Poikkeaminen, Ullanlinna, Puistokatu 3, Asunto Oy Helsingin Puistokatu 3

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 7. kaupunginosan (Ullanlinna) korttelin 136 tonttia 7 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin mukaisesta rajatusta rakennuskiellosta nro 12927 seuraavasti:

Maksu

3 346,50 euroa

Hakija

Asunto Oy Helsingin Puistokatu 3

Rakennuspaikka

7. kaupunginosan (Ullanlinna) korttelin 136 tontti 7

Hakemus

Hakija hakee lupaa maantasokerroksessa sijaitsevan toimistotilan (B18 101 m²) pysyvää käyttötarkoituksen muuttamista asuinkäyttöön poiketen rakennuskiellosta 12927.

Puistokatu 3 sijaitsee Helsingin kantakaupungin umpikorttelirakenteen eteläreunassa. Puistokatu on kapea ja suhteellisen vähän liikennöity katuosuus, eikä sillä ole julkista liikennettä. Luonteeltaan Puistokatu on asuinrakennusten katu, jolla ei juurikaan ole kivijalkaliiketiloja.

Huoneisto B18 on käynti ainoastaan porrashuoneen kautta, mikä korostaa huoneiston asunnonomaista luonnetta. Kulku porrashuoneeseen tapahtuu joko sisäpihalta tai pääovesta Puistokadun puolelta. Huoneisto avautuu Kaivopuistoon sekä avaralle, valoisalle sisäpihalle. Huoneiston lattiakorko ei ole sisäpihan pinnan korkoa alempana.

Säännökset, joista poiketaan

Hakemus koskee aluetta, jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi ja MRL:n 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa kaupunkiympäristölautakunnan 3.12.2024 (§ 671) määräämä rajattu rakennuskielto (nro 12927) asemakaavan muuttamiseksi. Rajattu rakennuskielto kohdistuu rakennusten maantaso- ja 1. kerrosten ja kadunvarsien myymälä-, liike- ja toimitilojen muuttamiseen asuinkäyttöön 11.12.2024 saakka.

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 28.10.1981 vahvistettu asemakaava nro 7775. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on asuntokerrostalojen korttelialuetta (AK). Rakennusalalle on osoitettu merkintä e, jonka mukaan kadunvarsirakennuksen ensimmäisessä maanpäällisessä kerroksessa saa olla liike-, toimisto-, sosiaalisia palvelu- tai näihin verrattavia tiloja, mikäli yhteys kuhunkin tällaiseen huoneistoon järjestetään suoraan kadulta.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu kantakaupungin alueeksi (C2). Alue on keskustaa, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena.

Alueella on vireillä kantakaupungin asemakaavojen ajantasaistaminen, jossa kantakaupungin vanhoja asemakaavoja ajantasaistetaan vastaamaan todellista rakennettua tilannetta. Hankkeessa varmistetaan kaupunkirakenteen ja rakennusten käyttötarkoitusten hallittu muuttaminen ja kehittäminen pitkällä aikavälillä sekä mahdollistetaan yleiskaavan mukainen kehitys.

Kahdeksankerroksinen ruskeatiilinen asuinkerrostalo on valmistunut vuonna 1962, suunnittelijoina arkkitehdit Teuvo Lindfors ja Torsten Nygård.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (29.10.2024). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle alueelle.

Muistutuksia ei ole esitetty.

Hakemuksesta on pyydetty lausunto kaupunginmuseolta.

Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (12.11.2024), että toimistotilan käyttötarkoituksen muutoksella asunnoksi ei ole vaikutuksia rakennuksen julkisivuun. Kaupunginmuseo ei näe kulttuuriympäristön vaalimisen puolesta estettä toimistohuoneiston muuttamisesta asuinkäyttöön.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska huoneisto sijaitsee rauhallisen kadun varrella ja sinne kulku on ainoastaan porrashuoneen kautta. Huoneiston lattia on n. 2 metriä katutason yläpuolella ja sen näkymät kohdistuvat puistoon ja vehreälle sisäpihalle. Huoneiston edessä kadun puolella on 4,5 metriä leveää istutusaluetta sekä pysäköintikellariin johtava ajoluiska. Hakijan mukaan taloyhtiöllä on käytössä riittävästi yhteistiloja.

Helsingin strategisena tavoitteena on säilyttää kantakaupungin alueella maantasokerroksen tilat ensisijaisesti liike- ja muussa toimitilakäytössä. Tapauskohtaisen harkinnan perusteella voidaan katsoa huoneiston muutoksen olevan laajuudeltaan pieni, eikä haettu toimenpide olennaisesti muuta tai heikennä alueen toiminnallisen rakenteen sekoittuneisuutta.

Lisäksi voidaan todeta, että toimitilasta asunnoksi muutettava tila soveltuu tässä tapauksessa luontevasti käyttötarkoituksen muutokseen.

Rakennuslupavaiheessa arvioidaan tarkemmin tilan soveltuvuus asuinkäyttöön sekä asukkaiden käyttöön osoitettujen varasto- ja yhteistilojen sekä pyöräpysäköinnin riittävä määrä kiinteistössä.

Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 53 § 1 mom
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a
Rakennusvalvontataksa 2023, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.