Ryhmäaloite, vihreät, Helsingin on turvattava kulttuurikentän työpaikat ja jokaiselle oikeus kulttuurielämyksiin
V 26.3.2025, Vihreän valtuustoryhmän ryhmäaloite kulttuurikentän työpaikkojen ja kulttuurielämysten turvaamisesta
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Vihreä valtuustoryhmä esittää aloitteessaan, että kaupunki torjuu Suomen hallituksen Helsingin kulttuurikenttään osuvat leikkaukset nostamalla kulttuuriavustuksia sekä lisäämällä tukipalveluja, kulttuuritiloja ja tapahtumapaikkoja.
Helsingin kaupunki on nostanut kulttuurin avustusmäärärahaa merkittävästi sekä vuoden 2024 että vuoden 2025 talousarviossa. Vuonna 2024 avustusmääräraha kasvoi edellisestä vuodesta noin 1,5 miljoonaa euroa eli 9 prosenttia. Vuoden 2025 talousarviossa kulttuuriavustusten määräraha kasvaa 2,5 miljoonaa euroa eli 13,4 prosenttia.
Korotettu määräraha mahdollistaa kaupungin tavoitteiden mukaisen johdonmukaisen taiteen ja kulttuurin tukemisen muuttuvassa toimintaympäristössä. Avustus mahdollistaa sekä esittävän taiteen valtionosuuden piirissä olevien helsinkiläisten toimijoiden, rahoituslain ulkopuolisen taiteen vapaan kentän toimijoiden, hanketuen sekä kaupungin museoille kohdentamien avustusten harkintaan perustuvan rahoituksen lisäämisen. Tämä tulee osaltaan helpottamaan helsinkiläisten taide- ja kulttuuritoimijoiden elinvoiman ja toiminnan edellytyksiä.
Vastausta laadittaessa valtion kulttuurileikkausten kohdentuminen helsinkiläiseen taide- ja kulttuurikenttään on vain osin selvillä. Valtionosuutta saavien toimijoiden osalta tiedossa on tarkka kohdentuminen, mutta esimerkiksi Taiteen edistämiskeskuksen temaattisten tukimuotojen ja kohdeavustusten osalta tilannekuva tarkentuu kevään aikana.
Esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän piiriin kuuluu yhteensä sata toimintayksikköä, joista 29 on helsinkiläisiä. Vuoden 2025 vahvistetun valtionosuuslaskelman mukaan helsinkiläisten esittävän taiteen valtionosuustoimijoiden rahoitus vähenee noin 1,29 miljoonaa euroa. Kaupungin taide- ja kulttuuriavustusta saavien 25:n valtionosuustoimijan tuet pienenevät yhteensä 760 000 euroa. Helsinkiläisten teatterien, tanssiryhmien ja sirkustoimijoiden avustuksista leikataan 2–12 prosenttia.
Taiteen edistämiskeskuksen valtionavustusten suhteellinen vähennys vuoteen 2024 verrattuna on yhteensä 4,6 miljoonaa euroa. Leikkaus koskee niitä valtionavustuksia, joita ei ole erikseen turvattu lainsäädännöllä. Näitä ovat muun muassa taideyhteisöjen toiminta-avustukset ja erityisavustukset sekä kohdeapurahat. Pienimmät leikkaukset, noin 4 prosenttia, kohdentuvat taiteenalojen toiminta-avustuksiin, joilla tuetaan taiteen vapaan kentän perusrakenteita. Suurimmat, noin 25 prosentin leikkaukset kohdistuvat taiteenalojen kohdeapurahoihin, osallisuuden ja hyvinvoinnin avustuksiin sekä kulttuurisen moninaisuuden ja rasisminvastaisen toiminnan avustuksiin.
Taiteen edistämiskeskuksen arvion mukaan noin puolet sen myöntämiä avustuksia saavista asuu pääkaupunkiseudulla. Toimintaympäristöön vaikuttavat myös yleinen kustannustason nousu ja pääsylippujen arvonlisäveron korotus 10 prosentista 14 prosenttiin.
Helsinki on merkittävin kunnallinen taiteen ja kulttuurin rahoittaja. Vuonna 2024 kaupunki tuki taide- ja kulttuurielämää jakamalla noin 18 miljoonaa euroa kulttuuriavustuksia. Tästä noin 11 miljoonaa jaettiin toiminta-avustuksina helsinkiläisille rekisteröityneille yhteisöille. Toiminta-avustusten summasta 4,7 miljoonaa euroa jaettiin 25:lle valtionosuutta saavalle musiikin, teatterin, tanssin ja sirkuksen toimijalle. Muu osuus, 6,3 miljoonaa euroa, jaettiin valtionosuusjärjestelmän ulkopuoliselle toimijakentälle.
Avustusten lisäksi kaupunki mahdollistaa monimuotoista kulttuurin ekosysteemiä muun muassa kulttuuritalojen, hankkeiden ja verkostojen kautta.
Kaupungin kiinnittää erityistä huomiota kulttuurialalla työskentelevien freelancereiden työskentelyedellytyksiin, koska leikkaukset kohdistuvat erityisesti näihin. Kaupunki tarjoaa laajasti kulttuurin kentän toimijoille erilaisia tuotannollisia ja viestinnällisiä tukipalveluja, kulttuuripoliittisista syistä subventoiduilla hinnoilla, esimerkiksi alueellisissa kulttuuritaloissa ja Kaapelitalo oy:n toimintana. Näissä tiloissa järjestetään merkittävä määrä taiteen kentän toimijoiden esitystuotantoja, harjoitusmahdollisuuksia ja työskentelyä.
Kulttuurin ja vapaa-ajan ja kaupunkiympäristön toimialat ovat lisäksi käynnistäneet uuden yhteistyön, jonka tavoitteena on saada tyhjillään olevia kaupungin tiloja nykyistä tehokkaammin taide- ja kulttuuritoimijoiden väliaikaiskäyttöön.
Kulttuuripalvelujen ja kaupunginkanslian elinkeino-osaston yhteisestä tilauksesta on valmistumassa selvitys luovien alojen näkemyksestä kasvuteoiksi Helsingissä. Se kannustaa omalta osaltaan myös taide- ja kulttuurialan työpaikkojen ja -mahdollisuuksien lisäämiseen ja vahvistaa käsitystä alasta elinkeinona.
Suurten kaupunkien kasvu perustuu vahvasti luovien alojen kehitykseen. Helsingin tavoitteena on olla elinvoimainen, houkutteleva ja kansainvälinen kaupunki, joka houkuttelee niin osaajia, uusia yrityksiä kuin vakiintuneita toimijoita ja investointejakin.
Selvityksen tavoitteena on määritellä Helsingin kaupungin rooli luovien alojen kasvun vahvistamisessa. Se sisältää sekä lyhyen että pitkän aikavälin toimenpiteitä, jotka tukevat kaupungin strategisia tavoitteita ja luovien alojen ekosysteemin kehittymistä. Selvityksen avulla Helsinki vahvistaa asemaansa luovien alojen edelläkävijänä sekä tukee kestävää kasvua ja kaupungin kansainvälistä kilpailukykyä.
Selvityksen toimenpiteillä pyritään edistämään sitä, että kaupunkiin syntyy merkittävästi uusia luovan alan toimipaikkoja. Lisäksi tavoitteena on kasvattaa luovien alojen henkilötyövuosien määrää. Samalla pyritään merkittävään liikevaihdon kasvuun, mikä vahvistaa toimeliaisuutta sekä ydinkeskustassa että kaupunginosissa. Pyrkimyksenä on kasvattaa myös yksityisen sektorin investointeja luovien alojen yrityksiin ja organisaatioihin. Näillä toimenpiteillä vahvistetaan luovan talouden ekosysteemin elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä Helsingissä.
Selvityksen tavoitteet ovat yhtenevät valtioneuvoston asettaman luovan talouden neuvottelukunnan tavoitteiden kanssa. Neuvottelukunnan tehtävänä on edistää luovan talouden liiketoiminnan kasvua ja kansainvälistymistä sekä varmistaa elinkeinoelämän ja julkisen sektorin - erityisesti ministeriöiden - pitkäjänteinen yhteistyö luovan talouden strategisessa suunnittelussa ja politiikkatoimien toimeenpanossa.
Vastaus perustuu kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausuntoon. Koska tiedot valtion määrärahaleikkausten kohdentumisesta tarkentuvat koko ajan, vastausta on täydennetty yhdessä kulttuuripalvelujen kanssa lautakuntakäsittelyn jälkeen. Luovien alojen selvitystä koskevat osat on valmisteltu yhdessä kaupunginkanslian elinkeino-osaston kanssa.
Hallintosäännön 30 luvun 12 §:n mukaan ryhmäaloitteeseen vastaa kaupunginhallitus. Vastaus käsitellään kaupunginvaltuustossa kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä. Muutoin ryhmäaloitteeseen sovelletaan, mitä tämän luvun 11 §:ssä on määrätty valtuutetun aloitteesta.
Kaupunginhallitus 10.03.2025 § 156
Päätös
Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Käsittely
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Tuomas Rantasen ehdotuksesta.
Esittelijä
Lisätiedot
Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 21731
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 17.12.2024 § 193
Lausunto
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:
Helsingin vihreä valtuustoryhmä esittää aloitteessaan, että Helsingin on turvattava kulttuurikentän työpaikat ja jokaiselle oikeus kulttuurielämyksiin. Aloitteen mukaan Helsingin on torjuttava Suomen hallituksen Helsingin kulttuurikenttään osuvat leikkaukset. Tämä toteutetaan nostamalla kulttuuriavustuksia valtion leikkausten mittakaavan selvittyä sekä lisäämällä tukipalveluja, kulttuuritiloja ja tapahtumapaikkoja.
Aloitetta perustellaan valtion kulttuurin rahoitukseen kohdentuvilla 17,4 milj. euron leikkauksilla ja niiden voimakkailla vaikutuksilla helsinkiläiseen taide- ja kulttuurikenttään, taiteen ja kulttuurin yhteiskunnallisella merkityksellä ja sillä, että osallisuus kulttuuriin on sivistyksemme perusta. Aloitteen mukaan kulttuuri mahdollistaa perinteiden siirtymisen sukupolvelta toiselle ja luo pohjaa itsetunnolle ja kriisinkestävyydelle. Lisäksi esitystä perustellaan kulttuurin työllisyysvaikutuksilla; aloitteen mukaan kulttuuriala työllistää noin 136 000 ja tapahtuma-ala noin 200 000 henkilöä ja valtaosa näistä ihmisistä elää ja työskentelee pääkaupunkiseudulla.
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta toteaa, että vuoden 2025 kaupungin talousarvioon on lisätty 2,5 miljoonan euron määräraha taide- ja kulttuuriavustuksiin vuoden 2024 budjettiin verrattuna. Korotettu määräraha mahdollistaa kaupungin tavoitteiden mukaisen johdonmukaisen taiteen ja kulttuurin tukemisen muuttuvassa toimintaympäristössä. Avustus mahdollistaa sekä esittävän taiteen valtionosuuden piirissä olevien helsinkiläisten toimijoiden, rahoituslain ulkopuolisen taiteen vapaan kentän toimijoiden, hanketuen sekä kaupungin museoille kohdentamien avustusten harkintaan perustuvan rahoituksen lisäämisen. Tämä tulee osaltaan helpottamaan helsinkiläisten taide- ja kulttuuritoimijoiden elinvoiman ja toiminnan edellytyksiä.
Vastausta laadittaessa valtion kulttuurileikkausten kohdentuminen on vain osin selvillä. Varmistunutta kokonaisvaltaista tietoa leikkausten kohdentumisesta tai niiden vaikutuksista helsinkiläiseen kulttuurikenttään ei vielä ole. Lisäksi on tiedossa, että valtion kulttuurin kohdistamien leikkausten on kaavailtu jatkuvan tulevina vuosina 2026–2027.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoiman, esittävän taiteen ja museoiden valtionosuuksia ja avustuksia koskevan, momentin määräraha pienenee 10,9 miljoonaa euroa. Esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän piiriin kuuluu yhteensä 100 toimintayksikköä, joista 29 on helsinkiläisiä. Lokakuussa julkaistun vuoden 2025 vahvistetun valtionosuuslaskelman mukaan helsinkiläisten esittävän taiteen valtionosuustoimijoiden rahoitus vähenee noin 1,29 milj. euroa. Helsinkiläisten teatterien, tanssiryhmien ja sirkustoimijoiden avustuksista leikataan 2–12 %.
Taiteen edistämiskeskuksen kautta avustuksia taide- ja kulttuurikentälle on jaossa noin 4,9 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2024. Taiteen edistämiskeskuksen määrärahojen leikkaukset kohdentuvat ei-lakisääteisiin valtionavustuksiin, joita myönnettiin vuonna 2024 yhteensä 27,7 milj. euroa ja joihin nyt kohdistuu 18 % leikkaus. Leikattavien avustusten piiriin kuuluvat muun muassa taideyhteisöjen toiminta-avustukset ja erityisavustukset.
Taiteen edistämiskeskuksen arvion mukaan noin puolet avustusta heidän avustuksiaan saavista asui pääkaupunkiseudulla. Tarkkaa tietoa Helsinkiin kohdistuvista, valtionosuusjärjestelmän ulkopuolisista leikkauksista ei vielä ole käytössä. Toimintaympäristöön vaikuttavat myös yleinen kustannustason nousu ja vuonna 2025 voimaan tuleva pääsylippujen arvonlisäveron korotus 10 prosentista 14 prosenttiin.
Helsinki on merkittävin kunnallinen taiteen ja kulttuurin rahoittaja. Vuonna 2024 Helsinki tukee kulttuuriavustusten määrärahoista kaupungin taide- ja kulttuurielämää jakamalla noin 18 miljoonaa euroa vuosittain. Tästä noin 11 miljoonaa jaetaan taide- ja kulttuuriavustusten toiminta-avustuksina helsinkiläisille rekisteröityneille yhteisöille. Vuonna 2024 tästä toiminta-avustusten summasta 4,7 milj. euroa jaettiin valtionosuutta saaville 25 helsinkiläiselle musiikin ja muun esittävän taiteen eli teatterin, tanssin ja sirkuksen toimijalle. Muu osuus, 6,3 milj. euroa valtionosuusjärjestelmän ulkopuoliselle toimijakentälle. Avustusten lisäksi Helsinki mahdollistaa monimuotoista kulttuurin ekosysteemiä muun muassa kulttuuritalojen, hankkeiden ja verkostojen kautta.
Vuosina 2024 ja 2025 kulttuurin avustusmäärärahasummaa on nostettu merkittävästi. Vuonna 2024 avustusmääräraha kasvoi edellisestä vuodesta noin 1,5 milj. euroa eli 9 % prosenttia. Vuodelle 2025 avustusmäärärahaan on luvassa 2,5 milj. euron lisäys, joka on 13,4 % prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.
Kulttuurialan leikkaukset kohdistuvat etenkin alalla työskenteleviin freelancereihin. Kaupungin tulee kiinnittää erityistä huomiota freelancereiden työskentelyedellytyksiin. Kaupunki tarjoaa laajakasti kulttuurin kentän toimijoille erilaisia tuotannollisia ja viestinnällisiä tukipalveluja kulttuuripoliittisista syistä subventoiduilla hinnoilla esimerkiksi alueellisissa kulttuuritaloissa eri puolilla kaupunkia sekä Kaapelitalo oy:n toimintana. Näissä tiloissa järjestetään merkittävä määrä taiteen kentän toimijoiden esitystuotantoja, harjoitusmahdollisuuksia ja työskentelyä. Lisäksi kulttuurin ja kaupunkiympäristön toimialat ovat käynnistäneet uuden yhteistyön kaupungin tilojen väliaikaiskäytön nykyistä tehokkaammaksi käytöksi kulttuuri- ja taidetoimijoille.
Käsittely
Vastaehdotus:
Outi Alanko-Kahiluoto: Lisätään momentin 11 alkuun: Kulttuurialan leikkaukset kohdistuvat etenkin alalla työskenteleviin freelancereihin. Kaupungin tulee kiinnittää erityistä huomiota freelancereiden työskentelyedellytyksiin.
Kannattaja: Tuomas Tuomi-Nikula
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta hyväksyi Outi Alanko-Kahiluodon vastaehdotuksen yksimielisesti.
10.12.2024 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Veikko Kunnas, kulttuurin edistämisen päällikkö, puhelin: 09 310 37002
Päätös tullut nähtäväksi 20.03.2025
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 21731