Määrärahan myöntäminen, humanitäärinen apu Gazaan, kaupunginkanslia

Kaupunginhallitus hylkää kaupunginhallituksen päätöksestä 3.2.2025 § 79 tehdyt oikaisuvaatimukset.

Oikaisuvaatimusten kohteena oleva päätös

Kaupunginhallitus on 3.2.2025 § 79 tekemällä päätöksellä myöntänyt kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosaston käytettäväksi humanitaariseen apuun Gazassa yhteensä 350 000 euroa vuoden 2025 talousarvion määrärahoista talousarvion kohdalta 1 30 01 Kaupunginhallituksen käyttövarat siten, että avustus kohdennetaan:

Oikaisuvaatimuksen tekeminen

Kuntalain (410/2015) 134 §:n 1 momentin mukaan kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimus tehdään 2 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitetun toimielimen ja sen jaoston sekä sen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Oikaisuvaatimuksen saa 137 §:n mukaan tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Kuntalain 138 §:n mukaan oikaisuvaatimus tulee tehdä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kuntalain 140 §:n 3 momentin mukaan kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Kaupunginhallituksen kokouksen 3.2.2025 päätöspöytäkirja on ollut nähtävänä yleisessä tietoverkossa 11.2.2025. Kaupungin kirjaamoon on asiassa saapunut kaksi oikaisuvaatimusta. Oikaisuvaatimukset ovat saapuneet 21.2.2025 ja 24.2.2025. Oikaisuvaatimukset on osoitettu oikealle viranomaiselle ja ne ovat saapuneet säädetyssä määräajassa. Oikaisuvaatimustentekijät ovat kunnan jäseniä. Oikaisuvaatimukset käsitellään kaupunginhallituksessa, joka on asiassa toimivaltainen toimielin.

Oikaisuvaatimuksissa esitetyt vaatimukset ja niiden perusteet

********** vaatii, että kaupunginhallituksen päätös on kumottava lainvastaisena ja epätarkoituksenmukaisena.

Oikaisuvaatimuksentekijän mukaan kunnan kansainvälinen toiminta perustuu kuntalain 1 §:ssä säädettyihin kunnan yleisiin tehtäviin. Tämä tarkoittaa, että kunnan kansainvälistenkin toimintojen on oltava perusteltavissa kunnan asukkaiden hyvinvoinnin ja/tai alueen elinvoimaisuuden edistämisellä. Kaupunginhallitus on perustellut Gazaan myönnettyä määrärahaa sillä, että kaupunki on tukenut myös Ukrainan siviilejä Suomen rajanaapurin Venäjän aloittaman hyökkäyssodan johdosta. Kyseinen perustelu on oikeudellisesti merkityksetön nyt käsiteltävän asian kannalta. Lähes kaikki EU jäsenmaat ovat yksimielisesti todenneet, että Ukrainan turvallisuus on olennainen osa Euroopan ja siten myös Suomen ja Helsingin kaupungin turvallisuutta. Ukrainan tapahtumilla on suoria vaikutuksia Suomeen, Helsingin kaupunkiin ja sen asukkaisiin, joten humanitaarisen tuen myöntäminen Ukrainan siviileille on ollut perusteltua.

Oikaisuvaatimuksentekijän mukaan Gazan aluetta on hallinnut EU:n terroristijärjestöksi määrittelemä Hamas, joka on sotinut Israelia vastaan jo kauan aikaa. Gazan alueella tai sen tapahtumilla ei ole mitään yhteyttä Helsingin kaupungin elinvoimaisuuteen taikka Helsingin kaupungin asukkaiden hyvinvointiin, eikä Gazan konfliktilla ole yhteyttä edes Suomeen taikka Eurooppaan, vaan se on yksinomaan Israelin ja Hamasin sekä heidän sotansa tukijoiden välinen asia.

Kaupunginhallituksen päätöksessä 3.2.2025 § 79 on viitattu korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen (KHO 1983 II 35) perusteena avustuksen myöntämiselle. Oikaisuvaatimuksentekijä katsoo, että viittauksella ei ole mitään oikeudellista merkitystä asiassa, koska KHO:n päätös koski kunnan ystävyyskaupungille myönnettyä avustusta, minkä on vakiintuneessa oikeuskäytännössä katsottu kuuluvan kunnan yleiseen toimialaan. Nyt käsiteltävässä päätöksessä ei ole kyse ystävyyskaupungille myönnetystä avustuksesta.

Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan nyt tehty päätös Gazan tukemisesta muodostaisi vaarallisen ennakkotapauksen, koska hallinnossa noudatettavan yhdenvertaisuusperiaatteen vuoksi Helsingin kaupungin olisi vaikeaa kieltäytyä myöntämästä tukea johonkin muuhun vastaavaan tilanteeseen.

********** vaatii, että kaupunginhallituksen päätös on kumottava lainvastaisena.

Oikaisuvaatimuksentekijä vetoaa oikaisuvaatimuksen perusteluina voimassaoleviin lakeihin, jotka liittyvät kunnallisen organisaation tehtäviin ja toimintaan. Oikaisuvaatimuksentekijän mukaan kunta ei ole globaali toimija. Lisäksi oikaisuvaatimuksentekijä kyseenalaistaa onko kunnan tehtävänä rahoittaa ulkomaisia toimijoita vai tuleeko rahat käyttää kuntalaisia välittömästi hyödyntäviin palveluihin.

Oikaisuvaatimuksen käsittely ja päätöksen perustelut

Kunnan kansainvälinen toiminta perustuu kuntalain 1 §:ssä säädettyihin kunnan yleisiin tehtäviin. Kunnan asukkaiden itsehallinnon periaatteeseen kuuluu, että kunnan tulee voida itse päättää tehtävistä, joita se itsehallintonsa nojalla ottaa hoidettavakseen. Kunnan yleisestä toimialasta säädetään kuntalaissa yleisesti. Kuntalain esitöiden mukaan joustavalla sääntelyllä on tavoiteltu sitä, että kunta voi tarvittaessa sopeuttaa toimintansa eri aikoina uusien olosuhteiden ja tarpeiden mukaisesti. Joustavuudella tavoitellaan kuntalain esitöiden mukaan myös sitä, että toimiala voi olla erilainen eri kunnissa.

Kunta voi hoitaa sellaista toimintaa, mitä pidetään hyväksyttävänä, tarkoituksenmukaisena ja sopivana. Kaikkien kuntalaisten ei tarvitse saada toiminnasta välitöntä hyötyä. Kunnan keskeiset yleisen toimialaan liittyvät tehtävät ovat elinkeinotoiminnan edistämiseen liittyvät tehtävät sekä eri tahoille myönnetyt avustukset, takaukset ja lainat. Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva harkinnanvaraisen avustuksen myöntäminen on kaupungille vapaaehtoinen ja laissa tarkemmin sääntelemätön tehtävä.

Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan (KHO 1983 II 35) katsonut, että kunnan toimiala voi pitää sisällään myös kansainvälistä toimintaa ja jopa humanitaarisen avun myöntämistä. Silloin kun päätös ei sisällä kannanottoa ulkopoliittisiin kysymyksiin eikä toisen valtion sisäisiin asioihin voidaan humanitaarisen avun antamista pitää sallittuna kunnan kansainvälisen toiminnan puitteissa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa on kyse niin sanotusta ystävyyskaupunkitoiminnasta, jossa Valkeakosken kunta oli osoittanut 20 000 markan avustuksen sen puolalaiselle ystävyyskaupungille. Huomioiden Puolassa vallinneet poikkeukselliset taloudelliset olosuhteet ja koska päätös ei sisältänyt kannanottoa ulkopoliittisiin asioihin, eikä toisen valtion sisäisiin asioihin, katsoi korkein hallinto-oikeus, että avustuksen osoittaminen kuului kunnan toimialaan. Nykyisin ystävyyskaupunkitoiminnan on vakiintuneesti katsottu kuuluvan kunnan toimialaan.

Kansainvälisen avustustoiminnan perusteltavuus ei ole riippuvainen ystäväkaupungin olemassaolosta tai kohteen maantieteellisestä sijainnista. Kunnan kansainvälinen toiminta kuuluu kunnan yleiseen toimialaan ja on aina perusteltavissa, kun toiminta edistää kunnan asukkaiden hyvinvointia tai alueen elinvoimaa. Kaupunkien välinen ystävyyskaupunkitoiminta on muuttunut ja eroaa merkittävästi siitä, mitä se on ollut 1980-luvulla. Yhteistyö keskittyi aiempina vuosikymmeninä usein perinteisiin, pitkäaikaisiin kumppanuuksiin, joissa korostuivat historialliset ja poliittiset siteet.

Helsingin kaupunki on nykyään aktiivinen kansainvälinen toimija. Kaupunki harjoittaa monipuolista kansainvälistä toimintaa, joka tukee kaupungin strategisia tavoitteita ja asukkaiden hyvinvointia. Perinteinen ystävyyskaupunkitoiminta on menettänyt enenevässä määrin merkitystään. Kaupunki solmii ystävyyskaupunkisopimuksia nykyisin huomattavasti harvemmin ja harkitummin. Kaupunki osallistuu useisiin kansainvälisiin verkostoihin, ja toimii kansainvälisesti usealla eri tavalla ja usealla eri tasolla. Helsingin kansainvälisen toiminnan linjausten 2022-2025 ja kaupunkistrategian mukaisesti tavoitteena on kokoaan suurempi Helsinki maailmalla. Helsingin kansainvälistä tunnettuutta ja houkuttelevuutta vahvistetaan erityisesti kansainvälisten osaajien, investointien ja vierailijoiden näkökulmasta.

Helsinki on sitoutunut edistämään yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia kaikessa toiminnassaan. Kaupunki voi Suomen suurimpana kaupunkina sekä eurooppalaisena pääkaupunkina toimia omia arvojaan edistävästi myös kansainvälisellä tasolla. Helsingillä on pääkaupunkina erityinen mahdollisuus sopeuttaa toimintaansa kunnan yleisen toimialan joustavuuden sallimalla tavalla eri aikoina uusien olosuhteiden ja tarpeiden mukaisesti.

Gazan sota on ollut Gazan humanitaarisen tilanteen kannalta tuhoisa. Lähes koko Gazan infrastruktuuri romahti pian Israelin iskujen alkamisen jälkeen, eikä alueella ole ruokaa tai puhdasta vettä tai toimivaa jäte- ja terveydenhuoltoa. Sodan alussa arvioitiin, että lähes koko Gazan 2,3 miljoonaisesta väestöstä oli tullut alueen sisäisiä pakolaisia. Humanitaarinen apu on kohdistettu siviiliuhreille, eikä siten sisällä ulkopoliittista kannanottoa. Lisäksi avustus kohdennetaan tunnustetuille kansainvälisille avustusjärjestöille.

Kaupunki ei ole sidottu ystävyyskaupunkisopimuksiin humanitaarista apua antaessaan, vaan se voi tehdä päätöksiä tapauskohtaisesti tarpeen ja omien resurssiensa mukaan. Humanitaarisen avun, tai muunkaan avustuksen, myöntäminen yhteen kohteeseen ei sellaisenaan ole muita mahdollisia avustuskohteita syrjivää. Kaupunki arvioi avustamista harkintavaltansa rajoissa hallintolain 6 §:n mukaiset hallinnon yleiset oikeusperiaatteet huomioiden.

Gazan tilanne huomioiden avustusta voidaan pitää kunnan kansainväliseen toimintaan kuuluvana. Helsingin kaupungin koko ja taloudellinen kantokyky huomioon ottaen myönnetty humanitaarinen apu ei määrältään millään tavalla vaaranna kaupungin kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kaupunki voi itsehallintonsa nojalla antaa oikeasuhtaisen avustuksen edistääkseen tärkeinä pitämiään tavoitteita.

Oikaisuvaatimukset tulee hylätä, koska niissä ei ole esitetty sellaisia laillisuus- eikä tarkoituksenmukaisuusperusteita, joiden johdosta kaupunginhallituksen 3.2.2025 § 79 tekemää päätöstä olisi muutettava tai joiden johdosta päätös olisi kumottava.