Vahingonkorvaus, kiinteistövahinko, 6.8.2024, Pirjontie 29, Asunto Oy Helsingin Pirjontie 29

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 20.8.2024 esittänyt kaupungille määrältään yksilöimättömän vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan rakennukselle aiheutui vesivahinko 6.8.2024 klo 12–14 osoitteessa Pirjontie 29, kun runsaan vesisateen vuoksi kiinteistön rakennuksen alakertaan tulvi vettä kadulta Petaksenkujalta ja autotallin oven edessä olevasta sadevesikaivosta. Hakija on esittänyt vaatimuksessaan kysymyksen siitä, ovatko Pirjonaukion sadevesijärjestelmät riittävät.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Vahingon tapahtuma-aikaan voimassa olleen maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä hulevesien hallinnasta, ja kunta vastaa hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueella.

Helsingissä hulevesien hallinnan vastuut jakautuvat kaupungin, HSY:n ja kiinteistön omistajan tai haltijan kesken. Kaupunki vastaa esimerkiksi hulevesien hallinnan kokonaissuunnittelusta, HSY huolehtii huleveden runkoviemäriverkoston rakentamisesta ja kunnossapidosta erikseen määritellyllä huleveden viemäröintialueella, ja kiinteistön omistaja tai haltija huolehtii kiinteistöllä muodostuvan huleveden hallinnasta.

Tulvariskien hallinnasta annetun lain mukaan kaupunki tekee alustavan arvioinnin hulevesitulvista aiheutuvista tulvariskeistä, nimeää hulevesitulvien merkittävät tulvariskialueet sekä laatii alueille tulvavaarakartat ja tulvariskikartat. Tulvariskien alustava arviointi tehdään toteutuneista tulvista sekä ilmaston ja vesiolojen kehittymisestä saatavissa olevien tietojen perusteella ottaen huomioon myös ilmaston muuttuminen pitkällä aikavälillä. Alue, jolla todetaan arvioinnin perusteella mahdollinen merkittävä tulvariski tai jolla sellaisen riskin voidaan olettaa ilmenevän, nimetään merkittäväksi tulvariskialueeksi. Kaupunki laatii hulevesitulvan vuoksi merkittäväksi tulvariskialueeksi nimetylle alueelle tulvariskien hallintasuunnitelman.

Helsingin kaupungin alueen hulevesitulvariskien alustava arviointi on tehty vuosina 2011, 2018 ja 2024. Kaikkien kolmen arvioinnin perusteella on todettu, että kaupungin alueella ei ole lain mukaisia merkittäviä hulevesitulvariskialueita. Arviointien perusteella on kuitenkin todettu, että kaupungissa on monta hulevesitulvaherkkää aluetta, joissa mahdolliset hulevesitulvat voivat aiheuttaa oleellista haittaa kaupungin toiminnalle tai omaisuudelle, mutta lain mukainen merkittävyyden kynnys ei ylity.

Vahinkopaikka Pirjontiellä kuuluu Suomen ympäristöpalvelun laatiman hulevesitulvariskien alustavan arvioinnin mukaiselle kerran sadassa vuodessa toistuvalle hulevesitulvaherkälle alueelle.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kadun kunnossapito käsittää muun muassa sadevesikaivojen avoinna pitämisen.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kaupungin on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvässä vahingonkorvausasiassa kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan hulevesien hallinnasta on pyydetty selvitys katukunnossapidon projektinjohtajalta. Selvityksen mukaan tapahtuman ajankohtana alueella esiintyi voimakkaita rankkasateita, jotka merkittävästi lisäsivät hulevesien määrää. Kohteessa sijaitsee kaksi kaupungin hallinnoimaa kaivoa, jotka on rakennettu alkuvuonna 2024. Kaivot tarkastettiin tapahtuman jälkeen ja ne todettiin toimiviksi, mikä sulkee pois tukkeutumisesta johtuvan ongelman. Petaksenkujan kadun kallistukset ohjaavat vedet keskilinjasta molempiin reunoihin ja edelleen Pirjontielle, joka puolestaan kaataa vesiä Petaksenkujan risteykseen. Vahinkotapahtuman jälkeen läheisen työmaan kadun päällystyksen yhteydessä hakijan tonttiliittymään lisättiin uusi asfalttimakkara hulevesien ohjaamiseksi. Tonttiliittymän kunnossapitovastuu kuuluu kuitenkin kiinteistölle.

Liikenne- ja katusuunnittelun projektinjohtajalta saadun selvityksen mukaan Pirjonaukion kuivatuksen suhteen kaikki on kunnossa. Pirjonaukiolle lisättiin suunnittelun yhteydessä kaivoja aikaisempaan tilanteeseen nähden. Alueen kuivatuksen kapasiteetti on riittävä ja hulevesikaivojen kapasiteetti on hyvä.

Kaupungin palautejärjestelmään on annettu yksi palaute hulevesistä vahinkopaikan läheisyydestä vahinkopäivänä 6.8.2024. Kaupungille ei ole esitetty muita vastaavia vaatimuksia vahinkopaikan läheisyydestä.

Ilmatieteen laitoksen mukaan rankkasateeksi määritellään 5,5 mm sademäärä 30 minuutissa, 7 mm sademäärä tunnissa ja 10 mm sademäärä 4 tunnissa. Vahinkopäivänä 6.8.2024 sademäärä on ollut 30 minuutissa klo 13.30 ja 14 välisenä aikana 9,8 mm.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Helsingin kaupungin ilmastotyöryhmä on laatinut vuonna 2017 Helsingin ilmastonmuutokseen sopeutumisen linjaukset vuoteen 2025 saakka. Linjauksissa esitettyjä hulevesiin liittyviä sopeutumistoimenpiteitä toimeenpannaan vuonna 2018 julkaistulla Helsingin kaupungin hulevesiohjelmalla. Ilmastonmuutosennusteiden mukaan Helsingissä etenkin talvella sateet lisääntyvät ja kesällä rankkasateet voimistuvat ja yleistyvät, mutta toisaalta myös kuivat kaudet yleistyvät. Hulevesiviemäriverkoston kapasiteetti voi rankkasateella olla riittämätön. Hulevesiohjelmassa kiinnitetään entistä enemmän huomiota hulevesivirtaamien hallintaan suunnittelussa ja rakentamisessa. Tavoitteena on estää kaupunkitulvia myös tulevaisuudessa.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kaupungin vahingonkorvausvastuu edellyttää tuottamusta.

Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistön hulevesijärjestelmän hallinnasta sekä siihen kuuluvasta laitteistosta ja rakenteista. Esimerkiksi kiinteistön pihalla olevat ojat, kaivot, putket ja painanteet, salaojarakenteet ja perustusten kuivatukseen käytettävät, sekä muut huleveden johtamiseen ja käsittelyyn käytettävät rakenteet ovat kiinteistön vastuulla. Myös tonttiliittymän rakenne on kiinteistön vastuulla ajoradan reunaan saakka.

Asiassa saatujen selvitysten kaupungin hulevesikaivot ovat kunnossa, ja alueen kuivatuksen sekä hulevesikaivojen kapasiteetit ovat riittävät ja hyvät. Hulevesiviemärin hetkellinen täyttyminen on aiheutunut voimakkaan sääilmiön seurauksena. Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, ettei asiassa ole kaupungin toimintaa koskevaa virhettä, laiminlyöntiä tai huolimattomuutta, eikä kaupunki näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 103 e § ja 103 i §

Laki tulvariskien hallinnasta (620/2010) 5 §, 7–8 §, 10 § ja 19 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.

Vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta myös silloin, kun vaatimus on määrältään yksilöimätön.