Valtuustoaloite, Helsinki torjumaan mikromuoveja

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Valtuutettu Oula Silvennoinen ja 29 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Helsingin kaupunki ryhtyy johdonmukaisesti vähentämään ympäristöön omien toimintojensa seurauksena päätyvää muovijätettä ja ehkäisemään siten mikromuovin syntymistä.

Helsingin kaupunki on osallisena useassa hankkeessa, jotka tähtäävät ennaltaehkäisevästi turhan muovin vähentämiseen, tarpeellisen käytön järkevöittämiseen sekä roskaantumisen hillintään. Lisäksi kaupunkiympäristön toimiala koordinoi tiettyjä pysyviä muovin käyttöön ja muovijätteeseen linkittyviä toimenpiteitä eri toimialoilla. Vuonna 2019 Helsinki allekirjoitti Plastic Declaration -julistuksen ja liittyi vuonna 2024 WWF:n organisoimaan Plastic Smart Cities -aloitteeseen. Näiden myötä Helsinki sitoutui kehittämään strategioita ja toimenpideohjelmia sekä asettamaan aikatauluun sidottuja tavoitteita merkittävälle muoviroskaantumisen vähentämiselle.

Helsingin kaupunki on mukana BALTIPLAST EU Interreg-hankkeessa (2023–2025), jossa toteutettiin vuoden 2023–2024 aikana kattava kartoitus kaupungin omien toimialojen (pl. kiinteistö- ja infrarakentaminen) muovin käytöstä, sekä muovijätevirroista. Selvityksen tavoitteena oli selvittää erityisesti millä toimialoilla muovia syntyy ja päätyykö sitä ympäristöön. Kyselytutkimuksen perusteella ja haastattelujen pohjalta kaupungin omilta toimialoilta arvioitiin, että muovia ei päädy ympäristöön juuri lainkaan, kun kiinteistö- ja infrarakentamisen vaikutuksia ei huomioida.

BALTIPLAST-hankkeen vetämänä valmistellaan tällä hetkellä Helsingin kaupungin toimialoille suunnattua muovitiekarttaa, joka valmistuu vuoden 2025 loppuun mennessä ja kattaa hankinnan, käyttövaiheen, sekä jätehuollon ja toimii askeleena kohti kestävämpää ja resurssiviisasta muovinkäyttöä. Muovitiekartassa luodaan ylätason periaatteet kestävälle muovinkäytölle ja toimialakohtaiset suositukset, joita kukin toimiala voi sisällyttää omiin ympäristötavoitteisiinsa.

Helsingin kaupunki on myös osallisena SYKEn koordinoimassa PlastLIFE-hankkeessa (2023–2029), joka toteuttaa Suomen muovitiekartan toimenpiteitä eri tavoin. Helsingin osahankkeessa pureudutaan muovin käyttöön kaupungin infra-, viher- ja liikuntapaikkarakentamisessa. Hankkeessa on toteutettu Helsingin katu- ja puistorakentamisen muovivirtaselvitys. Sen perusteella muun muassa katu- ja puistorakentamista ohjaavaa suunnitteluohjeistusta on tarkennettu niin, että suodatinkankaiden käyttöä vältetään. Hankkeessa on parhaillaan käynnissä selvitys koskien infratyömaiden muovijätevirtoja ja niiden kierrätysmahdollisuuksia.

Kaupunki etsii aktiivisesti ratkaisuja käytöstä poistettujen tekonurmien uudelleenkäytölle ja kierrätykselle PlastLIFE-hankkeen toimenpiteillä. Tekonurmikentät ovat merkittävä mikromuovin lähde kaupunkiympäristössä ja EU:n jäsenmaat hyväksyivät vuonna 2023 komission ehdotuksen mikromuovien rajoittamiseksi. Päätöksen myötä kumirouheen käyttö uusilla tekonurmikentillä kielletään kahdeksan vuoden siirtymäajalla. Helsingin kaupunki on jo alkanut kokeilla omilla jalkapallokentillään kumirouheen korvaavia materiaaleja, kuten oliivinkivi-, puu- ja maissirouheita.

Vuonna 2022 Helsingin kaupunki lanseerasi ensimmäisen Roskaantumisen hillinnän toimenpideohjelman ja ohjelma päivitetään uudella valtuustokaudella vuonna 2026. Ensimmäinen ohjelma sisältää 17 toimenpidettä, jotka voi jakaa kolmeen teemaan; viestintä, yleiset alueet ja rakentaminen. Ohjelman päivittäminen vuodeksi 2026 on aloitettu ja päivitetyssä ohjelmassa on tarkoitus kiinnittää erityistä huomiota keinoihin, joilla voidaan vähentää muoviroskan määrää ympäristössä. Valtuutetun aloitteen mukaiset toimenpiteet 2 ja 3 soveltuvat edistettäväksi erityisesti toimenpideohjelman päivittämistyössä ja samalla tarkastellaan keinoja, joilla ehdotukset voidaan käytännössä toteuttaa.

Itämeri-toimenpideohjelmassa on myös toimenpide 27, Edistetään vesivastuullisuuden huomioimista kaupungin hankinnoissa, jossa otetaan käyttöön vesivastuullisuutta edistäviä hankintakriteerejä. Kriteereissä on tavoitteena huomioida vesivastuullisuus myös mikromuovien osalta.

Edellä mainituissa hankkeissa ja toimenpideohjelmissa hyväksi todetut toimintatavat ja käytännöt otetaan osaksi kaupungin toimialojen toimintaa. Erityisesti kiinteistö- ja infrarakentamisen puolella roskaantumisen haaste on jo tunnistettu ja käytäntöjä pyritään parantamaan jatkuvasti. Muovimäärät ovat suuria ja tuotteita käytetään ulkotiloissa, joten työmaan muoviroskan keräämiseen ja hallintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Lisäksi työmaiden jätelajittelu sekä pienmuovimateriaalien tarkastelu on tarpeen. Työmailta ympäristöön päätyy rakentamismateriaalien pakkauksia, muovinauhoja sekä asennus- ja kaivuutöiden vuoksi muodostuvaa roskaa. Jätteen leviämisen estämisen on tärkeää olla pysyvänä osana työmaan perehdytysmateriaalia sekä seurantaa.

Lisäksi roskaisuutta hallinnoidaan kaupungin tilaaman katu- ja viherkunnossapidon, sekä Staran tekemän roskien keräämisen ja jätehuollon toteuttamisen avulla. Roskaamista valvotaan ympäristövalvonnan toimesta.

Vaikka Helsingin kaupunki on varsinaisena tapahtumajärjestäjänä pieni toimija, kaupungin alueella järjestetään Suomen suurimpia ulkoilmatapahtumia, jotka ovat samalla merkittäviä muoviroskan lähteitä. Festivaaleilla kulutetaan suuret määrät kertakäyttöisiä mukeja ja ruokapakkauksia, joista osa päätyy väistämättä ympäristöön ja vesistöihin. Vapaaehtoiset toimet kertakäyttömuovin vähentämiseksi eivät ole olleet tuloksellisia. Vaikuttava keino muoviroskan ehkäisemiseksi on kertakäyttöisten tuotteiden kielto tapahtumissa ja tässä Helsingillä olisi aito mahdollisuus toimia edelläkävijänä, esimerkiksi kieltämällä vaiheittain kertakäyttöiset tuotteet vuoteen 2028 mennessä. Vastaava kielto on vuonna 2023 otettu menestyksekkäästi käyttöön Tallinnassa.

Asiasta on saatu kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaoston lausunto. Esitys on lausunnon mukainen.

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 4 momentin mukaan kaupunginvaltuustossa käsitellään vastaus aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä.