Vahingonkorvaus, ajoneuvovaurio, 19.7.2024, Salomonkatu, työmaa

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 6.8.2024 esittänyt kaupungille määrältään 30 euron vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvon tunkkauspisteen muovisuoja meni osittain rikki 19.7.2024 klo 15.50, kun hakija ajoi veden peittämään kuoppaan Salomonkadulla työmaan kohdalla. Hakijan kuvauksen mukaan vauhtia oli noin 5 km/h, mutta silti pohja löi kovaa monttuun, jolla hakijan arvion mukaan oli syvyyttä ainakin noin 20 cm. Hakijan vaatimus koskee ajoneuvon tarkastamista huollossa, jossa todettiin ettei pohjassa ole jälkiä ja kaikki on kunnossa.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Salomonkatu on pääkatu ja luokiteltu I-luokan kunnossapidettäviin väyliin

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Vahingonkorvaus käsittää hyvityksen henkilö- ja esinevahingosta. Jos vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla, julkista valtaa käytettäessä taikka milloin muissa tapauksissa on erittäin painavia syitä, käsittää vahingonkorvaus hyvityksen myös sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.

Siihen, milloin käsillä on erittäin painavia syitä puhtaan varallisuusvahingon korvaamiseen, on otettu kantaa oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa. Erittäin painaviksi syiksi on katsottu esimerkiksi hyvän tavan tai luottamuksensuojan rikkominen tai teon erityinen moitittavuus.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahinko on tapahtunut katuosuudella, jonka työmaa on ottanut kiertotiekäyttöön elokuun lopussa 2023. Vahinkopaikalla on 1+1 kaistainen ajorata, joka on valaistu ja leveydeltään 7,5 metriä. Kunnossapito on tarkkaillut aluetta vahinkoa edeltävän kuukauden aikana kolme kertaa, joista edellisen kerran ennen vahinkoa 1.7.2024, eikä silloin ole ollut kiireistä korjaustarvetta. Kyseinen kohta on korjattu 21.7.2024. Vahinkopaikkaa on korjattu myös aikaisemmin kylmämassalla.

Kaupungin palautejärjestelmään on annettu useita palautteita kyseisestä vahinkopaikasta. Vahinkopaikan on ensiksi tulkittu kuuluvan työmaan vastuulle. Kaupunki on lopulta paikannut kyseisen kohdan katsottuaan sen kuuluvan kaupungin kunnossapitovastuulle. Kaupungille ei ole esitetty muita vastaavia vahingonkorvausvaatimuksia kyseisestä vahinkopaikasta. Liikennemäärä vahinkopaikalla on 3 600–7 400 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Forecan Helsingin Kaisaniemen havaintoasemalla tehtyjen mittauksien mukaan vahinkopäivänä 19.7.2024 klo 16 on esiintynyt vähäistä sadetta ja sää on ollut puolipilvinen.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Vaikka päällystevauriot olisivatkin joskus hankalia havaita, ajoneuvojen kuljettajia sitovat silti tieliikennelain säännökset. Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kunnossapitolaki ei sääntele tyhjentävästi kunnossa- ja puhtaanapidon tapoja tai laatuvaatimuksia. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.

Kaupungilla on mahdollisuus korjata päällystevaurio vain, jos se havaitaan tarkastusten yhteydessä tai jos tienkäyttäjä ilmoittaa siitä kaupungille. Kadunpitäjällä on oltava kohtuullinen aika tehdä tarvittavat kunnossapitotoimet kadun pitämiseksi tyydyttävässä kunnossa. Kaupungin palautejärjestelmään on annettu useita palautteita vahinkopaikalla olleista päällystevaurioista, mutta niihin on reagoitu viiveellä kunnossapitovastuutahon epäselvyyden vuoksi. Tämän seurauksena vahinkopaikka ei ole ollut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Näin ollen kaupunki katsoo laiminlyöneensä kunnossapitovelvollisuuttaan.

Vahingonkorvauslakiin perustuvaa vahingonkorvausta korvataan lähtökohtaisesti henkilö- ja esinevahingoissa. Esinevahinkona korvataan esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut. Hakija on esittänyt vaatimuksen koskien ajoneuvon tarkastamista, jossa on todettu, ettei vahinkoa ole syntynyt. Hakijan vaatima korvaus ei näin ollen liity esinevahinkoon, vaan vaadittua korvausta on pidettävä puhtaana varallisuusvahinkona. Puhtaan varallisuusvahingon korvaaminen on vahingonkorvauslain perusteella erittäin rajattua. Asiassa ei ole kyse julkisen vallan käytöstä vaan kadun kunnossapitoon liittyvästä kaupungin tosiasiallisesta hallintotoiminnasta. Ottaen erityisesti huomioon, ettei hakijan ajoneuvolle ole syntynyt korjausta vaativaa vahinkoa, asiassa ei myöskään ole erityisen painavia syitä puhtaan varallisuusvahingon korvaamiseen. Näin ollen asiassa ei ole esitetty vahingonkorvauslain perusteella korvattavaa vahinkoa.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 3 luku 2 §, 5 luku 1 § ja 5 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta(669/1978) 1–4 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.