Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaoston esitys Uudenmaan ELY-keskukselle Mustavuoren-Porvarinlahden luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelman hyväksymisestä

Esitys on ehdotuksen mukainen.

Mustavuoren-Porvarinlahden luonnonsuojelualue sijaitsee Vuosaaren pohjoispuolella. Luonnonsuojelualue on perustettu vuonna 1987, ja sen pinta-ala on 36,5 ha. Luonnonsuojelualue sisältyy kokonaisuudessaan Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet Natura 2000 -alueeseen.

Vaikka luonnonsuojelualue on tunnettu luontoarvoistaan ja siellä on runsaasti virkistyskäyttöä, sillä ei ole aiemmin ollut virallisesti hyväksyttyä hoito- ja käyttösuunnitelmaa.

Suunnittelu

Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen alkoi vuonna 2021 luontotietojen kokoamisella ja luontoselvitysten tilaamisella. Hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelun aloitti Ympäristösuunnittelu Enviro Oy vuonna 2023, ja työtä jatkoi vuonna 2025 ryhmittymä, jossa luonnonhoidon suunnittelusta vastasi Luontoselvitys Metsänen Oy sekä kulttuuriympäristön ja virkistyskäytön suunnittelusta Nomaji maisema-arkkitehdit Oy.

Työtä on Helsingin kaupungilla koordinoinut ympäristöpalveluiden ympäristönsuojelu ja ohjaus -yksikkö. Työryhmään kuului edustajia kaupunkiympäristön toimialan sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan eri palveluista ja Starasta. Lisäksi mukana oli edustajat Uudenmaan ELY-keskuksesta ja Metsähallituksesta. Työryhmä kokoontui viisi kertaa, joista kaksi oli maastokäyntejä.

Yleisötilaisuuksia järjestettiin neljä kappaletta: esittely- ja keskustelutilaisuus Vuosaaren lukiossa 8.10.2024, maastokäynnit 5.6.2024 ja 15.9.2025 sekä keskustelutilaisuus hoito- ja käyttösuunnitelmasta Teamsissa 28.10.2025.

Nykyiset luontoarvot

Luontotyypit ja kasvisto

Mustavuoren-Porvarinlahden luonnonsuojelualueelta on inventoitu 43 luontotyyppikuviota. 25 kuviota edustaa uhanalaista ja 10 kuviota silmälläpidettävää luontotyyppiä. Kahdeksalla kuviolla esiintyvä luontotyyppi on arvioitu elinvoimaiseksi tai ei täytä luontotyypin kriteereitä.

Pääosa Mustavuoren-Porvarinlahden luonnonsuojelualueesta sijaitsee kallioisella metsäselänteellä. Alueella vallitsevat varttuneet havupuuvaltaiset metsät, jotka ovat luontotyyppinä vaarantuneita (VU). Niiden lomassa on männikköisiä kalliopaljastumia, jotka ovat silmälläpidettäviä (kalliometsät, NT). Parhaimmillaan metsät ovat lähes luonnontilaisen kaltaisia, mutta joillakin kuvioilla vanha hoitohistoria näkyy siten, että valtapuusto on melko yksilajista ja tasaikäistä. Lahopuuta on jonkin verran, ja sitä on syntymässä koko ajan lisää.

Kangasmetsän lomaan kosteisiin painanteisiin on syntynyt kolme erilaista korpea. Näistä puustoisista soista kaikki ovat uhanalaisia: ruohokorpi ja aitokorpi erittäin uhanalaisia (EN) ja kangaskorpi äärimmäisen uhanalainen (CR). Korpien luonnontila on hyvä. Ravinteisen ruohokorven lajistoon kuuluu mm. mustaherukka, jonka lisäksi alueella kohoaa lähes kymmenmetrinen, silmälläpidettäväksi luokiteltu saarni. Aitokorven arvoa nostaa itseharventumisen seurauksena syntynyt runsas pieni- ja keskiläpimittaisen lahopuun määrä ja lahopuulla kasvava monipuolinen kääpälajisto.

Metsäselänteen länsi- ja itärinteille on muodostunut tuoreita keskiravinteisia lehtoja, jotka ovat uhanalaisuudeltaan vaarantuneita. Lehtojen valtapuustona ovat varttuneet kuuset ja koivut, ja metsissä on runsaasti luonnonmetsän piirteitä. Puusto on monilajista ja eri-ikäistä, ja lahopuuta on paikoitellen runsaasti. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. sinivuokkoa ja mustakonnanmarjaa ja pensaskerroksessa näsiää.

Mustavuoren-Porvarinlahden läntisimmän osan poikki virtaa Broändanpuro. Puron ympäristö on alun perin ollut tulvivaa luhtaa, joka 1900-luvun puoliväliin saakka oli ojitettua peltoa ja niittyä. Maatalouskäytön päätyttyä avoimelle alueelle ovat nykyään leviämässä puut ja pensaat, ja Broändanpuron ympärille on varttunut nuorta koivuluhtaa. Eteläisin osa luhdasta on kuitenkin säilynyt avoimena. Avoluhdan ja viereisen metsäselänteen väliin on syntynyt erittäin uhanalainen tervaleppäluhta.

Metsäselänteen itäpuolella avautuu Porvarinlahti, jonka matalat rannat ovat ruovikon peitossa. Ruovikkoisia rantoja reunustavat paju-, koivu- ja tervaleppäluhdat. Alavasta maisemasta erottuu kalliokumpare, jossa sijaitsee muinaisjäännöksenä suojeltu kalkkilouhos. Kumparetta ympäröivät metsät ovat erilaisia lehtoja: tuoreita keskiravinteisia ja kosteita runsasravinteisia, jotka ovat vaarantuneita, sekä kosteita keskiravinteisia, jotka ovat silmälläpidettäviä. Kumpareen itäreunalla keskiravinteisessa lehdossa kasvaa 13 puumaisen metsälehmuksen ryhmä. Alueella viihtyvää lehtokasvillisuutta edustavat pensaskerroksessa kasvavat lehtokuusama ja näsiä sekä kenttäkerroksen sinivuokko, kevätlinnunherne, mustakonnanmarja ja haisukurjenpolvi. Kallioseinämillä kasvaa kielikellosammalta, joka on kalkinsuosijalaji. Kalliokumpareen pohjoispuolella on näyttävää tervaleppäluhtaa.

Luonnonsuojelualueen itäosassa on arvoniittynä hoidettava Porvarinlahden niitty. Niitty on pääosin suuriruohoista, mutta etenkin pohjoisosan ulkoilureitin varressa on matalakasvuista, runsaasti ja värikkäästi kukkivaa tuoretta pienruohoniittyä, jonka lajistoon kuuluvat mm. silmälläpidettävä ketoneilikka ja vaarantunut keltamatara. Kaikki Porvarinlahden niityn perinnebiotooppien luontotyypit ovat äärimmäisen uhanalaisia.

Niittyä reunustavat erilaiset metsät lehdoista ylärinteen kangasmetsiin ja pieneen kalliomännikköön. Yhdellä lehtokuviolla on runsaasti varttuvia saarnia ja saarnen taimia. Muuta lehtolajistoa ovat mm. lehtokuusama, taikinamarja, punaherukka, mustakonnanmarja sekä sini- ja valkovuokko.

Useilla luonnonsuojelualueen kangas- ja lehtometsäkuvioilla kasvaa erittäin uhanalaiseksi arvioitua lahokaviosammalta.

Mustavuoren-Porvarinlahden luonnonsuojelualueen keskellä alueen läpi pohjois-eteläsuunnassa kulkee 30-40 metrin leveydeltä avoimena pidettävä sähkönsiirtolinja, jonka alapuolinen alue ei täytä luontotyypin kriteereitä.

Natura-luontotyypit

Noin puolet luonnonsuojelualueen pinta-alasta täyttää myös jonkun luontodirektiivin luontotyypin eli Natura-luontotyypin kriteerit. Alueella tavattavia Natura-luontotyyppejä ovat luonnonmetsät, metsäluhdat, puustoiset suot, lehdot, silikaattikalliot sekä vaihettumissuot ja rantasuot. Kolme ensiksi mainittua tyyppiä kuuluvat ns. ensisijaisesti suojeltaviin luontotyyppeihin, jotka ovat erityisen uhanalaisia, harvinaisia tai esiintymisalueeltaan pieniä. Niiden säilyttäminen on ensiarvoisen tärkeää, ja alueiden suojelemiseksi on perustettava Natura-alueita, kuten Mustavuoren-Porvarinlahden kohdalla on tehtykin.

Pienvedet

Mustavuoren-Porvarinlahden alueella on useita eri tyyppisiä pienvesikohteita.

Länsiosan luhdan läpi virtaava Broändanpuro luokitellaan äärimmäisen uhanalaiseksi savimaiden puroksi ja pikkujoeksi. Puron uoma virtaa entisen viljelyalueen läpi, ja sitä on suoristettu aiemmin. Uoma on kasvamassa umpeen ja veden virtaus on hidasta. Mustavuoren-Porvarinlahden koillisosassa Porvarinlahteen laskee vetensä Västerkullanpuro, joka matalan ruovikon läpi virratessaan ei tässä kohdassa enää täytä luontotyypin kriteereitä.

Maastokartoitusten yhteydessä löytyi neljä norouomaa. Kolmen norouoman poikki on aiemmin rakennettu ulkoilutie, jonka noro alittaa rumpuputkessa. Luonnonmukaisemmassa tilassa on aitokorven läpi virtaava noro.

Kartoituksissa löytyi myös kaksi lähdettä, joista länsiosan luhdan laidalla sijaitseva lähde on helposti havaittavissa. Toinen lähde sijaitsee Porvarinlahden rannan lehdossa alueen pohjoisosassa.

Geologia

Pääosa Mustavuoren länsiosan metsäselänteestä sijaitsee kallioalueella, joka on arvioitu maisemallisesti merkittäväksi (1-arvoluokka). Itäosan umpeenkasvava ruovikko sijaitsee entisen merenpohjan liejukerrostuman päällä (1-arvoluokka). Liejukerrostuman poikki kulkee kallioperän murroslinja (3-luokka). Itäosan niitty ja metsä ovat syntyneet kahden drumliinin eli moreeniharjanteen päälle (1- ja 2-luokka). Alueen kallioperässä on kolme kalkkipitoista aluetta (2-luokka), joista kahden kohdalta on vanha kalkkilouhos (2- ja 3-luokka). Länsiosassa metsäselänteen reunalla on suuri siirtolohkare (2-luokka).

Lajisto

Lahottajasienet

Koko luonnonsuojelualueen länsiosa Porvarinlahden umpeenkasvavasta ruovikosta länteen muodostaa Mustavuoren-Porvarinlahden I-arvoluokan kääpä- ja orvakkakohteen. Alueelta on vuosina 2011–2021 tehty havaintoja 65 lajista, jotka elävät eri havu- ja lehtipuulajeilla. Vuoden 2021 kartoituksen mukaan lajisto on edellisen kymmenen vuoden aikana monipuolistunut etenkin vanhemmasta kuusilahopuusta riippuvaisen lajiston osalta. Alueelta havaittuja lajeja ovat mm. erittäin uhanalainen paksukääpä sekä silmälläpidettävät mesipillikääpä, korpiludekääpä, rusokantokääpä ja huopakääpä. Vanhan metsän indikaattorilajeja alueelta on tavattu yhteensä 34, mikä merkitsee erittäin arvokasta aluetta.

Linnut

Mustavuori-Porvarinlahden luonnonsuojelualueen itäosa kuuluu sekä Helsingin karttapalvelun I-luokan lintualueeseen että maakunnallisesti arvokkaaseen lintualueeseen (MAALI). Laajojen ruovikoiden luonnehtiman alueen edustavaa pesimälajistoa ovat mm. erittäin uhanalainen nokikana, vaarantunut pajusirkku sekä silmälläpidettävät tukkakoskelo, silkkiuikku ja taivaanvuohi. Metsäisillä reuna-alueilla on joinakin vuosina pesinyt vaarantunut valkoselkätikka.

Suojelualueen metsäinen länsiosa kuuluu II-luokan lintualueeseen ja MAALI-alueeseen. Sen lajistoon kuuluvat mm. erittäin uhanalainen hömötiainen ja vaarantunut töyhtötiainen.

Länsipäädyn luhdalla pesii silmälläpidettävä pensaskerttu.

Lepakot

Mustavuoren-Porvarinlahden itäosassa on C-luokan paikallisesti arvokas lepakkoalue. Alueelta on tavattu pohjanlepakoita, jotka saalistavat avointen niittyjen ja ruovikon reunoilla ja ulkoiluteiden kohdilla, sekä viiksisiippoja, jotka saalistavat vanhoissa kuusikoissa. Lepakot ovat luontodirektiivin IV(a)-liitteen tiukasti suojelemia lajeja, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei saa hävittää eikä heikentää.

Matelijat ja sammakkoeläimet

Koko Mustavuori-Porvarinlahti länsiosan luhtaa lukuun ottamatta on I-luokan matelija- ja sammakkoeläinaluetta. Kaikki Suomen matelijat ja sammakkoeläimet ovat rauhoitettuja.

Perinnebiotoopit

Mustavuori-Porvarinlahdella sijaitsee toinen osa Porvarinlahden niityt -perinnebiotoopista, joka on esitelty Uudenmaan perinnemaisemat -julkaisussa vuonna 2000. Tätä niityn osaa on hoidettu vuodesta 2006 alkaen arvoniittynä, ja niitty on paikallisesti arvokas. Toinen, pienempi osa niitystä sijaitsee Mustavuoren eteläosan valmistelussa olevalla luonnonsuojelualueella.

Vieraslajit

Vieraskasveista alueelta on tavattu komealupiinia, terttuseljaa ja rikkapalsamia. Alueen poikki kulkevan sähkölinjan alla komealupiini on valtalaji laajoilla alueilla. Muutoin vieraskasveja on vain vähän kolmena pienenä esiintymänä. Alueelta on lisäksi havaintoja supikoirasta.

Luonnonhoidon suunnitelma

Hoito- ja käyttösuunnitelmassa ei esitetä metsäisille alueille luonnonhoitotoimia, vaan metsät saavat kehittyä rauhassa.

Porvarinlahden niityn niittoa jatketaan.

Vieraskasveja torjutaan niiden esiintymisalueilla. Laajalle levinneen lupiinin torjunnassa tehdään yhteistyötä Helen Sähköverkko Oy:n kanssa. Pienpetoja supikoiraa ja minkkiä torjutaan arvokkaan lintuveden alueella Porvarinlahden rannalla.

Broändanpuron uoman ennallistaminen ja vesitalouden parantaminen tehdään osana koko puron valuma-alueen selvitystä ja ennallistamissuunnitelmaa. Vartiokylänlahden tulvasuojelun toimenpiteenä on aiemmin rakennettu lahden pohjukan ja sinne laskevan Broändanpuron ympärille tulvavalli, joka on muuttanut alueen vesitaloutta. Hyväksyessään Varjakanpuiston perustamisesityksen 7.12.2023 ympäristö- ja lupajaosto edellytti, että tulvavallin aiheuttamien ympäristöhaittojen lieventämistä selvitetään, ja jaostolle raportoidaan asian edistymisestä hoito- ja käyttösuunnitelmakauden puoliväliin eli vuoteen 2029 mennessä. Sittemmin koko Broändanpuron uoma Varjakanpuiston luonnonsuojelualueelta Mellunmäen luhdan ja Mustavuoren-Porvarinlahden luonnonsuojelualueille saakka on sisällytetty luonnonsuojelualueohjelmaan 2025-2038. Työ Broändanpuron vesitalouden selvittämiseksi ja alueen ennallistamiseksi on alkamassa lähivuosina, ja samassa yhteydessä määritetään puron kunnostamisen suunnitelmat myös Mustavuoren-Porvarinlahden alueella.

Porvarinlahden alueelle esitetään tehtäväksi koko merenlahden kattava linnustoinventointi, joka sisältää sekä kaupungin omistamat että yksityiset maa- ja vesialueet. Kartoituksen tuloksena voidaan laatia merenlahden kattava hoito- ja käyttösuunnitelma. Hoidon ja käytön suunnittelussa tulee lisäksi huomioida, että koko merenlahti on PEMMA-aluetta (paikallisesti ekologisesti merkittävä vedenalainen meriluontoalue) ja mm. tärkeä kevätkutuisten kalojen, kuten hauen, ahvenen ja kuhan, kutualue.

Luontotyyppi-inventointien yhteydessä alueelta löytyi useita aiemmin tuntemattomia pienvesiä, kuten norouomia ja lähteitä. Myös näille vesilain suojelemille kohteille esitetään tehtäväksi oma, tarkentava inventointi ja mahdollisesti ennallistamissuunnitelma.

Nykyinen virkistyskäyttö

Mustavuoren-Porvarinlahden luonnonsuojelualue on aktiivisessa virkistyskäytössä ympäri vuoden. Käyttö on monipuolista kävelystä ja polkujuoksusta maastopyöräilyyn ja suunnistukseen. Lähiseudun koulut käyttävät aluetta ympäristökasvatukseen. Reiteillä ei ole talvikunnossapitoa, mutta talvisin osa reiteistä muutetaan hiihtoladuiksi. Syksyisin alueella marjastetaan ja sienestetään. Rauhoitusmääräysten mukaan osoitettujen polkujen ulkopuolella liikkuminen on kielletty 1.4.–15.7. välisenä aikana.

Mustavuorella on rakennettuja, leveitä ulkoilureittejä, joita pitkin suuri osa liikkumisesta tapahtuu. Osa reiteistä on muinaisjäännöksinä suojeltuja yhdysteitä, jotka on rakennettu 1900-luvun alkupuolella. Rakennettujen ulkoilureittien lisäksi maastoon on syntynyt epävirallinen polkuverkosto. Paikoin polkujen ympäristöt ovat tallautuneet leveiksi kohdissa, joissa polut ovat märkiä tai reitille on kaatunut puu.

Luonnonsuojelualue on merkitty maastoon rauhoitusmääräystolppien ja puihin tehtyjen valkoisten maalimerkkien avulla. Alueen rajoilla on myös tärkeimmissä sisääntulokohdissa rauhoitusmääräystauluja, joiden määräykset kertovat, mikä alueella on sallittua ja mikä kiellettyä.

Ulkoilureittien ja rajamerkintöjen lisäksi alueella ei ole muita virkistyskäytön rakenteita, kuten opasteita, penkkejä tai roskiksia.

Virkistyskäytön suunnitelma

Mustavuoren alueen opastus suunnitellaan kokonaisuutena koko laajalle alueelle. Mustavuoren-Porvarinlahden osalta alue- eli pääopasteet sijoitetaan alueen itä- ja länsipäätyihin, jotka ovat sisääntuloreittejä koko Mustavuorelle. Rauhoitusmääräystaulut uusitaan nykykäytännön mukaisiksi.

Mustavuoren-Porvarinlahden länsiosassa metsäselänteen ja sen alapuolisen luhdan vaihettumisalueella on luonnoltaan harvinaisen monimuotoinen alue. Rinteen alaosassa on niittyä, tulvivaa luhtaa, lehtoa, tervaleppäkorpea, puro, noro ja lähde. Rinteen yläosassa on kangasmetsää ja suuri siirtolohkare. Alueen läpi kulkevat paljon käytetyt polut sekä rinteen ala- että yläosassa. Näistä poluista tehdään virallisia reittejä, ja polusta luontopolku, jonka varrella esitellään luontoa kohdeopastein. Polun voi kiertää rengasreittinä, ja se on saavutettavissa sekä Mellunmäen ja Itäväylän suunnasta että Vuosaaren suunnasta.

Käytetyimmät metsäpolut virallistetaan reiteiksi, ja niiden varrelle tulee reitin kulun osoittavia merkkejä. Polut tulevat myös kesäaikaisen kunnossapidon piiriin. Kosteat kohdat kestävöitetään ja tehdään kulkukelpoisiksi estämällä polun vettyminen jollain päällystemateriaalilla tai pitkospuin. Polkujen vahvistaminen pyritään tekemään siten, että polut pysyvät kapeina ja mahdollisimman luonnonmukaisina.

Norojen ylitystä varten rakennetaan virallistettavien polkujen varrelle kaksi sillaketta ja ylläpidetään yhtä jo aiemmin rakennettua. Länsiosan luontopolulla jyrkänteen alla noro on uurtanut uomansa paikoin yli metrin syvyyteen maan sisään, ja tähän kohtaan on jo rakennettu sillake noron ylitystä varten. Myös kahdessa muussa paikassa länsi- ja itärinteellä virallistettava polku ylittää noron, jonka reunat ovat laajalti tallautuneet kulkijoiden etsiessä sopivaa ylityspaikkaa maastossa. Näillä kohdilla rakennettavat sillakkeet antavat noron ympäristön kasvillisuudelle mahdollisuuden palautua ja mahdollistavat kulun kuivin jaloin norokohdan yli.

Luonnonsuojelualueelle tuodaan penkkejä levähtämistä varten länsiosan tulevalle luontopolulle, Porvarinlahden niityn laelle sekä kahteen paikkaan rakennettujen ulkoiluteiden varteen. Itäpäätyyn Porvarinlahden ylittävän sillan luo asennetaan roska-astia luonnonsuojelualueen rajalle.

Reittien turvallisuudesta huolehditaan kaatamalla puut, jotka ovat vaarassa kaatua reitille. Tarvittaessa puista voidaan kaataa vain latvus, ja jättää runko pökkelöksi pystyyn. Kaadetut puut ja latvukset jätetään lahopuuksi kasvupaikalleen tai sen välittömään läheisyyteen.

Hoito- ja käyttösuunnitelmassa on myös esitetty virkistyskäyttöä palvelevia rakenteita luonnonsuojelualueen ulkopuolelle. Niitä ovat Itäväylän viereiselle parkkipaikalle asennettava roskis, runkolukittava pyöräteline ja Helsinki-huussi.

Muinaisjäännökset ja niiden hoito

Mustavuoren-Porvarinlahden alueella on useita muinaisjäännöksiä.

Pohjois- ja itäosien Rasbölen ja Borgastrandsvikenin louhokset ovat olleet toiminnassa 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa, jolloin niistä louhittiin kiveä Suomenlinnan rakentamista varten. Suojelualueen itäosassa on kaksiosainen vanhan torpan paikka, jossa on ollut asutusta ainakin 1800-luvin puolivälissä. Alueelta on löydetty myös rautakautinen putkikirves, joten asutusta on saattanut olla paljon aiemminkin. Suojelualueella sijaitsee myös vuosina 1915–1918 rakennetun puolustusaseman, tukikohta I:n, rakenteita: yhdysteitä, tukikohta ja este.

Mustavuorella ja sen ympäristössä sijaitsevat puolustusasemat muodostavat pääkaupunkiseudun parhaiten säilyneen linnoitekokonaisuuden. Suojelualueen länsiosan linnoiterakenteet sisältyvät valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY) ja valtakunnallisesti merkittävään arkeologiseen kohteeseen (VARK).

Muinaisjäännökset on suojeltu muinaismuistolailla, jonka mukaan mm. muinaisjäännöksen muuttaminen, vahingoittaminen tai siihen kajoaminen on kielletty. Mustavuoren-Porvarinlahden luonnonsuojelualueella kulkureitteinä ja latuina käytettävien yhdysteiden hoidosta tehdään tarkempi suunnitelma myöhemmin yhdessä kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan edustajien kanssa. Yhdysteiden käyttö ei vaikuta suojelualueen luontoarvoihin. Tarpeen vaatiessa muinaisjäännöksen hoitamiseksi luonnonsuojelualueella voidaan tehdä erillinen suunnitelma, jonka hyväksyvät sekä ELY-keskus että Museovirasto.

Aikataulu ja kustannusarvio

Mustavuoren-Porvarinlahden luonnonsuojelualueelle tehtävien investointien kustannukset ovat 121 000 euroa kymmenessä vuodessa.

Vuosittainen kunnossapito maksaa 28 000–33 000 euroa, ja kymmenessä vuodessa kustannukset ovat 280 000 euroa. Reittien osalta kustannuksiin sisältyvät vain kaupunkiympäristön toimialan hoidossa olevat reitit, joiden hoitokustannus on vuodessa 10 000 euroa ja kymmenessä vuodessa 100 000 euroa. Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimiala hoitaa reittejä, jotka ovat talvisin hiihtolatuina, ja niiden kustannukset eivät sisälly tähän kustannusarvioon.

Luonnonsuojelualueen ulkopuolelle Itäväylän parkkipaikan varteen esitettyjen investointien kustannukset ovat pyörätelineen ja roskiksen osalta 4 000 euroa. Helsinki-huussi maksaa 100 000 euroa. Niiden vuotoiset hoitokustannukset ovat 11 000 euroa, mikä tekee kymmenessä vuodessa 110 000 euroa.

Kaikkien luonnonsuojelualueelle tulevien investointien suunnittelu pyritään aloittamaan vuoden 2026 lopussa, jolloin rakenteet saadaan maastoon kesäkaudella 2028.

Kannanotot

Mustavuoren-Porvarinlahden luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta ei tullut yhtään kannanottoa. Yleisötilaisuudessa 28.10.2025 käydyn keskustelun perusteella vahvistui kuitenkin se hoito- ja käyttösuunnitelmaan jo aiemmin kirjattu periaate, että uudet, virallistettavat polut pyritään pitämään mahdollisimman luonnonmukaisia ja kapeina kaikkialla, vaikka niitä vahvistettaisiin jollain päällystemateriaalilla tai pitkospuin.

Toimivalta

Hallintosääntö 19 luku 5 § 2 mom: Asian periaatteellisen ja taloudellisen merkityksen ollessa vähäinen, kaupungin esitykset tai lausunnot antaa se kaupungin viranomainen, jonka tehtäviin asia kuuluu.

Hallintosääntö 2 luku 10 § 1 mom: Kaupunkiympäristölautakunnalla on ympäristö- ja lupajaosto, joka huolehtii osaltaan kaupunkiympäristön toimialan erityislainsäädännön mukaisista lupa- ja ympäristöasioista.

Päätös tullut nähtäväksi 09.12.2025

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §