Yleissuunnitelma, Munkkiniemenbaana
Munkkiniemenbaanan yleissuunnitelman osat 1, 3 ja 4
Päätös
Kaupunginhallitus hyväksyi Munkkiniemenbaanan yleissuunnitelman osat 1,3 ja 4 ja näiden toteuttamisen vaiheittain siten, että sen kokonaiskustannusarvio on 6,3 milj. euroa (MAKU 128,4 2020=100).
Kaupunginhallitus katsoi, että tulevassa katusuunnitteluprosessissa Kadetintien ja Solnantien autoliikenteen läpiajo säilytetään.
Kaupunginhallitus korosti, että kaupunkiympäristössä linjatun mukaisesti Laajalahdenaukio tulee pitää keskeisenä jalankulun ja oleskelun alueena ja aukiolla oleva teos säilyttää nykyisessä laajuudessaan.
Lisäksi kaupunginhallitus yhtyi kaupunkiympäristölautakunnan kantaan siitä, että jatkosuunnittelussa tulee varmistetaan liikenteen sujuvuus ja yrittäjien toimintaedellytykset Munkkiniemen alueella.
Käsittely
Vastaehdotus:
Daniel Sazonov: "Kaupunginhallitus katsoo, että tulevassa katusuunnitteluprosessissa Kadetintien ja Solnantien autoliikenteen läpiajo säilytetään.
Kaupunginhallitus korostaa, että kaupunkiympäristössä linjatun mukaisesti Laajalahdenaukio tulee pitää keskeisenä jalankulun ja oleskelun alueena ja aukiolla oleva teos säilyttää nykyisessä laajuudessaan.
Lisäksi kaupunginhallitus yhtyy kaupunkiympäristölautakunnan kantaan siitä, että jatkosuunnittelussa tulee varmistetaan liikenteen sujuvuus ja yrittäjien toimintaedellytykset Munkkiniemen alueella."
Kannattaja: Anni Sinnemäki
Vastaehdotus:
Paavo Arhinmäki: Kaupunginhallitus korostaa, että kaupunkiympäristössä linjatun mukaisesti Laajalahdenaukio tulee pitää keskeisenä jalankulun ja oleskelun alueena ja aukiolla oleva teos säilyttää samalla kun pyöräilyn edellytyksiä parannetaan.
Lisäksi kaupunginhallitus yhtyy kaupunkiympäristölautakunnan kantaan siitä, että jatkosuunnittelussa tulee varmistetaan liikenteen sujuvuus ja yrittäjien toimintaedellytykset Munkkiniemen alueella.
Kannattaja: Elisa Gebhard
Daniel Sazonovin ja Paavo Arhinmäen vastaehdotuksista äänestettiin vastakkain, jonka jälkeen voittanut ehdotus äänestettiin vastakkain esittelijän ehdotuksen kanssa.
1 äänestys
JAA-ehdotus: Paavo Arhinmäen vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna
EI-ehdotus: Daniel Sazonovin vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna
Jaa-äänet: 2
Paavo Arhinmäki, Laura Kolehmainen
Ei-äänet: 12
Shawn Huff, Johanna Laisaari, Minna Lindgren, Matias Pajula, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Sari Sarkomaa, Daniel Sazonov, Anni Sinnemäki, Juhana Vartiainen, Maarit Vierunen
Tyhjä: 1
Elisa Gebhard
Kaupunginhallitus hyväksyi tässä äänestyksessä Daniel Sazonovin vastaehdotuksen äänin 12 - 2 (1 tyhjä).
2 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Daniel Sazonovin vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna
Jaa-äänet: 2
Paavo Arhinmäki, Laura Kolehmainen
Ei-äänet: 13
Elisa Gebhard, Shawn Huff, Johanna Laisaari, Minna Lindgren, Matias Pajula, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Sari Sarkomaa, Daniel Sazonov, Anni Sinnemäki, Juhana Vartiainen, Maarit Vierunen
Kaupunginhallitus hyväksyi Daniel Sazonovin vastaehdotuksen äänin 13 - 2.
Kaupunginhallitus hyväksyy Munkkiniemenbaanan yleissuunnitelman osat 1,3 ja 4 ja näiden toteuttamisen vaiheittain siten, että sen kokonaiskustannusarvio on 6,3 milj. euroa (MAKU 128,4 2020=100).
Yleissuunnitelman keskeinen sisältö
Munkkiniemenbaanan yleissuunnitelmassa määritellään Munkkiniemenbaanaksi nimetyn pyöräliikenteen runkoyhteyden toteuttamisperiaatteet ja kustannusarvio osuudella Mechelininkadulta Tarvoon. Munkkiniemenbaanan 6,5 kilometrin kokonaispituudesta noin 2,0 kilometriä on jo baanatavoitteiden mukaisesti rakennettu tai rakenteilla.
Munkkiniemenbaanan rakentamisen yleisenä tavoitteena on lisätä pyöräliikenteen määrää Helsingin keskustan ja Munkkiniemen ja edelleen Leppävaaran suunnan välisillä matkoilla. Munkkiniemenbaana hyödyntää pääpiirteissään nykyisiä katulinjauksia. Nykyiset liikennejärjestelyt ovat pyöräliikenteen näkökulmasta paikoin katkonaiset ja alimitoitetut nykyisille liikennemäärille. Reitti on nykyisin yksi vilkkaimmista pyöräliikenteen reiteistä Helsingissä ja sitä parantamalla nähdään liikennejärjestelmässä merkittävä pyöräliikenteen lisäyspotentiaali. Nykyistä laadukkaammat liikennejärjestelyt baanareitillä parantavat pyöräliikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta, yleistä liikenneturvallisuutta ja selkeän erottelun myötä jalankulun ja pyöräilyn miellyttävyyttä.
Munkkiniemenbaanan yleissuunnitelma koostuu neljästä osuudesta:1 (Hietaniemenkatu-Merikannontie), 2 (Humallahti-Oksakoskenpolku ja Mississipinraitti ), 3 (Paciuksenkatu-Munkinpuisto) ja 4 (Ritokalliontie). Kaupunkiympäristölautakunnan 10.9.2024 § 431 valmisteluun palauttamaan osuuteen 2 (Humallahti-Oksakoskenpolku ja Mississipinraitti) liittyvät asiat on yleissuunnitelmaraportissa korostettu punaisella värillä.
Yleissuunnitelma on laadittu siten, että eri osa-alueet (1–4) ovat omia kokonaisuuksiaan. Baanan osien rakentaminen tai käyttö eivät ole toisistaan riippuvaisia, vaan jokainen osio voidaan toteuttaa omassa aikataulussaan ja liittää osaksi olemassa olevaa infrastruktuuria. Baanareitistä saadaan kuitenkin suurimmat hyödyt vasta, kun kaikki osuudet ovat käytössä.
Nykytilan kuvaus ja suunnitelma
Pyöräliikenteen pääyhteys Helsingin niemeltä kohti Munkkiniemeä kulkee seuraten ranta-alueiden läheisiä katu- ja pyörätieyhteyksiä. Nykyinen reitti on yksi Helsingin vilkkaimpia, mutta ei laatutasoltaan vastaa baanaverkon tavoitteita reitin sujuvuuden, turvallisuuden ja miellyttävyyden osalta. Hietaniemen alueella pyöräily ajoradalla tuntuu monille turvattomalta vilkkaan autoliikenteen takia. Munkkiniemensillan kohdalla yhdistetty pyörätie- ja jalkakäytävä on erittäin kapea, mikä lisää konflikteja jalankulkijoiden ja pyöräliikenteen kesken sekä aiheuttaa talvikunnossapidolle haastetta lumitilojen ollessa olemattomat. Munkkiniemen puistotien pyörätiellä haasteita on risteyksissä, ja jalankulkuyhteydet pyörätien poikki ovat paikoin epäselvät.
Suunnittelun lähtökohtana on ollut kehittää järjestelyitä olemassa olevia rakenteita hyödyntäen ja parantaa reitin keskeisimpiä laatupuutteita. Munkkiniemenbaana toteutetaan baanojen suunnitteluperiaatteiden mukaisesti lähtökohtaisesti kaksisuuntaisena pyörätienä, jossa tavoiteleveys on 4,0 metriä. Jalankululle suunnitellaan pyörätien viereen jalkakäytävä, tai jalankulun reitti linjataan omalle väylälleen selkeästi. Suunnitteluperiaatteiden mukaan baana voidaan toteuttaa myös pyöräkatuna, jos kokonaisuuden kannalta ratkaisu nähdään toimivimpana.
Munkkiniemenbaanan suunnitelmassa pyöräkatuja toteutetaan Hietaniemenkadulle, Hietakannaksentielle, Merikannontielle, Oksakoskenpolulle sekä Ritokalliontielle. Pyöräkatu on soveltuva ratkaisu kaduille, joissa on vähän läpiajavaa autoliikennettä ja paljon pyöräliikennettä. Merikannontien autoliikenteestä enimmillään noin 60 % on kaupungin tekemän läpiajotutkimuksen (2023) perusteella läpiajoa, mikä suuntautuu Paciuksenkadulta Hietaniemenkadun kautta kohti Mechelininkatua. Suunnitelmassa esitetään, että Merikannontie muutetaan moottoriajoneuvoliikenteelle yksisuuntaiseksi pohjoisen suuntaan välillä Kesäkatu–Rajasaarentie. Myös Eteläisen Hesperiankadun ajorata muutetaa yksisuuntaiseksi Hietakannaksentien ja Merikannontien uuden linjauksen välillä.
Merikannontie on hyväksytyssä katusuunnitelmassa (kaupunkiympäristölautakunta 20.12.2022 § 727) linjattu suoraan rannan suuntaisesti vanhan yhteyden jäädessä Hesperian esplanadin puistoon osaksi baanareittiä. Yleissuunnitelman toimenpiteet estävät läpiajoliikenteen, rauhoittaen siten alueen paikalliskadut vain paikallisen moottoriajoneuvoliikenteen käyttöön ja muodostaen otolliset olosuhteet pyöräkaturatkaisulle. Muutos myös parantaa kadun ajettavuutta, koska nykyisin pysäköidyt autot ja vastaantuleva liikenne muodostavat hyvin ahtaita kohtia autoliikenteelle. Ennen pandemiaa Merikannontie muutettiin kesäkautena yksisuuntaiseksi, jolla varmistettiin kesäaikaan lisääntyvän autoliikenteen toimivuus.
Paciuksenkadulla Munkkiniemensillan yhteyteen rakennetaan uusi jalankulun ja pyöräliikenteen silta. Munkkiniemenaukiolla pyöräliikenne ja jalankulku erotellaan selkeästi omille väylilleen ja linjataan linja-autopysäkkien takaa. Järjestelyt yhteensovitetaan Länsi-Helsingin raitiotien järjestelyihin jatkosuunnittelussa. Munkkiniemen puistotiellä baana toteutetaan kehittämällä nykyistä pyörätiejärjestelyä puukujanteen keskellä. Puukujanne on tarkoitus säästää. Tästä syystä baana jää tavoiteleveyttä kapeammaksi. Munkkiniemenaukiolla ja Laajalahden aukiolla pyörätien jatke ja suojatie toteutetaan korotettuina.
Suunnittelun luonnosvaiheessa esitettiin Solnantien ja Kadetintien kohdalla Munkkiniemen puistotien ylittämisen estämistä moottoriajoneuvoliikenteeltä. Tämä parantaisi jalankulun, pyöräliikenteen ja raideliikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta. Ratkaisua varten todettiin kuitenkin tarvittavan lisätietoa verkollisista vaikutuksista ja vaihtoehdoista ennen kuin suunnitelmaratkaisuista voidaan päättää. Nykytilanteeseen perustuva yleissuunnitelman ratkaisu ei siis poissulje myöhemmin mahdollisesti tehtäviä muutoksia. Munkkiniemen puistotien raitiovaunupysäkeille johtavia jalankulkuyhteyksiä kehitetään selkeyttämällä jalankulkureittejä.
Yhteys kaupunkistrategiaan ja muihin päätöksiin
Helsingin kaupunkistrategiassa vuosille 2021 - 2025 tavoitellaan kaupungin kestävää kasvua. Munkkiniemenbaanan yleissuunnitelma edistää siinä esitettyjä tavoitteita. Kaupunkistrategiassa tavoitellaan vartin kaupunkia, jossa lähipalvelut löytyvät viidentoista minuutin kävelyn, pyöräilyn tai julkisen liikenteen matkan päästä. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräliikenteen kulkumuoto-osuutta kasvatetaan. Baanaverkon ja kantakaupungin tavoiteverkon rakentumista vauhditetaan.
Yleissuunnitelma on linjassa Helsingin liikenteen kehittämisperiaatteiden kanssa. Pyöräliikenteen laatukäytävien (baanojen) verkkosuunnitelma (kaupunkisuunnittelulautakunta 5.3.2013) esittää pyöräliikenteen runkoväylät, jotka yhdistävät seudun suurimmat asuinalueet suuriin työpaikkakeskittymiin ja mahdollistavat nopean, suoran ja tasavauhtisen pyöräliikenteen kaupungissa. Vuonna 2016 baanaverkko sisällytettiin osaksi yleiskaavaa. Yleiskaavan mukainen tarkistettu verkko korvasi vuoden 2013 verkkosuunnitelman ja se hyväksyttiin vuonna 2016 osana Pyöräliikenteen tavoiteverkkoa esikaupunkialueille (kaupunkisuunnittelulautakunta 13.12.2016).
Pyöräliikenteen kehittämisohjelman 2020 - 2025 (kaupunginhallitus 2.11.2020 § 727) ylätavoitteen mukaan Helsinki on kaiken ikäisille soveltuva ympärivuotinen pyöräilykaupunki, ja pyöräliikenteen kulkumuoto-osuus on vähintään 20 % vuoteen 2030 mennessä. Yleissuunnitelma myös tukee päivitetyn Hiilineutraali Helsinki -päästövähennysohjelman (kaupunginhallitus 22.8.2022 § 559) toteutusta.
Kävelyn kehittämisohjelma (kaupunginhallitus 14.3.2022 § 206) keskittyy kävelyn edistämiskeinoihin. Yleissuunnitelma edistää kulkumuotojen erottelua ja siten ohjelman tavoitteita.
Vaikutusarviointi
Yleissuunnitelman vaikutusarviointia on tehty hankkeen alkuvaiheessa vertailemalla linjausvaihtoehtoja toisiinsa. Lopullisen linjauksen arvioinnissa vaikutuksia on arvioitu suhteessa nykyisen reitin järjestelyihin. Hankekokonaisuuden lisäksi myös eri osuuksien merkitystä on arvioitu erikseen.
Munkkiniemenbaanan rakentamisella on merkittäviä positiivisia vaikutuksia pyöräliikenteen sujuvuuteen, houkuttelevuuteen ja turvallisuuteen. Yleissuunnitelmaratkaisu parantaa reitin jatkuvuutta, selkiyttää risteämisjärjestelyitä sekä väistämisvelvollisuuksia ja parantaa reitin kunnossapidettävyyttä. Suunnitelmaratkaisu edistää tavoitetta lisätä pyöräliikenteen määriä reitillä. Pyöräliikenteen ennustemallin mukaan pyöräliikenteen määrät ovat karkeasti kaksinkertaiset vuoden 2030 ennusteessa nykytilanteeseen verrattuna. Merkittävin kasvu kohdistuu Munkkiniemensillan eteläpuolisille osuuksille. Kokonaisuudessaan Munkkiniemenbaanan reitillä pyöräilyn miellyttävyys paranee muutosten myötä.
Suunnitelmalla on positiivisia vaikutuksia myös jalankulun turvallisuuteen ja miellyttävyyteen, kun baanalla jalankulku erotellaan selkeästi jalkakäytävälle ja kadunylitysjärjestelyitä kehitetään. Munkkiniemensillan kohdalla jalankulun miellyttävyys paranee, koska uusi silta on etäällä autoliikenteestä.
Munkkiniemenbaanan vaikutukset auto- ja joukkoliikenteeseen ovat kokonaisuudessaan vähäiset ja paikalliset. Merikannontien muuttaminen yksisuuntaiseksi Kesäkadun ja Rajasaarentien välillä edellyttää, että Merikannontietä pohjoisesta nykyisin tulevan autoliikenteen tulee jatkossa kulkea Mechelininkadun kautta. Tämä vähentää alueen kautta kulkevaa läpiajoliikennettä, mutta edellyttää myös tonteille pohjoisesta saapuvien kulkevan Mechelininkadun ja Kesäkadun kautta. Ratkaisu on linjassa kaupungin katuverkon jäsentelyperiaatteiden (kaupunkiympäristölautakunta 12.10.2021 § 548) kanssa, jossa autoliikennettä ohjataan tonttikatuverkolta pääkatuverkolle. Ratkaisu parantaa Merikannontien ajettavuutta, sillä nykyisin autoliikenteen kohtaaminen on kadun mitoituksen ja pysäköityjen autojen vuoksi hyvin ahdas.
Autoliikenteen pysäköintijärjestelyt säilyvät nykyisenkaltaisina, mutta paikkamäärä vähenee hieman. Hietaniemenkadulla ja Eteläisellä Hesperiankadulla pysäköintipaikkoja poistuu noin 11. Merikannontiellä pysäköintipaikkoja voidaan lisätä nykyiseen nähden 8 lisää. Suojatie- ja ylityspaikkajärjestelyiden myötä Munkkiniemen puistotieltä ja Laajalahdenaukiolta vähenee noin 12 autopaikkaa. Ritokalliontiellä laskennallinen pysäköintimahdollisuuksien poistuminen on suurinta; noin 36 autopaikkaa. Ritokalliontiellä pysäköinti on nykyään ajoradan reunassa sallittu neljän tunnin ajan. Pyöräkadulla ajoradan reunassa ei ole tilaa erillisiin pysäköintipaikkoihin. Havaintojen perusteella pysäköinnin kysyntä Ritokalliontiellä on kuitenkin vähäistä. Jatkosuunnittelussa arvioidaan tarkemmin pysäköinnin järjestämisen tarvetta.
Munkkiniemenbaanan järjestelyt parantavat joukkoliikenteen olosuhteita etenkin matkustajan näkökulmasta, koska jalankulkuyhteyksiä pysäkeille kehitetään ja pyöräliikenne erotellaan selkeästi pysäkkialueista. Joukkoliikenteen pysäkkijärjestelyt paranevat Hietaniemenkadulla, Paciuksenkadulla sekä Munkkiniemen puistotiellä. Baanalle esitetyt korotetut suojatiet ja pyörätien jatkeet sekä ryhmittymiskaistan poisto Munkkiniemenaukiolla voivat hieman hidastaa joukkoliikenteen kulkua.
Munkkiniemenbaanan vaikutukset liikkumiseen ja saavutettavuuteen ovat positiivisia etenkin ihmisryhmissä, joilla nykyisessä liikennejärjestelmässä on keskimääräistä heikommat osallistumismahdollisuudet arkielämän aktiviteetteihin. Munkkiniemenbaana edistää sosiaalista tasa-arvoa näillä ihmisryhmillä liikenneturvallisuuden kehityksen, suorempien yhteyksien ja aktiivisen liikunnan lisäämisen myötä. Lapsiin kohdistuvat vaikutukset ovat positiivisia. Etenkin Merikannontien reitillä vähentyvä autoliikenne lisää koulumatkojen turvallisuutta ja edistää myös sitä, että koulumatkoja tehtäisiin jalan tai pyörällä suunnittelualueen varrella sijaitsevaan Taivallahden peruskouluun. Positiivisia vaikutuksia lapsiin on myös Munkkiniemessä, jossa kadunylitykset muodostuvat turvallisemmiksi kävellen ja pyörällä. Suunnittelun yhteydessä on tunnistettu keskeisiä koulureittejä, jotka risteävät baanan pyöräliikenteen kanssa. Jatkosuunnittelussa kiinnitetään ylityskohtien turvallisuuteen erityistä huomiota.
Vaikutukset elinkeinoelämän toimintaan kohdistuvat etenkin Merikannontien ja Munkkiniemen puistotien yrityksiin. Osa alueen yrityksistä voi hyötyä alueiden paremmasta saavutettavuudesta polkupyörällä, ja viihtyisämpi katuympäristö houkuttelee kulkemaan palveluihin enemmän myös jalan ja joukkoliikenteellä. Baana parantaa yhteyksiä kantakaupungin ja Länsi-Helsingin välillä, millä on positiivinen vaikutus työntekijöiden liikkumiseen. Suunnitelmalla ei ole merkittävää vaikutusta pääkatujen auto- ja joukkoliikenteeseen. Autoliikenteen ja jakeluliikenteen osalta nykyisin käytetyt reitit voivat muuttua ja saavutettavuus siten heikentyä hieman. Suunnittelualueella säilyvät pääosin nykyiset pysäköintipaikat, joista osa toimii myös lastauspaikkoina.
Valmistelussa on arvioitu Munkkiniemenbaanan rakentamisen maisema-, ympäristö- ja ilmastovaikutuksia. Baana sijoittuu pääosin nykyisille katu- ja puistoalueille, jolloin vaikutukset luontoon ja luontoarvoihin ovat vähäisiä ja paikallisia. Jatkosuunnittelussa tutkitaan mahdollisuutta säilyttää nykyisiä puita erikoisratkaisuilla sekä mahdollisuutta istuttaa esitettyä enemmän puita.
Baanayhteyden rakentamisessa suurimmat osuuskohtaiset ilmastopäästöt tulevat siltarakentamisesta. Yleissuunnitelmassa on esitetty erilaisia toimenpiteitä ilmastopäästövaikutusten vähentämiseksi.
Yhteisvalmistelu ja osallistuminen
Suunnitelma on laadittu kaupunkiympäristön toimialan eri palveluiden yhteistyönä. Kesärannantien ja Humallahden ratkaisuja on käyty läpi Senaatti-kiinteistöjen ja Valtioneuvoston kanslian edustajien kanssa. Ratkaisuista on saatu kommentit pelastuslaitokselta, ja ne on otettu huomioon.
Yleissuunnitelman valmisteluun on voinut osallistua useissa eri vaiheissa. Suunnittelun alkupuolella syksyllä 2023 pidettiin avoin yhteispyöräily suunniteltavalla reitillä. Lokakuussa 2023 toteutettiin karttakysely, jossa kerättiin asukkaiden näkemyksiä linjaus- ja ratkaisuvaihtoehdoista. Kyselyyn vastasi lähes 1 000 henkilöä. Huhtikuussa 2024 toteutettiin karttakysely, jossa valitun linjauksen mukaisesta suunnitelmaluonnoksesta voitiin antaa palautetta. Kyselyyn vastasi noin 800 henkilöä ja kyselyyn annettiin yli 3 000 karttakommenttia. Lisäksi Taivallahden peruskoulun väistötiloissa pidettiin huhtikuussa 2024 asukastilaisuus, johon osallistui noin 50 osallistujaa paikalla ja 40 osallistujaa etäyhteydellä. Vuorovaikutuksen aikana selkeä enemmistö annetuista kommenteista koski Humallahden kallioiden kohtaa sekä Munkkiniemen puistotien järjestelyitä. Palautteiden myötä suunnitelmaratkaisuja kehitettiin luonto- ja maisemavaikutuksiltaan vähäisemmiksi.
Suunnitelmasta annettiin kannanottoja syksyllä 2023 sekä keväällä 2024 vuorovaikutuksen ollessa käynnissä. Kannanottoihin on vastattu erillisessä vuorovaikutusmuistiossa. Kannanottojen myötä lopulliseen suunnitelmaan tehtiin muutamia muutoksia.
Kustannusarvio ja päätöksenteko
Munkkiniemenbaanan kustannusarvio yleissuunnitelman osuuksilla 1,3 ja 4 on 6,3 milj. euroa (MAKU 128,4, 2020=100.
Kustannusarvio ei sisällä Munkkiniemen baanasillan yhteyteen suunniteltavan tulvaportin kustannuksia, jotka arvioitiin noin 1,2 milj. euron suuruisiksi. Tulvaportista laaditaan myöhemmin erillinen yleissuunnitelma.
Jatkotoimenpiteet
Alun perin lautakunnalle esitettiin, että kaupunkiympäristölautakunta esittäisi kaupunginhallitukselle Munkkiniemenbaanan yleissuunnitelman hyväksymistä ja Munkkiniemenbaanan toteuttamista vaiheittain siten, että sen kokonaiskustannusarvio on 12,7 milj. euroa (MAKU 128,4 2020=100).
Lautakunta kuitenkin palautti suunnitelman valmisteluun Humallahden sillan osalta (osa 2). Lautakunta pyytää selvittämään mahdollisuudet tehdä sillasta esimerkiksi läheistä Seurasaaren siltaa mukaillen puurakenteinen tai muilla keinoin alentaa sillan rakentamisen hiilijalanjälkeä. Lisäksi suunnittelussa tulee löytää ratkaisuja seuraaviin kysymyksiin:
- maisemaan sopiminen
- arkkitehtoninen laatu
- kauneus
- uinti- ja ajanviettomahdollisuuksien lisäämisen selvittäminen
- puiden kaatojen minimoiminen
- miten hankkeen toteutuksen yhteydessä voidaan parantaa luonnon tilaa lahden ympäristössä suhteessa sen nykyiseen ekologiseen kuntoon
- avataan hankkeen kustannustehokkuus selkeästi
Sillan ohella lautakunta edellytti selvitettävän vertailuksi vaihtoehtoisen reitin keskeiset luonto- ja ilmastovaikutukset siten, että näitä kysymyksiä voi kahden vaihtoehdon välillä vertailla tulevassa päätöksenteossa. Hyväksyessään suunnitelman osilta 1, 3 ja 4 lautakunta edellytti, että jatkosuunnittelussa Laajalahden aukion osalta huolehditaan aukion liikenneturvallisuudesta ja aukion munkkiniemeläisten oleiluun tarkoitetun luonteen säilymisestä ja siitä, että Laajalahdenaukiolla sijaitsevat puut sekä Munkkiniemenpuistotie 24:n edustalla sijaitseva puu pyritään säilyttämään. Lisäksi jatkosuunnittelussa varmistetaan liikenteen sujuvuus ja yrittäjien toimintaedellytykset Munkkiniemen alueella.
Yleissuunnitelman hyväksymisen jälkeen osuuksista 1,3 ja 4 laaditaan kaupunkiympäristön toimialalla katu- ja puistosuunnitelmat, joiden suunnittelu voi alkaa 2025 alkaen. Osuutta 2 suunnitellaan vuodesta 2025 alkaen ja tuodaan omana asianaan päätöksentekoon aikaisintaan 2025 syksyllä. Munkkiniemenbaanan rakentamiseen on varauduttu 10 vuoden investointiohjelmassa.
Esitys on lautakunnan esityksen mukainen ja esityslista on laadittu yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan kanssa.
Esittelijä toteaa lisäksi, että liikennejärjestelyjä tulee jatkosuunnittelussa tarkastella matkailun edistämisen näkökulmasta niin, että busseille varattua tilaa on riittävästi myös lisääntyvän matkailun tarpeisiin.
Toimivalta
Hallintosäännön 7 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan kaupunginvaltuusto päättää liikenteen, viheralueen tai muun yleisen alueen yleissuunnitelmista, kun kustannusarvio ylittää 10 miljoonaa euroa ja kaupunginhallituksen 18.9.2017 § 865 päättämien toimivaltarajojen mukaan toimialan lautakunta tai sen määräämä viranomainen päättää suunnitelmista, joiden kustannusarvio on enintään 5 miljoonaa euroa. Toimivalta on kaupunginhallituksella.
Kaupunginhallitus 02.12.2024 § 774
Päätös
Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Käsittely
Asian aikana kuultavana oli liikenneinsinööri Teppo Pasanen. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Mika Raatikaisen ehdotuksesta.
Esittelijä
Lisätiedot
Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36154
Kaupunkiympäristölautakunta 10.09.2024 § 431
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle Munkkiniemenbaanan yleissuunnitelman osien 1,3 ja 4 hyväksymistä ja näiden toteuttamista vaiheittain siten, että sen kokonaiskustannusarvio on 6,3 milj. euroa (MAKU 128,4 2020=100)
Lautakunta palautti suunnitelman valmisteluun Humallahden sillan osalta (osa 2). Lautakunta palautti sillan valmisteluun ja pyytää selvittämään mahdollisuudet tehdä sillasta esimerkiksi läheistä Seurasaaren siltaa mukaillen puurakenteinen tai muilla keinoin alentaa sillan rakentamisen hiilijalanjälkeä. Lisäksi suunnittelussa tulee löytää ratkaisuja seuraaviin kysymyksiin:
- maisemaan sopiminen
- arkkitehtoninen laatu
- kauneus
- uinti- ja ajanviettomahdollisuuksien lisäämisen selvittäminen
- puiden kaatojen minimoiminen
- miten hankkeen toteutuksen yhteydessä voidaan parantaa luonnon tilaa lahden ympäristössä suhteessa sen nykyiseen ekologiseen kuntoon
- avataan hankkeen kustannustehokkuus selkeästi
Sillan ohella lautakunta edellytti selvitettävän vertailuksi vaihtoehtoisen reitin keskeiset luonto- ja ilmastovaikutukset siten, että näitä kysymyksiä voi kahden vaihtoehdon välillä vertailla tulevassa päätöksenteossa.
Hyväksyessään suunnitelman osilta 1, 3 ja 4 lautakunta edellytti, että jatkosuunnittelussa Laajalahden aukion osalta huolehditaan aukion liikenneturvallisuudesta ja aukion munkkiniemeläisten oleiluun tarkoitetun luonteen säilymisestä ja siitä, että Laajalahdenaukiolla sijaitsevat puut sekä Munkkiniemenpuistotie 24:n edustalla sijaitseva puu pyritään säilyttämään.
Lisäksi jatkosuunnittelussa varmistetaan liikenteen sujuvuus ja yrittäjien toimintaedellytykset Munkkiniemen alueella.
Käsittely
Asian aikana kuultavana oli liikenneinsinööri Teppo Pasanen. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Palautusehdotus:
Anni Sinnemäki: Lautakunta palauttaa suunnitelman valmisteluun Humallahden sillan osalta (osa 2).
Lautakunta palauttaa sillan valmisteluun ja pyytää selvittämään mahdollisuudet tehdä sillasta esimerkiksi läheistä Seurasaaren siltaa mukaillen puurakenteinen tai muilla keinoin alentaa sillan rakentamisen hiilijalanjälkeä. Lisäksi suunnittelussa tulee löytää ratkaisuja seuraaviin kysymyksiin:
- maisemaan sopiminen
- arkkitehtoninen laatu
- kauneus
- uinti- ja ajanviettomahdollisuuksien lisäämisen selvittäminen
- puiden kaatojen minimoiminen
- miten hankkeen toteutuksen yhteydessä voidaan parantaa luonnon tilaa lahden ympäristössä suhteessa sen nykyiseen ekologiseen kuntoon
- avataan hankkeen kustannustehokkuus selkeästi
Sillan ohella lautakunta edellyttää selvitettävän vertailuksi vaihtoehtoisen reitin keskeiset luonto- ja ilmastovaikutukset siten, että näitä kysymyksiä voi kahden vaihtoehdon välillä vertailla tulevassa päätöksenteossa.
Kannattaja: Mia Haglund
Palautusehdotus:
Sami Kuusela: Yleissuunnitelmasta palautetaan valmisteluun Osa 2 (Humallahden kohta – Oksakoskenpolku – Mississipinraitti). Muilta osin suunnitelmaa edistetään.
Jatkovalmistelussa tutkitaan aiempaa tarkemmin vaihtoehtoja sillalle, ja etsitään ratkaisua, jossa luontovaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Erityishuomiota kiinnitetään alueen jalopuulehdon säilymiseen ja minimoidaan kallionlouhinta.
Mikäli lehtoa tai kalliota ei voi suojella riittävästi eikä baanalle löydy esimerkiksi kiertoreittiä, silta suunnitellaan mahdollisimman vähähiilikseksi esimerkiksi puurakenteilla ja sen yhteyteen rakennetaan oleskelualueita niin, että reitti muodostaa viihtyisän tilan sekä pyöräilijöille että kävelijöille. Luontoarvoihin kiinnitetään erityistä huomiota ja myös uintipaikkojen mahdollisuus selvitetään.
Kannattaja: Olli-Pekka Koljonen
Palautusehdotus:
Otto Meri: Kaupunkiympäristölautakunta palauttaa Munkkiniemenbaanan yleissuunnitelman valmisteluun siten, että Humallahden sillan sijaan baana kulkee Paciuksenkadun vaihtoehdon mukaisesti.
Lisäksi palautuksen aikana selvitetään keinoja lisätä Laajalahden aukion liikenneturvallisuutta ja turvata alueen luonne munkkiniemeläisten vapaana oleskelualueena.
Jatkosuunnittelussa varmistetaan liikenteen sujuvuus ja yrittäjien toimintaedellytykset Munkkiniemen alueella.
Kannattaja: Risto Rautava
Vastaehdotus:
Anni Sinnemäki: Hyväksyessään suunnitelman osilta 1, 3 ja 4 lautakunta edellyttää, että jatkosuunnittelussa Laajalahden aukion osalta huolehditaan aukion liikenneturvallisuudesta ja aukion munkkiniemeläisten oleiluun tarkoitetun luonteen säilymisestä ja siitä, että Laajalahdenaukiolla sijaitsevat puut sekä Munkkiniemenpuistotie 24:n edustalla sijaitseva puu pyritään säilyttämään.
Lisäksi jatkosuunnittelussa varmistetaan liikenteen sujuvuus ja yrittäjien toimintaedellytykset Munkkiniemen alueella.
Kannattaja: Olli-Pekka Koljonen
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Anni Sinnemäen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
1 äänestys
JAA-ehdotus: Asian käsittelyä jatketaan
EI-ehdotus: Otto Meren palautusehdotuksen mukaisesti muutettuna.
Jaa-äänet: 7
Mia Haglund, Otso Kivekäs, Olli-Pekka Koljonen, Sami Kuusela, Tuomas Nevanlinna, Amanda Pasanen, Anni Sinnemäki
Ei-äänet: 6
Silja Borgarsdottir Sandelin, Otto Meri, Jenni Pajunen, Katri Penttinen, Mika Raatikainen, Risto Rautava
Kaupunkiympäristölautakunta päätti jatkaa asian käsittelyä äänin 7–6.
2 äänestys
JAA-ehdotus: Asian käsittelyä jatketaan
EI-ehdotus: Sami Kuuselan palautusehdotuksen mukaisesti muutettuna.
Jaa-äänet: 10
Mia Haglund, Otso Kivekäs, Otto Meri, Tuomas Nevanlinna, Jenni Pajunen, Amanda Pasanen, Katri Penttinen, Mika Raatikainen, Risto Rautava, Anni Sinnemäki
Ei-äänet: 3
Silja Borgarsdottir Sandelin, Olli-Pekka Koljonen, Sami Kuusela
Kaupunkiympäristölautakunta päätti jatkaa asian käsittelyä äänin 10–3.
3 äänestys
JAA-ehdotus: Asian käsittelyä jatketaan
EI-ehdotus: Anni Sinnemäen palautusehdotuksen mukaisesti muutettuna.
Jaa-äänet: 6
Sami Kuusela, Otto Meri, Jenni Pajunen, Katri Penttinen, Mika Raatikainen, Risto Rautava
Ei-äänet: 7
Silja Borgarsdottir Sandelin, Mia Haglund, Otso Kivekäs, Olli-Pekka Koljonen, Tuomas Nevanlinna, Amanda Pasanen, Anni Sinnemäki
Kaupunkiympäristölautakunta päätti palauttaa suunnitelman osan 2 uudelleen valmisteltavaksi äänin 6–7.
Otto Meri jätti päätöksestä seuraavan sisältöisen eriävän mielipiteen: Eriävänä mielipiteenäni katson, että asia olisi tullut palauttaa valmisteluun siten, että Humallahden sillan sijaan baana olisi kulkenut Paciuksenkadun vaihtoehdon mukaisesti.
Lisäksi palautuksen aikana olisi tullut selvittää keinoja lisätä Laajalahden aukion liikenneturvallisuutta ja turvata alueen luonne munkkiniemeläisten vapaana oleskelualueena.
Jatkosuunnittelussa olisi tullut varmistaa liikenteen sujuvuus ja yrittäjien toimintaedellytykset Munkkiniemen alueella.
Lisäksi katson, että siltä osin kuin lautakunnan enemmistö päätti palauttaa asian valmisteluun, ei asian käsittelyn jatkaminen lautakunnan kokouksessa olisi pitänyt olla lain ja hallintosäännön mukaan enää mahdollista.
Eriävään mielipiteeseen yhtyivät Jenni Pajunen, Risto Rautava, Katri Penttinen, Mika Raatikainen ja Silja Borgarsdottir Sandelin.
03.09.2024 Pöydälle
27.08.2024 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Teppo Pasanen, liikenneinsinööri, puhelin: 09 310 37123
Päätös tullut nähtäväksi 13.12.2024
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36154