellytys kaupungin kasvulle ja laajenemiselle. Kantakaupungin raitiotieverkko on rakentunut 1800-luvun lopulta lähtien osaksi laajenevaa kaupunkirakennetta ja myös katumiljöön olennaiseksi osaksi. Kantakaupungin pohjoisosassa – erityisesti Kalliossa ja Vallilassa – raitioteiden kaupunkikuvallinen merkitys on huomattava. Vallilan, Koskelan ja Töölön raitiovaunuvarikot ovat myös arvokkaita lähialueensa rakennetun ympäristön osia.
Ratikkamuseo on yksi Helsingin kaupunginmuseon viidestä museosta. Kaupunginmuseon raitiovaunukokoelmassa on yhteensä 11 moottori- ja perävaunua, joista viisi on tällä hetkellä nähtävillä Ratikkamuseon näyttelyssä. Ratikkamuseon tavoitteet ja toiminta eivät kuitenkaan välttämättä ole yhteneviä tai yhteen sovitettavissa historiallisten raitiovaunujen liikennöinnille asetettaviin tavoitteisiin.
Olisi suotavaa, että museoesineiden ohella käytössä olisi myös liikennöivää historiallista kalustoa, jolloin vaunut on mahdollista kokea osana katuympäristöä. Toimivan raitiovaunukaluston laajemmalla kulttuurimatkailukäytöllä on mahdollista tuoda raitioteiden ja samalla koko kaupungin historian lähemmäksi yleisöä tavalla, jota ei voi täysin korvata näyttelymateriaalilla.
Helsingin raitioliikenteessä on käytetty 130 vuoden aikana lukuisia erityyppisiä raitiovaunuja. Tietoa näistä aiemmin liikenteessä käytetyistä vaunuista on säilytetty ratikkamuseossa. Erityyppisiä vanhoja liikenteessä toimineita vaunuja on kuitenkin aina ollut enemmän kuin mitä raitiovaunumuseon kokoelmiin on kyetty sijoittamaan. Raitiovaunukaluston poistuessa käytöstä sitä on tarjottu ensisijaisesti ratikkamuseon käyttöön. Museolla on ollut mahdollisuus valita kokoelmaansa parhaiten sopivat vaunut.
Museolle luovutettujen raitiovaunujen lisäksi liikenneliikelaitos (HKL) ja Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy (Kaupunkiliikenneyhtiö) ovat käyttäneet vanhoja raitiovaunuja pohjana huoltovaunuille, tilausajoliikenteessä, muuntanut ravintolavaunuiksi, myynyt harrastajille kunnostettavaksi tai luovuttanut yhteisöille esillä pidettäväksi.
Vanhoja vaunuja ja käytössä olevaa linjaliikennekalustoa on käytetty tilausajoliikenteeseen. Tilausajokäyttöön on myös vuokrattu vaunuja ulkopuolisille toimijoille, kuten Stadin Ratikat Oy:lle ja Oy Sinebrychoff Ab:lle. Toimijat ovat vastanneet tilausajojen myynnistä ja mahdollisesti myös kuljettajien hankkimisista.
Ravintolaraitiovaunuksi muunnetun vaunun Spårakoffin liikennöintisopimus kattaa kaikki kunnossapidon ja operoinnin kustannukset.
HKL on myynyt joitakin vanhoja erittäin huonokuntoisia raitiovaunuja harrastajille nimellistä korvausta vastaan sillä ehdolla, että harrastajat vastaavat vaunujen rakentamisesta uudelleen toimintakuntoisiksi. Tällaisia uudelleen rakennettuja raitiovaunuja ei katsota museaalisesta näkökulmasta enää aikakautensa edustajiksi, vaan kopioiksi. Näitä uudelleen rakennettuja vaunuja Stadin Ratikat Oy käytti ennen koronapandemiaa pienimuotoiseen kesäiseen museoliikenteeseen Helsingin keskustan alueella. Liikennöinnistä saadut tulot eivät kuitenkaan kattaneet kaikkia tilausajoliikenteen hoitamisesta aiheutuneita kuluja. Museoliikenteen liikevaihto oli vuonna 2019 n. 34 000 euroa.
Yksi vanha raitiovaunu rakennettiin uusiksi Koneen säätiön ja Kulosaarisäätiön tuella. Tämä Brändö-raitiovaunu on replika alkuperäisestä Kulosaareen 1920-luvulla liikennöineestä raitiovaunusta. Uudelleenrakentamisen jälkeen vaunua on käytetty yksittäisissä tilaisuuksissa, mutta laajempaa tai säännöllistä käyttöä sillä ei ole ollut.
Vuonna 2018 HKL luovutti hakemuksesta kolme vanhaa raitiovaunua sekä kaksi perävaunua yhteisöille, joiden tuli esittää hyväksyttävä käyttötarkoitus ja osoittaa miten vaunuista huolehditaan.
Perinneraitiovaunutoiminnan suunnittelu 2018-2022
Museolle luovuttamattomien ja vielä pääosin ajokuntoisten vanhojen raitovaunujen tuleva käyttö nousi esille vuonna 2018 raitiovaunuvarikoiden kehittämissuunnitelman laatimisen yhteydessä. Vanhoilla varikoilla oli ollut riittävästi sopivia raiteiden päitä ja nurkkia, mihin linjaliikenteestä poistuneita vanhoja vaunuja voitiin jättää säilöön mutta varikoiden kehittymisen myötä tilanne voi muuttua. Lisäksi raitiovaunuharrastajat ehdottivat raitiovaunumuseon toimintaa laajempaa säilyttämisratkaisua.
Vuoden 2018 kesäkuussa käynnistettiin perinneraitiotietoiminnan kehittämisen suunnittelukokoukset. Kokouksiin osallistui HKL:n lisäksi henkilöitä kaupunkiympäristön toimialalta, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta ja Stadin Ratikat Oy:stä. Koronapandemian aikana perinneraitiotoiminnan suunnittelu hiipui eikä suunnittelutyön tuloksena syntynyt toteutusvalmista mallia perinneraitiotoiminnan järjestämiselle.
Kaupunkiympäristölautakunta, kulttuuri- ja vapaa-ajanlautakunta ja Kaupunkiliikenneyhtiö kannattavat lausunnoissaan toiminnan mahdollistavan mallin selvittämistä ja ovat osaltaan valmiit osallistumaan selvitystyöhön. Perinneraitiotietoiminnan järjestelyjen suunnittelutyötä jatketaan ja laaditaan selvitys.
Kaupunginhallitus kannustaa kiirehtimään vastauksessa mainittua perinneraitiotoiminnan mahdollistavan selvityksen laatimista ja asettaa tavoitteeksi sen valmistumisen vuoden 2025 loppuun mennessä, jotta sen jälkeen voidaan siirtyä toimeenpanovaiheeseen.
Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 4 momentin mukaan kaupunginvaltuustossa käsitellään vastaus aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä.
Kaupunginhallitus 27.01.2025 § 56
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.
Käsittely
Esteelliset: Tuomas Rantanen
Esteellisyyden syy: yhteisöjääviys (hallintolaki 28.1 § 5 kohta)
Vastaehdotus:
Anni Sinnemäki: Lisätään esittelijän perusteluihin: "Kaupunginhallitus kannustaa kiirehtimään vastauksessa mainittua perinneraitiotoiminnan mahdollistavan selvityksen laatimista ja asettaa tavoitteeksi sen valmistumisen vuoden 2025 loppuun mennessä, jotta sen jälkeen voidaan siirtyä toimeenpanovaiheeseen."
Kannattaja: Marcus Rantala
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä Anni Sinnemäen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
20.01.2025 Pöydälle
03.09.2024 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Timo Lindén, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36550
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 08.10.2024 § 152
Lausunto
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:
Valtuutettu Otso Kivekkään valtuustoaloitteessa esitetään, että kaupunki valmistelee yhteistyössä Kaupunkiliikenne Oy:n ja muiden asiaan liittyvien tahojen kanssa säätiön tai muun mallin, jolla historialliset ratikat voidaan säilyttää ja mahdollisuuksien mukaan liikennöidä niillä Helsingin kantakaupungin rataverkolla. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta kannattaa selvitystä mahdollisesta mallista, joka mahdollistaisi aloitteen esittämän toiminnan ja sen edellyttämät taloudelliset ja toiminnalliset resurssit.
Aloitteessa esitetään lisäksi, että ratikkamuseotoiminta yhdistettäisiin osin tai kokonaan säätiön yhteyteen, jos kaupunginmuseo näkee sen tarkoituksenmukaiseksi. Ratikkamuseo on yksi Helsingin kaupunginmuseon viidestä museosta. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta katsoo, että Ratikkamuseon toiminta ja kaupunginmuseon kokoelmiin kuuluvien raitiovaunujen huomioiminen selvityksessä on perusteltua. Lautakunta toteaa kuitenkin samalla, että Ratikkamuseon tavoitteet ja toiminta eivät välttämättä ole yhteneviä tai yhteensovitettavissa historiallisten raitiovaunujen liikennöinnille asetettaviin tavoitteisiin.
Kaupunginmuseon raitiovaunukokoelmassa on yhteensä 11 moottori- ja perävaunua, joista viisi on tällä hetkellä nähtävillä Ratikkamuseon vuonna 2022 uudistetussa näyttelyssä. Vuonna 2023 Ratikkamuseossa vieraili 58 562 asiakasta.
Kaupunkiympäristölautakunta toteaa 10.9.2024 antamassaan lausunnossa, että toimivan raitiovaunukaluston laajempi kulttuurimatkailukäyttö tuo raitioteiden ja samalla koko kaupungin historian lähemmäksi yleisöä tavalla, jota ei voi täysin korvata näyttelymateriaalilla. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta katsoo samoin, että historiallisten raitiovaunujen mahdollinen liikennöinti voisi tarjota sekä kaupunkilaisille että matkailijoille kokemuksen, joka elävöittäisi ja täydentäisi Ratikkamuseon raitiovaunuliikenteestä antamaa kuvaa.
Raitiovaunut ovat Suomen mittakaavassa leimallisesti helsinkiläinen ilmiö ja osa asukkaiden ja kaupungin identiteettiä ja historiaa. Hevosraitiovaunuista vuonna 1891 alkanut joukkoliikenne on ollut edellytys kaupungin kasvulle ja laajenemiselle. Kantakaupungin raitiotieverkko on rakentunut 1800-luvun lopulta lähtien osaksi laajenevaa kaupunkirakennetta ja myös katumiljöön olennaiseksi osaksi kuten kaupunkiympäristölautakunta omassa lausunnossaan toteaa.
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala on osaltaan valmis osallistumaan selvitystyöhön.
Esittelijä
Lisätiedot
Elina Kallio, intendentti, puhelin: 310 71555
Kaupunkiympäristölautakunta 10.09.2024 § 439
Lausunto
Kaupunkiympäristölautakunta antoi lausunnon kaupunginhallitukselle:
Valtuustoaloitteessa esitetään, että kaupunki valmistelee yhteistyössä Kaupunkiliikenteen ja muiden asiaan liittyvien tahojen kanssa säätiön tai muun mallin, jolla historialliset ratikat voidaan säilyttää ja mahdollisuuksien mukaan liikennöidä niillä Helsingin kantakaupungin rataverkolla. Lautakunta kannattaa toiminnan mahdollistavan mallin - esimerkiksi säätiön - selvittämistä.
Kaupunkiympäristölautakunta toteaa, että toimivan raitiovaunukaluston laajempi kulttuurimatkailukäyttö tuo raitioteiden ja samalla koko kaupungin historian lähemmäksi yleisöä tavalla, jota ei voi täysin korvata näyttelymateriaalilla.
Museoviraston ”Rakennettu hyvinvointi”-sivuston liikenteen ympäristöjä koskevassa osassa todetaan, että liikennejärjestelmä on yksi eniten julkisen ulkotilan käyttöä ja ilmiasua muokannut tekijä. Niin on myös Helsingissä. Kantakaupungin raitiotieverkko on rakentunut 1800-luvun lopulta lähtien osaksi laajenevaa kaupunkirakennetta ja myös katumiljöön olennaiseksi osaksi. Kantakaupungin pohjoisosassa – erityisesti Kalliossa ja Vallilassa - raitioteiden kaupunkikuvallinen merkitys on huomattava. Vallilan, Koskelan ja Töölön raitiovaunuvarikot ovat myös arvokkaita lähialueensa rakennetun ympäristön osia.
Raitiovaunukalusto on tärkeä historiallisen kokonaisuuden osa, mutta sen vaalimisen haasteena on muuta raitioteiden infrastruktuuria suurempi vaihtuvuus; uusia vaunuja on otettu käyttöön jokaisella vuosikymmenellä liikennöinnin aloittamisesta lähtien. Kulttuuriperinnön suojelun ja tutkimuksen näkökulmasta tilanne on silti tyydyttävä, sillä kaupunginmuseo omistaa 11 vaunun museokokoelman vuosilta 1890 - 1955. Vaunuja on esillä raitiovaunumuseossa ja niiden historiaa on kartoitettu sekä museon että Suomen Raitiotieseuran toimesta.
Olisi suotavaa, että museoesineiden ohella käytössä olisi myös liikennöivää historiallista kalustoa, jolloin vaunut on mahdollista kokea osana katuympäristöä. Kaupunkiympäristölautakunta pitää tärkeänä, että mahdollisuudet historiallisen raitiovaunukaluston säilyttämiseen ja esittelykäyttöön kartoitetaan ja pyritään löytämään ratkaisu, joka turvaa siihen tarvittavat taloudelliset ja toiminnalliset resurssit. Samalla on huolehdittava, että vaalimisessa huomioidaan raitioteiden infrastruktuuri kokonaisuudessaan.
Kaupunkiympäristötoimiala on omalta osaltaan valmis edistämään ratkaisun löytymistä.
Käsittely
Vastaehdotus:
Otso Kivekäs: "Lisätään lausuntoehdotuksen toiseen kappaleeseen: Lautakunta kannattaa toiminnan mahdollistavan mallin - esimerkiksi säätiön - selvittämistä."
"Lisätään lausuntoehdotuksen loppuun: Kaupunkiympäristötoimiala on omalta osaltaan valmis edistämään ratkaisun löytymistä."
Kannattaja: Anni Sinnemäki
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Otso Kivekkään vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
03.09.2024 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Sakari Mentu, arkkitehti, puhelin: 09 310 37217
Päätös tullut nähtäväksi 12.02.2025
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Timo Lindén, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36550