Vahingonkorvausvaatimus, puun aiheuttama kiinteistövaurio

Kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 23.10.2024 esittänyt kaupungille määrältään 15 599,20 euron vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan kaupungin alueella ollut puu kaatui Salakkakujalla sijainneen kiinteistön kattoa vasten 28.8.2023 alkuillasta ja vahingoitti kiinteistöä. Vaatimuksen mukaan pelastuslaitos kävi paikan päällä sahaamassa puun osiin ja siirsi ne katolta pois, jotta talon asukkaille ei aiheudu lisävaaraa. Hakija on toimittanut vaatimuksen ohessa pelastuslaitoksen vahinkoraportin ja kuvia vahingon aiheuttaneesta puusta.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kunnan hallinnassa asemakaava-alueella olevat torit, katuaukiot, puistot ja muut näihin verrattavat yleiset alueet niiden käyttötarkoituksen vaatimassa kunnossa.

Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.

Helsingissä viheralueet jaetaan käyttötarkoituksen mukaiseen luokitukseen. Vahingon aiheuttanut puu on kasvanut M2-luokkaan kuuluvassa lähimetsässä nurmialueella.

Lähimetsät ovat asuinalueiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevia metsiä, joiden käyttö on päivittäistä. Niitä käytetään oleskeluun, leikkiin, kauttakulkuun, ulkoiluun, liikuntaan ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Lähimetsiä hoidetaan ylläpitäen puuston elinvoimaisuutta, uudistumista ja turvallisuutta. Lisäksi hoidetaan polkuja sekä opastukseen liittyviä rakenteita. Yksittäisiä vaarallisia puita poistetaan joko kaupungin oman tarkkailun tai kaupungille annettujen palautteiden perusteella. Välitöntä vaaraa aiheuttavat puut poistetaan mahdollisimman nopeasti.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahingon aiheuttanut puu on ollut nurmialueella kasvanut poppeli. Pelastuslaitos kävi paikan päällä sahaamassa puun osiin ja siirsi ne katolta pois. Alueella toimiva urakoitsija teki vahinkopaikalla loppusiivouksen 29.8.2023. Alueella toimivalta urakoitsijalta saadun selvityksen mukaan puu on ollut ulospäin hyväkuntoisen näköinen ja vihreä. Alueen projektinjohtajan selvityksen mukaan puun juuristo on ollut erittäin laho. Kuvien perusteella ruskolaho on ulottunut lähes koko juuristoon tyviosan ympärillä. Metsurit havaitsivat juuristossa olevan lahon sahatessaan runkoa pois.

Kaupungin palautejärjestelmään ei ole annettu ennen kyseistä vahinkotapahtumaa ilmoituksia vahingon aiheuttaneesta puusta. Kaupungille ei ole esitetty muita vastaavia vahingonkorvausvaatimuksia kyseisestä vahinkopaikasta. Kaupungille on esitetty 6 muuta vahingonkorvausvaatimusta puiden aiheuttamista vahingoista kyseiseltä vahinkopäivältä.

Ilmatieteen laitoksen Helsingin Kaisaniemen havaintoaseman mittausten mukaan tuulen nopeus on vahinkopäivänä 28.8.2023 klo 15.10 ja klo 17.40 välisenä aikana ollut navakkaa ja kovaa vaihdellen 8,7 m/s ja 14,5 m/s välillä. Tuulen puuskanopeus on 28.8.2023 klo 15.10 ja klo 17.40 välisenä aikana vaihdellut 14,8 m/s ja 22,4 m/s välillä. Näin kovat ja toistuvat tuulenpuuskat voivat aiheuttaa puiden ja puiden oksien katkeamista. 28.8.2023 klo 17.40 ja klo 18.40 välisenä aikana tuulen puuskanopeus on vaihdellut 8 m/s ja 16,5 m/s välillä ja keskituulen nopeus 4,3 m/s ja 8,1 m/s välillä.

11–13 m/s tuuli luokitellaan navakaksi tuuleksi, 14–20 m/s tuuli luokitellaan kovaksi tuuleksi ja 21–24 m/s myrskyksi. Kun tuuli on navakkaa, se saa puiden suuret oksat heilumaan, ja kun tuuli on kovaa, puut heiluvat ja tuuli katkoo puiden oksia. Myrskytuuli katkoo puita. Erityisesti tuulenpuuskat aiheuttavat tuhoja maa-alueilla.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Vahingonkorvausvastuu edellyttää tuottamusta. Puussa ei ole ollut päällepäin nähtävää vikaa, eikä siitä ole tullut ilmoituksia kaupungille. Puun juuriston laho oli huomattavissa vasta siinä vaiheessa, kun metsurit sahasivat jo kaatunutta puuta vahinkopaikalla. Vahinkopäivänä tuulennopeus puuskissa on noussut myrskylukemiin, ja asiassa saadun selvityksen perusteella vahinkoaikaan vallinneet sääolot ovat aiheuttaneet puun kaatumisen. Kaupungille on esitetty kyseiseltä vahinkopäivältä useita muita vahingonkorvausvaatimuksia kaatuneiden puiden aiheuttamista vahingoista.

Edellä esitetyn perusteella asiassa ei ole tapahtunut kunnossapidon laiminlyöntiä, eikä kaupungin puolelta ole todettavissa myöskään tahallisuutta tai tuottamusta. Kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–2 §, 6 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan hallintopäällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on yli 15 000 euroa.