V 21.5.2025, Valtuutettu Atte Kalevan aloite hiilijalanjäljen raja-arvon ottamiseksi käyttöön esirakentamisen vähähiilisyyden ohjaamisessa

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Valtuutettu Atte Kaleva ja 26 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että hiilijalanjälki otetaan käyttöön esirakentamisen vähähiilisyyden ohjaamisen välineenä Helsingissä, ja että esirakentamisen hiilijalanjäljelle asetetaan riittävän kunnianhimoinen raja-arvo.

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen raja-arvo on otettu käyttöön asuinkerrostalojen rakentamisessa Helsingin kaupungilla, ja raja-arvoa käytetään vaatimuksena uusimmissa asemakaavoissa ja niiden pohjalta haetuissa rakennusluvissa. Raja-arvo ei kuitenkaan koske rakennusten pohjarakentamista, eikä myöskään tonttien pohjarakenteita tai alueellisia esirakentamisena tehtyjä pohjanvahvistuksia. Rakennusten hiilijalanjäljen laskennassa noudatetaan ympäristöministeriön ohjausta, joka ei huomioi pohja- tai esirakentamisen päästöjä. Esirakentaminen käsitteenä sisältää laajan valikoiman alueen rakennettavuutta parantavia toimenpiteitä eli muun muassa pehmeän pohjamaan vahvistamista, ruoppauksia, kaivuja, louhintaa, täyttöjä, rakenteiden purkamista, johtosiirtoja sekä pilaantuneiden maiden puhdistamista (Kaivumaiden, kiviaineksen ja purkumateriaalien hyödyntämisen periaatteet maarakentamisessa, 23.8.2019, Helsingin kaupunki).

Pohjarakentaminen sekä rakennusten että pohjanvahvistusten ja esirakentamisen osalta poikkeaa rakennuksen rungon rakentamisesta siinä, että vasta edellä mainittujen rakennustöiden yhteydessä selviää pohjarakennustöiden laajuus ja toteutuneet pohjarakenteet. Jokainen tontti ja alue on pohjaolosuhteiltaan uniikki, ja kahden muuten täsmälleen samanlaisen rakennuksen pohjarakenteet poikkeavat aina toisistaan. Tutkimuksilla ei voida etukäteen selvittää täydellisen tarkasti pohjaolosuhteita etukäteen. Hiilijalanjäljen yleisten raja-arvojen asettaminen esirakentamistoimenpiteille talonrakentamisen hiilijalanjälkiraja-arvon mallin mukaisesti on siten epätarkoituksenmukaista, ja alalla on kansainvälisestikin todettu, ettei kaiken kattavaa ja mielekästä raja-arvoa ole mahdollista asettaa.

Kaupunki ohjaa kuitenkin esirakentamisen vähähiilisyyttä pohjanvahvistusten osalta aktiivisesti muilla tavoin. Esimerkiksi Hiilineutraali Helsinki -päästövähennysohjelmassa on toimenpiteenä puolittaa Malminkentän esirakentamisen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Konkreettisina toimenpiteinä HNH30-ohjelmassa esitetyn Malminkentän esirakentamisen päästöjen puolittamistoimenpiteen osalta Malminkentällä on tehty ja suunnitellaan koerakentamista, jonka avulla voidaan varsinaista esi- ja pohjarakentamista varten tutkia soveltuvia vähähiilisiä pohjanvahvistusmenetelmiä, määritellä soveltuvimmat uusiopohjaiset, vähäpäästöiset sideaineet, optimoida sideainemääriä, optimoida paalujen rasitusluokkia ja ainevahvuuksia ylimitoituksen välttämiseksi sekä selvittää stabiloitujen kaivumassojen hyödyntämismahdollisuuksia alueella. Malminkentän koerakennekokonaisuuteen kuuluu koestabilointeja kymmenellä vaihtoehtoisella, vähäpäästöisellä sideaineella tai sideaineseoksella, pystyojitettu ja maanvarainen koekenttä sekä puupaalutettu ja puupaalupohjanvahvistettu koekenttä. Kaikkia koerakenteita tutkitaan ja monitoroidaan.

Kaikkia Malminkentältä saatuja tuloksia hyödynnetään koko kaupungissa esi- ja pohjarakentamisen vähähiilisyyden ohjaamisessa. Lisäksi HNH30-ohjelmaan vuonna 2024 tuotuna toimenpiteenä on kalkkisementistä luopuminen pohjanvahvistuksissa koko kaupungissa.

Vähähiilisyyden lisäksi tutkitaan mahdollisuuksia varastoida hiiltä pysyvästi maaperään eli hiilinegatiivista pohjanvahvistusta. Hiilen sitominen maaperään voidaan tehdä esimerkiksi käyttämällä puupaaluja pohjanvahvistuksena korvaamassa muita paalutyyppejä tai pilaristabilointia. Joitakin puupaalukohteita on jo toteutettu ja useita suunnitellaan. Sen sijaan rakennusten perustuksissa puupaalujen käyttö vaatii erityistä harkintaa. Aalto-yliopiston DeMiCo-tutkimushakkeessa, jossa kaupunki on mukana, tutkitaan biohiilen käyttämistä osana stabiloinnin sideaineseoksia, ja ensimmäisiä lupaavia tuloksia on jo saatu:

Vähähiilisyyden edistämiseksi esirakennussuunnittelun ohjauksessa kaupunkiympäristön toimialan geotekniset asiantuntijat noudattavat mallia, jossa pohjanvahvistusmenetelmien soveltuvuutta tarkastellaan päästöperusteisesti. Ensisijaisesti tutkitaan puupaalujen käytön mahdollisuus pohjanvahvistusmenetelmänä, toissijaisesti tarkastellaan muiden vähäpäästöisten pohjanvahvistusmenetelmien soveltuvuus vaadittavaan laatutasoon nähden (esikuormitus, pystyojitus, kevennys), jonka jälkeen kyseeseen voi tulla stabilointi vähähiilisillä sideaineilla tai viimesijaisesti paalutus. Mallia ollaan kaupunkiympäristön toimialan pohjarakennus-tiimin toimintasuunnitelman mukaisesti kehittämässä edelleen vuoden 2025 aikana selvittämällä ja ohjeistamalla tarkemmin puupaalujen ja pystyojituksen käyttöä pohjanvahvistuksissa.

Vähähiilisten menetelmien ohella suuri vaikutus on myös sillä, että jo maankäytön suunnitteluvaiheessa maankäytön eri muodot, sijainnit ja laatutasot määritellään ottaen huomioon alueen geotekniset reunaehdot ja pohjarakentamisen vähähiilisyys. Pohjarakentamisen asiantuntijan osallistuminen kaavahankkeisiin on edellytys esirakentamisen vähähiilisyydelle.

Asiasta on saatu kaupunkiympäristölautakunnan lausunto. Esitys on lausunnon mukainen.

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 4 momentin mukaan kaupunginvaltuustossa käsitellään vastaus aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä.