Vuokraus, Malmin uimahallin laajennus, kortteli 38075, Malmi, Urheiluhallit Oy

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Malmin uimahallin laajennushanke

Urheiluhallit Oy on hakenut kaupungilta uutta maanvuokrasopimusta Malmin uimahallin laajennusta ja sen yhteyteen rakennettavaa maauimalaa varten. Alue on tällä hetkellä vuokrattu Urheiluhalleille liikuntalautakunnan päätöksellä 31.12.2028 asti. Nyt tehtävä pitkäaikainen vuokrasopimus korvaa aiemman sopimuksen.

Urheiluhallit Oy on kaupunkikonserniin kuuluva yhtiö, josta kaupunki omistaa 51,33 prosenttia. Yhtiö hallinnoi Malmin lisäksi Kallion, Kontulan, Siltamäen ja Töölön uimahalleja sekä Pasilan urheiluhallia. Mäkelänrinteen Uintikeskus Oy ja Vuosaaren Urheilutalo Oy kuuluvat Urheiluhallien kanssa samaan palveluorganisaatioon. Kaupungin liikuntapalvelut puolestaan hallinnoi Itäkeskuksen, Jakomäen, Pirkkolan ja Yrjönkadun uimahalleja sekä Uimastadionia ja Kumpulan maauimalaa.

Urheiluhallien suunnittelemassa rakennushankkeessa Malmin uimahallin sisätiloja laajennetaan kahdella eripituisella kuntouimaradalla, monitoimi- ja kylmävesialtaalla, tarvittavilla teknisillä tiloilla sekä kolmella liikuntasalilla. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan uimahalliin kiinteästi liittyvä maauimala.

Kaupunginhallitus on 4.12.2023 (§ 734) myöntänyt Urheiluhalleille 31 547 000 euron lainan hankkeen toteutusta varten. Kokonaiskustannusarvio on liikuntatilojen osalta arvonlisäverottomana 32 547 000 euroa. Liikuntatilat rahoitetaan kaupunginhallituksen myöntämällä lainalla ja 1 000 000 euron omarahoituksella. Lisäksi hankkeelle on tarkoitus hakea opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntapaikkarakentamisen investointiavustusta, joka myönnettäessä pienentää kaupungilta tarvittavan lainoituksen määrää korkeintaan 1 000 000 euroa.

Laajennukseen liittyy pysäköintitalon rakentaminen uimahallin läheisyyteen erillisenä hankkeena. Pysäköintitalon kustannusarvio on 8 200 000 euroa. Sitä ei ole tarkoitus rahoittaa kaupungin myöntämällä lainarahalla.

Kaikkien laajennushankkeeseen liittyvien rakennustöiden on tarkoitus valmistua vuoden 2027 alkupuolella. Urheiluhallit jatkaa Malmin uimahallin omistajana ja huolehtii sen ylläpidosta ja toiminnoista.

Laajennuksen ja uuden maauimalan tarve

Malmin uimahallin laajentaminen ja uuden maauimalan rakentaminen vastaa erinomaisella tavalla sekä kasvavaan tarpeeseen että kaupungin strategisiin tavoitteisiin.

Vuonna 1983 valmistunut Malmin uimahalli on 400 000 vuosittaisella kävijällään yksi Helsingin suosituimmista uimapaikoista. Kävijämäärän ennustetaan edelleen kasvavan Malminkentälle valmistuvan asuinalueen, Koillis-Helsingin täydennysrakentamisen sekä Siltamäen uimahallin purkamisen myötä. Toiminnan kasvattaminen nykyisissä olosuhteissa ei ole enää mahdollista.

Helsingin uimahalliverkostoa kaventaa Yrjönkadun uimahallin käynnissä oleva perusparannus, Itäkeskuksen uimahallin tuleva peruskorjaus sekä Siltamäen uimahallin purkaminen. Ennen peruskorjaushankkeiden ja Jätkäsaaren uuden liikunta- ja uimakeskuksen valmistumista uintimahdollisuuksien suhteen on jaettavissa lähinnä niukkuutta.

Maauimalan rakentaminen Koillis-Helsinkiin on kaupunkilaisten pitkään toivoma hanke. Se edistää kaupungin liikuntapoliittisten tavoitteiden toteutumista ja mainion sijaintinsa ansiosta edesauttaa myös segregaation ehkäisyssä. Maauimalan käyttöaste arvioidaan hyvin korkeaksi.

Asemakaava ja alueen hallinta

Alueella on voimassa asemakaava nro 12684, joka on saanut lainvoiman 21.3.2023. Vuokrattava tontti on YU- eli urheilu- ja liikuntarakennusten korttelialuetta.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta on vuokrannut alueen sisäisin vuokrausperustein kaupunkiympäristölautakunnalta vuoden 2054 loppuun asti.

Vuokrattava alue ja vuokran määrittely

Vuokran määrittelyssä noudatetaan kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan 20.6.2023 (§ 94) hyväksymiä maa-alueiden vuokrausperiaatteita.

Liikuntakäyttöön tarkoitettujen tilojen osalta maan pääoma-arvona pidetään virallisen elinkustannusindeksin (lokakuu 1951 = 100) pistelukua 100 vastaavaa 12 euron kerrosneliömetrihintaa, liiketilojen osalta 13 euron kerrosneliömetrihintaa ja ulkoallasalueiden osalta 1 euron neliömetrihintaa. Vuosivuokrana peritään viisi prosenttia maan pääoma-arvosta. Liikuntakäyttöön tarkoitettujen tilojen osalta vuokrasta peritään vain 50 prosenttia.

Malmin uimahallin laajennushankkeessa liikuntakäyttöön tarkoitettujen tilojen koko on 6 316 kem², liiketilojen koko 180 kem² ja ulkoallasalueen koko 725 m².

Perittävä vuokra on liikuntatilojen osalta siten 6 316 kem² x 12 euroa/kem² x elinkustannusindeksi 23,43 x 5 prosenttia x 50 prosenttia = 44 395,16 euroa. Liiketilan osalta vuokra on 180 kem² x 13 euroa/kem² x 23,43 x 5 prosenttia = 2 741,31 euroa. Ulkouima-altaiden osalta vuokra on 725 m² x 1 euro/m² x 23,43 x 5 prosenttia = 849,34 euroa.

Perittävä vuosivuokra on sopimuksen alkaessa arvonlisäverottomana yhteensä 47 985,81 euroa ja sitä vastaava perusvuosivuokra on 2 048,05 euroa.

Vuoden 2026 alusta vuosivuokra sidotaan viralliseen elinkustannusindeksiin siten, että perusvuosivuokra on 2 048,05 euroa vuodessa ja sitä vastaava perusindeksi on 100. Kunkin vuoden vuokra tarkastetaan kertomalla perusvuosivuokra luvulla, joka saadaan jakamalla edellisen kalenterivuoden keskimääräinen elinkustannusindeksi perusindeksillä 100. Jos pisteluku on alempi, vuokraa ei kuitenkaan alenneta.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta subventoi liikuntakäytössä olevien rakennusten maanvuokraa niin, että täysimääräisestä vuokrasta peritään 50 prosenttia niin kauan kuin aluetta käytetään yksinomaan liikuntaan tai siihen välittömästi liittyvään toimintaan. Subvention määrää voidaan kuitenkin muuttaa sopimuskauden aikana, seuraavan kerran vuonna 2032, jolloin mahdolliset muutokset tulevat voimaan 1.1.2034. Muutokset subventiossa tulevat voimaan päätöksen lainvoimaisuuden myötä ilman, että vuokrasopimusta muutetaan. Kaupunki on velvollinen ilmoittamaan subvention määrän muutoksista vuokralaiselle viipymättä.

Muut vuokraukseen liittyvät ehdot on kirjattu liitteenä olevaan vuokrasopimusluonnokseen.

Kuntalain 130 §:n mukaisesti yli kymmeneksi vuodeksi vuokrattavan alueen markkinaperusteisesta vuokratasosta on pyydetty lausunnot puolueettomalta arvioijalta (Gem Valuation Oy 2.12.2024).

Valtiontukiarviointi

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107(1) mukaan jäsenvaltion myöntämä tai valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

Maanvuokrasopimus kaupungin ja Urheiluhallit Oy:n välillä sisältää vuokratukea. Uimahallin pääasiallisia käyttäjiä ovat paikalliset urheiluseurat, yksittäiset harrastajat ja koulut. Maanvuokrasopimukseen sisältyvä vuokratuki ei ole SEUT 107(1) mukaista valtiontukea, koska tuki ei ole omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Kyse on urheilu- ja vapaa-ajan tilasta, joka palvelee ensisijaisesti paikallisia asukkaita ja joka ei todennäköisesti houkuttele asiakkaita tai investointeja muista EU:n jäsenvaltioista (Komission tiedonanto valtiontuen käsitteestä 2016/C 262/01 kohdat 196, 197).

Toimivalta alueiden vuokrauksissa

Hallintosäännön 17 luvun 1 §:n 3 kohdan mukaan kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta voi päättää hallinnassaan olevien maa- alueiden vuokrauksesta enintään 20 vuoden ajaksi. Pidemmistä vuokrasopimuksista päättää kaupunginhallitus.

On tarkoituksenmukaista, että kaupunginhallitus oikeuttaa liikuntajohtajan tekemään sopimukseen tarvittaessa vähäisiä muutoksia, jotta niitä ei tarvitse tuoda kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Näin on toimittu myös muiden liikuntapalvelujen maanvuokrasopimusten kohdalla.

Asia on käsiteltävä tässä kokouksessa, jotta Urheiluhallit ehtii saada maanvuokrasopimuksen ajoissa opetus- ja kulttuuriministeriölle liikuntapaikkarakentamisen investointiavustusta varten.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 21.01.2025 § 3

Esitys

Käsittely

Esittelijä

Lisätiedot

Piritta Forsell, yksikön päällikkö, puhelin: 09 310 40825

Päätös tullut nähtäväksi 13.02.2025

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.