Kuuleminen, elintarvikelaki 55 §, Hunajainen SAM Oy
Elintarvikelain 55 §:n mukaisen määräyksen antaminen Hunajainen SAM Oy:lle
Päätös
Toimija
Hunajainen SAM Oy, Viikinkaari 6, 00790 Helsinki, y-tunnus: 0684800-2
Elintarviketurvallisuusyksikön päällikön määräys
1. Hunajavalmisteiden nimien on oltava kuvaavia ja yhtenäisiä. Elintarvikkeista annettavat tiedot eivät saa olla harhaanjohtavia. Tuotteen, jonka valmistuksessa on hunajan lisäksi käytetty muita ainesosia, kuten aromia, nimestä on käytävä ilmi, että kyseessä on hunajavalmiste, jota on esim. maustettu aromilla.
2. Markkinointimateriaalista eri kanavissa on poistettava hyväksymättömät terveysväitteet.
Määräaika
Edellä mainitut toimenpiteet on toteutettava 31.5.2025 mennessä.
Täytäntöönpano
Määräystä on noudatettava elintarvikelain 78 §:n nojalla mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, jollei oikaisuvaatimuksen käsittelevä viranomainen (kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto) toisin määrää.
Asiaan liittyvät taustatiedot
Hunajainen SAM Oy:lle on tehty elintarvikelain mukaiset tarkastukset 6.3.2024 (Liite 1 Tarkastuskertomus 6.3.2024) ja 24.9.2024 (Liite 2 Tarkastuskertomus 24.9.2024). Tarkastuksella 6.3.2024 todettiin, että Aroma-sarjan tuotteet sisältävät muutakin kuin hunajaa eikä niitä näin ollen voi kutsua nykyisillä nimillä: Hunaja & Sitruuna, Hunaja & Minttu & Eukalyptys sekä Hunaja & Inkivääri. Tuotteiden nimet eivät ole yhtenäisiä eikä niistä tule selkeästi esille, että tuotteet eivät ole pelkkää hunajaa. Nimissä luetellaan erillisiä ainesosia. Toimijalle on huomautettu elintarvikesäännöstenvastaisista nimistä jo ennen tarkastuksia erillisissä yhteydenotoissa.
Toimijalta pyydettiin tarkastuksella 6.3.2024 selvitystä Aroma-sarjan tuotteiden nimistä. Toimijan lähettämän sähköpostiviestin mukaan Aroma-sarjan tuotteiden nimet mm. ovat selkeitä ja kuvaavia eivätkä ne ole ristiriidassa annettujen säädösten ja ohjeistusten kanssa. Lisäksi ne ovat toimijan mukaan vakiintuneita ja tavanomaisia nimiä eivätkä kuluttajaa harhaanjohtavia.
Toimijalle lähetettiin 16.5.2024 sähköpostilla vastine annettuun selvitykseen. Sähköpostissa edelleen edellytettiin pakkausmerkintöjen korjaamista lainsäädännön mukaisiksi. Lisäksi sähköpostissa kehotettiin huomioimaan nimien säädöstenmukaisuus jälkikäteen toimitettujen tuotespesifikaatioiden perusteella. Jälkikäteen toimitetuista tuotteiden ja aromien tuotespesifikaatiosta ilmeni, että osa tuotteista on maustettu ainoastaan aromeilla.
Hunajainen SAM Oy:lle tehtiin uusintatarkastus 24.9.2024. Tarkastuksella todettiin, että elintarvikkeista annettavat elintarviketiedot ovat edelleen harhaanjohtavia. Tuotteiden nimiä ei ollut muutettu kuvaamaan tuotteita paremmin. Nimistä tulee mielikuva, että kyseinen tuote olisi hunajaa. Lisäksi pakkauksen ulkoasussa korostetaan sellaisia ainesosia (minttu/sitruuna/eukalyptys), joita tuote ei todellisuudessa sisällä. Nimistä ei tule esille, että ko. ainesten maku tulee tuotteisiin aromeista.
Tarkastuksella 6.3.2024 todettiin, että toimija on esittänyt nettisivuilla hunajaan liittyvää lääkkeellistä markkinointia. Toimija poisti nettisivuilta lääkkeelliset väittämät. Tarkastuksella 24.9.2024 todettiin, että sivustolla on käytetty terveysväitteitä, joissa annetaan ymmärtää että hunajan ja terveyden välillä olisi yhteys. Hunajaa koskevia EU-komissiolle osoitettuja terveysväitehakemuksia ei ole hyväksytty.
Kuuleminen
Toimijaa on kuultu elintarvikelain (297/2021) 55 §:n mukaisesta määräyksestä sekä asetettavasta määräajasta 8.10.2024 päivätyllä kirjeellä (Liite 3 Hunajainen SAM Oy:n kuuleminen määräyksestä). Toimija on antanut vastineen määräaikaan mennessä (Liite 4 Hunajainen SAM Oy:n vastine 28.10.2024).
Vastineessa toimija toteaa ehdotetun määräyksen kohtaan 1 viitaten, että "Maustettujen hunajiemme nimet ovat lainmukaisia ja oikeanlaisia. Lain mukaan niitä ei kuulu muuttaa nykyiseltään". Lisäksi toimija tuo esille, että Hunaja-direktiivin voimaantulon jälkeen, kuluneen noin 20 vuoden aikana, lainsäädäntö ei ole muuttunut. Toimijan mukaan viranomaisen käsitys nimen muodostamisesta sen sijaan on muuttunut. Hunajien, joihin on lisätty jotain, nimistä on viranomaisilla aiemmin ollut toimijan mukaan yhtenäinen näkemys. Vastineessa todetaan, että "hunaja ja jotain" on ollut perinteisesti Suomessa käytetty tapa nimetä tuotteet, jotka sisältävät muitakin ainesosia kuin hunajaa. Lisäksi vastineessa toimija toteaa: "Valmiste -sanan, tai vastaavan, käytön vaatiminen olisi suomalaiselta viranomaiselta sekä syrjivää että myös Ruokaviraston elintarvikkeiden nimeämisestä antamien ohjeiden vastaista." Toimija pitää sanaa "valmiste" harhaanjohtavana, koska se viittaa toimijan mukaan hunajankaltaisiin valmisteisiin eli ns. keinohunajiin. Lisäksi toimija tuo esille, että muissa EU:n jäsenmaissa maustetut hunajat voidaan nimetä "hunaja ja jotain" tai "jotain hunajassa".
Kuulemiskirjeen ehdotetun määräyksen kohtaan 2 viitaten, toimija toteaa vastineessaan, että "Kotisivuillamme olevat tekstit voimme muuttaa pyydetyin osin".
Koska vastineessa oli useita viittauksia Eviraan, nykyiseen Ruokavirastoon ja epäilyä siitä, että tulkinnat muuttuvat valvovan viranomaisen mukaan, pyysi Elintarviketurvallisuusyksikkö Ruokavirastosta kannanottoa vastineeseen. Ruokavirasto on antanut 20.12.2024 päivätyllä kirjeellä kannanottonsa elintarvikkeen, "hunajan, johon on lisätty jotain" nimeämiseen (Liite 5 Ruokaviraston lausunto 20.12.2024). Kannanotossaan Ruokavirasto ilmoittaa yhtyvänsä Helsingin kaupungin elintarviketurvallisuusyksikön näkemykseen siitä, että Hunajainen SAM Oy:n Aroma-sarjan elintarvikkeiden nimet eivät ole yhtenäisiä eikä niistä käy selkeästi ilmi, että kyseessä on aromilla maustetut hunajavalmisteet.
Ruokavirasto tuo kannanotossa esille, että Eviran aikana vuosina 2008-2018 sallittiin käyttää "hunajan, johon on lisätty jotain" -nimissä muotoa "hunaja ja ainesosa". Tämä ohjeistus oli helpotus, jota sai käyttää kun hunajaan lisättiin vain yhtä makua antavaa ainesosaa, esimerkiksi mansikka-aromia tai mansikkaa. Kuitenkin jo tällöin ohjeistettiin, että jos hunajaan lisätään jotakin muuta kuin makua antavaa ainesosaa tai enemmän kuin yhtä ainesosaa, käytetään nimeä Hunajavalmiste. Ohje laadittiin tällöin Suomen Mehiläishoitajain Liitto ry:n kanssa. Kyseinen ohjeistus todettiin toimimattomaksi, minkä johdosta hunajaa sisältävien tuotteiden nimeämistä koskevaa ohjeistusta muutettiin vuonna 2019. Tällöin Ruokavirasto uudisti ohjetta ”Elintarviketieto-opas elintarvikevalvojille ja elintarvikealan toimijoille - Ruokaviraston ohje 17068/2” (jäljempänä Elintarviketieto-opas). Kannanotossaan Ruokavirasto tuo esille, että hunajavalmiste -loppuinen ilmaisu on esimerkki. Lisäksi tuodaan esille, että elintarvikevalvontaviranomaisen tehtävänä ei ole laatia yrityksen puolesta elintarvikkeiden nimiä, vaan vastuu on elintarvikealan toimijalla.
Toimija tuo vastineessaan esille, että lainsäädäntö olisi pysynyt samanlaisena, mutta viranomaisen näkemys on muuttunut. Tähän viitaten Ruokavirasto toteaa, että lainsäädäntö on osaltaan tarkentunut kun pakkausmerkintälainsäädäntö ja hunaja-asetus ovat muuttuneet. Kannanotossa Ruokavirasto toteaa, että EU:n yleisen elintarvikeasetuksen ja elintarviketietoasetuksen mukaan elintarvikelainsäädännön yleisenä periaatteena on tarjota kuluttajille lähtökohdat tietoon perustuvien elintarvikevalintojen tekemiseksi ja ehkäistä kaikki menettelytavat, jotka voivat johtaa kuluttajia harhaan. Hunaja-asetuksessa on määritelty, että hunajana myytävään elintarvikkeeseen ei saa lisätä mitään muita ainesosia. Ruokavirasto toteaa katsovansa, että jos hunajaan lisätään muita ainesosia, hunajan koostumus muuttuu. Ruokavirasto katsoo, että mikäli toimija ei kuvaa selkeästi ja ilmoita riittävän yksilöidysti elintarvikkeen nimeä, kuluttaja voi tulla harhaanjohdetuksi elintarvikkeesta, mitä on ostamassa.
Päätöksen perustelut
Neuvonnasta, opastuksesta ja kehotuksesta huolimatta Hunajainen SAM Oy ei ole korjannut kaikkia tarkastuksilla havaittuja epäkohtia. Koska Hunajainen SAM Oy ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin havaittujen epäkohtien korjaamiseksi, on epäkohtien korjaamiseksi tarpeen antaa elintarvikelain 55 §:ssä tarkoitettu määräys.
Elintarvikelain (297/2021) 55 §:n mukaan valvontaviranomainen voi määrätä toimijan korjaamaan epäkohdan, jos:
1) elintarvike tai elintarvikekontaktimateriaali, elintarvikehuoneisto tai alkutuotantopaikka taikka elintarvike- tai kontaktimateriaalitoiminta voi aiheuttaa vaaraa ihmisen terveydelle tai ne ovat muutoin elintarvikesäännösten vastaisia; tai
2) elintarvikkeesta tai elintarvikekontaktimateriaalista annetut tiedot voivat aiheuttaa vaaraa ihmisen terveydelle tai johtaa kuluttajaa harhaan.
Elintarvikesäännösten vastaisuus on määrättävä korjattavaksi välittömästi tai valvontaviranomaisen asettamassa määräajassa.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1169/2011 (jäljempänä elintarviketietoasetus) mukaan elintarvikkeella on oltava nimi, joko lainsäädännön säätämä virallinen nimi, tavanomainen nimi tai elintarviketta kuvaava nimi. Asetuksen mukaan kuvaavalla nimellä tarkoitetaan nimeä, joka kuvaa elintarviketta ja tarvittaessa sen käyttöä siten, että nimi yksilöi kuluttajan kannalta riittävän selkeästi kysymyksessä olevan elintarvikkeen ja erottaa sen muista tuotteista, joihin se voitaisiin sekoittaa. Lisäksi annettavat elintarviketiedot eivät saa johtaa kuluttajaa harhaan. Elintarviketietoasetuksen mukaan elintarviketiedoista vastuussa olevan elintarvikealan toimijan on varmistettava elintarviketietojen mukanaolo ja oikeellisuus sovellettavan elintarviketietoja koskevan lainsäädännön ja asiaan liittyvien kansallisten säännösten vaatimusten mukaisesti.
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen hunajasta (392/2015) 4 §:n mukaan nimeä ”hunaja” saa käyttää ainoastaan tuotteista, jotka on lueteltu asetuksen liitteen 1 kohdassa 1. Mikäli hunajaan lisätään muita ainesosia, ei nimeä ”hunaja” saa käyttää.
Elintarviketieto-oppaassa tarkennetaan, miten kuvaava nimi muodostetaan. Elintarviketieto-oppaassa on ohjeistettu, että ainesosan määrän ilmoittaminen on pakollista, jos elintarvikkeen nimessä mainitaan jokin sen sisältämä ainesosa tai ainesosaa korostetaan sanoin tai kuvin. Elintarviketieto-oppaan mukaan on nimessä oltava sana ”makuinen”, jos maku tuotteeseen tulee ainoastaan aromista. Elintarviketieto-oppaassa on esimerkkejä hunajaa ja muuta ainesosaa sisältävän tuotteen nimeämiseksi. Hunajaa ja mansikka-aromia sisältävän tuotteen nimi voisi olla esimerkiksi ”Mansikanmakuinen hunajavalmiste”.
Kuten Ruokavirasto tuo kannanotossaan esille, hunajaa sisältäville elintarvikkeille ei sinällään ole EU:n säädöksissä tai kansallisissa säädöksissä säädettyä virallista nimeä tai käyttöön vakiintunutta yhtä tavanomaista nimeä. Ruokaviraston ja elintarviketurvallisuusyksikön näkemyksen mukaan tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että elintarvikkeen nimi tulee muodostaa mahdollisimman tarkasti siten, että nimi kuvaa elintarviketta ja tarvittaessa sen käyttöä siten, että se yksilöi kuluttajille riittävän selkeästi kysymyksessä olevan elintarvikkeen ja erottaa sen muista tuotteista, joihin se voidaan sekoittaa.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen EU N:o 2017/652 eli ns. valvonta-asetuksen 138 artiklan mukaisesti viranomaisella on velvollisuus varmistaa, että toimija korjaa lainsäädännön vastaisen tilanteen. Elintarviketietoasetuksen 8 artiklan 2 kohdan mukaan elintarviketiedoissa vastuussa olevan toimijan on varmistettava elintarviketietojen mukanaolo ja oikeellisuus sovellettavan elintarviketietoja koskevan lainsäädännön ja asiaan liittyvien kansallisten säännösten vaatimusten mukaisesti. Kannanottona toimijan vastineessaan esittämään väitteeseen siitä, että viranomaisen toiminta olisi syrjivää, elintarviketurvallisuusyksikkö toteaa, että viranomaisen velvollisuutena on edellä mainitut säädökset huomioiden varmistaa, että elintarvikealan toimijat noudattavat toiminnassaan EU- ja kansallista lainsäädäntöä.
Kannanottona siihen, mitä toimija tuo esille viranomaisen tulkinnan vaihtumisesta, elintarviketurvallisuusyksikkö viittaa Ruokaviraston lausunnossaan antamaan selvitykseen. Ruokaviraston ohjeistuksessa oli vielä vuoteen 2018 saakka sallittu nimitys "hunaja ja aineosa" tuotteille, joissa oli hunajan lisäksi yhtä muuta makua antavaa ainesosaa. Vuonna 2019 on ohjeistusta kuitenkin tarkennettu elintarviketieto-oppaassa elintarviketietoasetuksen yleisen elintarvikkeen nimeämistä koskevien sääntöjen mukaiseksi. Elintarviketurvallisuusyksikkö noudattaa tätä määräystä antaessaan Ruokaviraston ajantasaista ohjeistusta tuotteiden nimeämisestä.
Hunajainen SAM Oy:llä on kolme Aroma-sarjan tuotetta, jotka on nimetty seuraavasti:
Hunaja & Sitruuna (Ainesosaluettelo: Hunajaa 99,5 % ja aromaattista öljyä sitruunasta)
Hunaja & Eukalyptys & Minttu (Ainesosaluettelo: Hunajaa 99,6 % ja luontaista aromia mintusta ja eukalyptyksesta 0,4 %)
Hunaja & Inkivääri (Ainesosaluettelo: Akaasiahunajaa Euroopasta, inkivääriä ja luonnollista inkivääriaromia)
Kaikissa pakkauksissa on sanoin ja kuvin korostettu nimissä olevia ainesosia (sitruuna/minttu/eukalyptys/inkivääri). Tuotteiden nimet eivät ole yhtenäisiä (lueteltu ainoastaan aineosia) eikä nimistä tule selkeästi esille, että kyseessä on "hunaja, johon on lisätty jotain" eikä pelkkä hunaja. Lisäksi osasta tuotteiden nimistä ja ulkoasusta saa käsityksen, että tuotteet sisältäisivät minttua/eukalyptystä/sitruunaa vaikka todellisuudessa maku tulee aromeista. Inkivääriä sisältävän tuotteen osalta ainesosaluettelossa ei ole ilmoitettu inkiväärin määrää tuotteessa.
Nettisivuilla (hunajainensam.fi) on terveysvaikutuksiin liittyviä ilmaisuja, kuten:
”Lähes puolet hunajan sokereista on rypälesokeria, joka imeytyy, nostaa verensokeritason ja piristää nopeasti”,
”hunaja pitää verensokeritason vakaana pidempään”,
”fruktoosi tarjoaa energiaa käyttöön huomattavasti hitaammin ja siten ylläpitää sokeritasoa”.
Edellä mainitut esimerkit ovat terveysväitteitä, joilla annetaan ymmärtää, että hunajan ja terveyden välillä olisi yhteys. Euroopan parlamentin ja neuvoston ravitsemus- ja terveysväiteasetuksen (EY) N:o 1924/2006 mukaisesti markkinoinnissa käytettävien terveysväitteiden on oltava EU-komission hyväksymiä. Hunajaa koskevia terveysväitehakemuksia ei ole hyväksytty EU-komissiossa eikä näin ollen hunajaan liittyviä terveysväitteitä voi esittää. Edellä tuodut viittaukset markkinointimateriaaleihin ovat siis vain esimerkkejä, eivätkä ne ole tyhjentävä luettelo kielletyistä ilmauksista. Säädösten vastainen markkinointi on kiellettyä kaikessa yrityksen markkinointimateriaalissa mukaan luettuna esimerkiksi blogikirjoitukset, sosiaalisen median sisällöt ja vastaavat myynnin edistämiseksi katsottavat aineistot. Elintarviketurvallisuusyksikkö korostaa, että viranomaisella ei ole velvollisuutta osoittaa kaikkia lainsäädännönvastaisuuksia, vaan elintarvikelainsäädännön nojalla toimijalla on vastuu tuntea toimintaansa koskevan lainsäädännön vaatimukset, ja varmistettava että vaatimukset jatkuvasti myös täyttyvät.
Sovellettavat oikeusohjeet
Elintarvikelaki (297/2021) 1, 6, 27, 55, 75, 78 §
Hallintolaki (434/2003) 34, 36 §
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 2017/652 virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista, jotka suoritetaan elintarvike- ja rehulainsäädännön ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasvien terveyttä ja kasvinsuojeluaineita koskevien sääntöjen soveltamisen varmistamiseksi, artikla 138
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1924/2006 elintarvikkeita koskevista ravitsemus- ja terveysväitteistä
Maa- ja metsätalousministeriön asetus hunajasta (392/2015)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1169/2011 elintarviketietojen antamisesta kuluttajille
Ruokaviraston ohje 17068/2: Elintarviketieto-opas elintarvikevalvojille ja elintarvikealan toimijoille
Toimivaltaperuste
Kaupunkiympäristön ympäristö- ja lupajaosto on elintarvikelain (297/2021) 27 §:n mukainen kunnan valvontaviranomainen. Ympäristö- ja lupajaosto on siirtänyt päätäntävaltaansa edelleen elintarviketurvallisuusyksikön päällikölle.
Tiedoksiantotapa
Pöytäkirjanote toimitetaan saantitodistuksella Hunajainen SAM Oy:lle
Päätös tullut nähtäväksi 04.02.2025
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).
Viranomainen saa lisäksi vaatia oikaisua, jos muutoksenhakuoikeus on viranomaisen valvottavana olevan julkisen edun vuoksi tarpeen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jona päätös on luovutettu asianosaiselle tai hänen lailliselle edustajalleen.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä päätöksestä katsotaan asianomaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana.
Käytettäessä todisteellista sähköistä tiedoksiantoa päätös katsotaan annetun tiedoksi, kun asiakirja on noudettu viranomaisen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto.
Ympäristö- ja lupajaoston asiointiosoite on seuraava:
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | Helsingin kaupungin kirjaamo |
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto | |
PL 10 | |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Lisätietojen antaja
Minna Ristiniemi, kaupungineläinlääkäri, puhelin: 09 310 31585
Helena Rintala, elintarviketarkastaja, puhelin: 09 310 20836