Asemakaavan muutos nro 12989, Kamppi, Fredrikinkatu 54, tontti 4/9901/0, Kiinteistö Oy Runskivuori

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Kampissa sijaitsevaan Autotalokortteliin suunnitellaan laajennusta. Kaavaratkaisu mahdollistaa uuden seitsemänkerroksisen veistoksellisen toimistotalon rakentamisen Eteläisen Rautatiekadun varteen. Autotalokorttelin vanhat osat säilyvät nykyisellään ja suojellaan kaavassa sr-2 -merkinnällä.

Kaavaratkaisu pohjautuu täydennysrakentamisestä järjestetyn arkkitehtuurikilpailun voittaneeseen ehdotukseen. Kilpailun järjestivät yhteistyössä LähiTapiola Kiinteistövarainhoito ja Helsingin kaupunki. Kilpailun avulla haluttiin löytää suunnitteluratkaisu, joka huomioi alueen erityispiirteet ja kaupunkikuvalliset lähtökohdat sekä tarjoaa laadukkaan ja mielenkiintoisen lisän kortteliin. Tavoitteena on koko korttelin käytön tehostaminen, toimivuuden parantaminen ja alueen elävöittäminen. Katutasoon on suunniteltu uutta liiketilaa, joka kytkeytyy olemassa olevaan, kehittyvään kaupalliseen tarjontaan. Ylempiin kerroksiin sijoitetaan toimistotilaa, jolla osaltaan vahvistetaan keskustaa työpaikka-alueena yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti.

Uutta toimitilakerrosalaa tulee 6 082 k-m², josta toimistoja on 5 200 k-m² ja liiketiloja 882 k-m². Työpaikkamäärän lisäys on noin 340 uutta työpaikkaa.

Autotalokorttelin rakentaminen on kaavamuutoksen myötä mahdollista ulottaa Eteläisen rautatiekadun korttelilinjaan siten, että laajennus muodostaa kaupunkijulkisivua Etu-Töölön kaupunginosan suuntaan ja korttelin suurmuoto, neljän tornin sommitelma säilyy edelleen. Aukiotilat laajennusosan kummallakin puolen täydentävät Kampin aukioiden sarjaa ja aktivoivat maantasokerroksen osaksi Kampin jalankulkukeskustaa.

Alueen liikennejärjestelyt toteutetaan liikenneturvallisesti ja kaavaratkaisu tukee kestäviä kulkumuotoja. Liikennesuunnitelmassa esitetään liikennejärjestelyjen muutoksia Runeberginkadulle, Eteläiselle Rautatiekadulle ja Fredrikinkadulle. Kaava-alueella sijaitsevat turistibussiliikenteen pysäköintipaikat suunnitellaan järjestettäväksi viereisille kaduille.

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että alueesta tulee osa viihtyisää ja palveluiltaan monipuolista keskustaa. Uusi liike- ja toimitila vahvistaa keskustan elinvoimaisuutta. Autopaikat vähenevät ja kasvillisuus lisääntyy.

Kaavaratkaisun toteuttamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen tai lähialueen asukkaiden asumisoloihin. Kaavalla ei ole erityisiä sosiaalisia vaikutuksia mukaan lukien vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Rakennettuun ympäristöön kaavaratkaisu vaikuttaa siten, että kaavassa sallittava uudisrakennus tulee näkymään Baanan alueella pohjoisen suunnasta katsottuna. Uudisrakennus tuo uuden ajallisen kerrostuman Autotalokorttelin rakennuskantaan.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista siten, että kaava-alueelle osoitetaan täydennysrakentamista liike- ja toimistorakennukselle, joka tuo keskustaan lisää työpaikkoja.

Nyt laadittu kaavaratkaisu on yleiskaavan mukainen.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Ympäristön kaupunkirakenne on poikkeuksellisen arvokasta: Etu-Töölön kaupunginosa sekä Tennispalatsi kuuluvat Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen kohdeluetteloon (RKY 2009). Suunnittelualueen ympäristö on myös historiallisesti kerrostunutta ja eri aikakausien piirteet hahmottuvat kaupunkitilassa edelleen.

Suunnittelualueen keskeisyyteen ja kulttuurihistorialliseen arvoon nähden suunnittelualueella on nykyisellään kuitenkin useita arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti huonolaatuisia ratkaisuja. Kaava-alue on keskeisestä sijainnistaan huolimatta jäänyt epämääräiseksi paikoitusalueeksi ja epäaktiiviseksi kohdaksi kaupunkirakenteessa. Alueella on lähinnä paikoitusta ja vaikeasti hahmottuvaa, väljää jalankulkualuetta. Pohjoinen sijainti tekee paikasta varjoisan ja oleskelun kannalta epäedullisen. Tämän lisäksi Baanan varrella ja Kampin kolmion kohdalla oleva viheryhteys katkeaa suunnittelualueen kohdalla.

Alueella voimassa olevat asemakaavat

Alueella on voimassa asemakaavat 8959 (vuodelta 1986), 7283 (vuodelta 1975), 447 (vuodelta 1906), 4154 (vuodelta 1957), 123 (vuodelta 1917), 10761 (vuodelta 2000), 10667 (vuodelta 1999). Asemakaavoissa alue on merkitty erikorkuisiksi liikerakennuksiksi sekä katualueeksi. Alueella on maanalaiset asemakaavat 7283 (1975) ja 12290 (2015), joissa alueelle on merkitty maanalaisia tilavarauksia.

Helsingin kaupunki omistaa katualueet. Korttelialue on yksityisomistuksessa.

Kaavoitus on tullut vireille tontin omistajan hakemuksesta.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia.

• Johtosiirrot 250 000 euroa
• Kadut ja liikennealueet 80 000 euroa

Investointikustannukset ovat yhteensä 330 000 euroa.

Kaavamuutos sijoittuu osittain kaupungin omistamalle katualueelle, jonka kaupunki myy hankkeelle.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista, viranomais- ja asiantuntijatahojen lausunnoista, kaavan valmisteluaikana saaduista kannanotoista, osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomais- ja asiantuntijayhteistyö

Valmistelu on tehty yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen kanssa. Valmistelun aikana on tehty yhteistyötä Väyläviraston, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY), Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL), kaupunginmuseon ja pelastuslaitoksen kanssa.

Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat liikennesuunnittelun taustatietojen täydentämiseen, alueen vesihuoltolinjoihin ja tunneleihin sekä Pisararadan huomioimiseen kaavassa. Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että kaavaselostusta on täydennetty ja kaavakarttaan on lisätty kaavamääräyksiä kannanottojen mukaan. Vastineet kannanottoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Mielipiteet

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma-aineistosta saapui yksi kirjallinen mielipide.

Mielipide osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistui lintujen turvallisuuteen kaupunkisuunnittelussa. Mielipide on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että kaavaan on lisätty lintuystävälliseen rakentamiseen ohjaava kaavamääräys. Vastine mielipiteeseen on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (AKL/MRL 65 §)

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä (AKL/MRL 65 §) 21.8.–19.9.2025. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:ssä säädetyllä tavalla.

Kaavaehdotuksesta ei tehty muistutuksia.

Lausunnot saatiin Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY), Telia Finland Oyj:ltä, kaupunginmuseolta ja pelastuslaitokselta. Helen Sähköverkko Oy, Museovirasto sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ilmoittivat, ettei niillä ole lausuttavaa.

Lausunnoissa esitetyt huomautukset koskivat rakennushistoriallisia selvityksiä, uudisrakennuksen korkeutta, rakennusalan etäisyyttä vesijohtoon, kiinteiden rakenteiden ja puiden istutusten osoittamista kaava-alueella, hulevesiviemäröinnin toteuttamista, paloturvallisuutta ja pelastautumista sekä tietoliikenneverkon huomioimista jatkosuunnittelussa.

Huomautukset on otettu huomioon siten, että kaavan laadinnan yhteydessä on laadittu uusi rakennushistoriallinen selvitys ja sen pohjalta on laadittu kaavamääräykset rakennusten suojelusta. Kaavakarttaa on tarkennettu rakennuksen korkeutta määräävillä merkinnöillä. Kaavan teknisiä määräyksiä ja palomääräyksiä on täydennetty suunnittelun ja toteutuksen osalta. Asemakaavassa on turvattu alueelle toteutetut maanalaiset tilat ja niiden toiminnat. Asemakaavan selostusta on täydennetty edellä mainituin osin. Vastineet lausuntoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin. Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, joten kaavaehdotusta ei ole ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa. Niitä, joiden etua muutokset koskevat, on kuultu erikseen sähköpostilla.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ja vaikutukset ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Jatkotoimenpiteet

Kaavaratkaisun johdosta ei maanomistajille koidu merkittävää hyötyä, joten kaupunginhallituksen 26.4.2021 (310 §) tekemän päätöksen mukaiselle maankäyttösopimusmenettelylle ei ole tarvetta.

Jos kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavan, täytäntöönpanovaiheessa kaupunginhallitus tulee kehottamaan, että kaupunki kiinnittää erityistä huomiota siihen, että kaupunki huolehtii eräälle sen keskeisimmistä paikoista tulevan rakennuksen riittävän korkeatasoisesta arkkitehtonisesta laadusta kaikissa tilanteissa.

Toimivalta

Alueidenkäyttölain 52 §:n mukaan asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.

Päätös tullut nähtäväksi 16.05.2026

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava fyysisesti tai postitse valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitus on toimitettava sähköisesti valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä.

Kunnan jäsenen, asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00-16.15.

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi, postiosoite ja muut yhteystiedot. Hallintotuomioistuimelle on soveltuvalla tavalla ilmoitettava myös valittajan henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Jos jokin tieto myöhemmin muuttuu, siitä on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös sähköinen tai mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Valituksen tai muun asiakirjan toimittaminen hallintotuomioistuimen sähköiseen asiointipalveluun katsotaan ilmoitukseksi sähköisen asiointipalvelun käyttämisestä prosessiosoitteena. Jos valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, hallintotuomioistuin voi valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.