Hankesuunnitelma, Kampin sähkönsyöttöasema, peruskorjaus, liikenneliikelaitos

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kampin sähkönsyöttöaseman ja asemamuuntamon peruskorjaus ja modernisointi parantaa Helsingin metrojärjestelmän luotettavuutta ja häiriönsietokykyä sekä varmistaa Kampin metroaseman sähkönjakelun toimintaa.

Hankkeen strategiasidonnaisuus

Helsingin kaupunkistrategiassa 2021–2025 todetaan, että älykkäät liikenneratkaisut ovat sujuvan arjen perusta, tiivistyvän kaupungin liikennejärjestelmän riittävä kapasiteetti ja toimivuus varmistetaan suunnittelemalla kaikki kulkumuodot ja huomioimalla niiden kytkeytyminen toisiinsa. Lisäksi strategiassa mainitaan tavoite laajasta kaupunkitasoisesta varautumisesta ja että kaupungin monimuotoiselle toimintakyvylle eri tilanteissa luodaan pohja. Päätösehdotus tukee näitä kaupunkistrategian tavoitteita ja on strategian mukainen.

Hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet

Kampin sähkönsyöttöasema sijaitsee Kampin metroaseman yhteydessä ja on rakennettu 1980-luvun alussa. Kamppia lähimmät sähkönsyöttöasemat metroverkolla sijaitsevat Ruoholahdessa ja Hakaniemessä.

Kampin sähkönsyöttöasema on viimeinen kantakaupungin alueen sähkönsyöttöasemista, jota ei ole vielä modernisoitu. Kampin sähkönsyöttöaseman vaikea vikaantuminen voi aiheuttaa metron liikennöinnille kantakaupungin osuudella häiriöitä ja pahimmillaan keskeytyksiä.

Asemamuuntamo vastaa metroaseman sähkönjakelusta ja sen toimintahäiriöt saattavat aiheuttaa metroaseman sulkemisen korjauksen ajaksi.

Sähkönsyöttöaseman ja asemamuuntamon laitteistot ovat suurimmaksi osaksi alkuperäisiä ja elinkaarensa lopussa. Vanhojen laitteistojen ylläpito on kallista ja haastavaa varaosien heikon saatavuuden vuoksi. Teknisten tilojen toiminnallisuus ei vastaa nykypäivän vaatimuksia ja niiden ilmanvaihto on heikko. Sähkönsyöttöasematiloista löydettiin myös kuntokartoituksessa asbestia.

Sähkönsyöttöaseman paloturvallisuutta parannetaan toteuttamalla teknisiin tiloihin nykypäivän vaatimukset täyttävät palo-osastoinnit. Modernisoinnin myötä sähkönsyöttöaseman ja asemamuuntamon toimintavarmuus ja kunnossapidettävyys paranevat.

Kampin aseman sähköjärjestelmiin liittyvät laitetilat sijaitsevat asemalla useassa eri kohteessa. Laitteistojen uusiminen ja käyttöönotto tulee olemaan pitkäkestoinen ja vaativa projekti, sillä hankkeen aikana on varmistettava metron häiriötön liikennöinti ja asematilojen matkustajakäyttö. Toimenpiteitä tullaan tekemään useassa eri vaiheessa ja paljolti yötyönä.

Kantametrossa on paraikaa käynnissä Hakaniemen sähkönsyöttöaseman peruskorjaus (kaupunginhallitus 20.9.2021 § 669). Kampin sähkönsyöttöaseman peruskorjaushankkeen toteutusajankohta on riippuvainen rakenteilla olevan Hakaniemen sähkönsyöttöaseman valmistumisesta. Hakaniemen sähkönsyöttöaseman on oltava käyttöönotettu ja prosessikäytössä ennen Kampin sähkönsyöttöaseman kriittisten laitteistojen uusimisen aloittamista. Näin minimoidaan Kampin syöttöaseman peruskorjauksesta aiheutuvia riskejä metron liikennöinnille.

Ympäristötavoitteet

Hankkeelle on asetettu Helsingin kaupungin Hiilineutraali Helsinki -tavoiteohjelman mukaisesti ilmastovaikutuksia pienentäviä tavoitteita. Rakentamiseen kohdistuva päästövähennystavoite on 10 % verrattuna vuoden 2019 tasoon.

Hankkeen hiilijalanjälki lasketaan ja vaikuttavimmat tekijät tunnistetaan. Hankkeesta toteutetaan elinkaarilaskenta toteutuneiden materiaalien perusteella.

Hankkeen toteuttaminen

Hanke toteutetaan pääosin vuosien 2025–2027 aikana ja osa viimeistelytöistä jatkuu vuodelle 2028.

Hankkeessa saneerataan Kampin metron sähkönsyöttöaseman tilat pintojen, ilmanvaihdon, jäähdytyksen, kiinteistösähkön ja automatiikkajärjestelmien osalta. Sähkönsyöttöasemalaitteistot, metroaseman omakäyttömuuntajat ja pääkeskukset uusitaan. Samalla saneerataan aseman länsipuolella sijaitseva metron sähkönsyötölle olennainen rataerotintila ja uusitaan rataerotinkojeisto.

Hanke toteutetaan vaiheittain. Nykyiset laitteistot pidetään osittain käytössä töiden aikana ja uusimisen vaatimat laitteistojen käyttökatkot minimoidaan. Myös aseman omakäyttömuuntajien ja asennusten uusiminen tehdään vaiheittain aseman sähkönjakelun varmistamiseksi.

Hankkeen toteutussuunnittelussa valittavissa teknisissä ratkaisuissa niin rakennus- kuin talotekniikan osalta kiinnitetään huomioita ratkaisujen elinkaareen, energiatehokkuuteen ja hiilijalanjälkeen tai kiertotalouteen. Rakennus- ja taloteknisissä töissä toteutetaan siirto- ja väistötoimia tarpeen mukaisesti.

Uusittavien laitteistojen kaukovalvontaa lisätään toimintavarmuuden parantamiseksi ja paloriskien pienentämiseksi. Uusien laitteistojen käyttöiäksi on arvioitu 30 vuotta.

Vaikutukset metroliikenteelle

Hanke toteutetaan siten, ettei metroliikenteelle aiheudu katkoja ja tavoitteena on välttää vähäisemmätkin liikenteen rajoitukset. Työmaajärjestelyt eivät vaikuta metroasemaa käyttävien matkustajien kulkureitteihin. Kriittisiä käyttöönotto- ja kytkentätöitä suoritetaan öisin, kun asema on suljettu.

Hankkeen kustannukset

Hankkeen arvonlisäverottomat kokonaiskustannukset ovat enintään 10 610 000 euroa kustannustasossa syyskuu 2024.

Hankkeen kustannustason (esityksen mukaisesti syyskuu 2024) seurannassa käytetään rakennuskustannusindeksiä (2021=100, 9/2024 pisteluku 110,4).

Hankkeen suunnitteluun on käytetty elokuun 2024 loppuun mennessä 112 763,81 euroa.

Hankkeen kustannukset muodostuvat rakennus-, LVI- ja sähkötöistä, sähkönsyöttöasemalaitteiden ja rataerotinkojeiston hankinnan ja asennuksen kustannuksista sekä rakennuttamisen, projektinjohdon ja suunnittelun kustannuksista. Hankkeen kustannusarvioon sisältyy n. 14 % riskivaraus.

Vuoden 2024 aikana hankkeen kustannukset tulevat olemaan noin 266 000 euroa. Vuodelle 2025 hankkeen kustannuksiksi on arvioitu 3 055 000 euroa. Vuonna 2026 kustannukset ovat 5 413 000 euroa, 2027 1 688 000 euroa ja vuonna 2028 188 000 euroa.

Hanke on mahdollista toteuttaa kaupunginhallituksen 4.11.2024 kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi esittämän, vuoden 2025 talousarvioesitykseen sisältyvän liikenneliikelaitoksen 10-vuotisen investointiohjelman puitteissa.

Hankkeen käyttötalousvaikutukset

Hanke aiheuttaa 30 vuoden poistoajalla tasapoistoina noin 353 700 euron vuotuisen lisäyksen poistokustannuksiin.

HSL:n perussopimuksen perusteella 50 % investoinnin poistoista ja 50 % laskennallisista korkomenoista (30 vuoden aikana yhteensä noin 4,1 milj. euroa, laskentakorko 5 %) voidaan laskuttaa HSL:ltä. Loppuosa poistoista sekä investoinnin rahoittamisesta aiheutuvat todelliset noin 6,4 milj. euron korkokulut laina-aikana (korkokanta 4 % ja laina-aika 25 vuotta) jäävät kaupungin liikenneliikelaitoksen infratukena maksettavaksi.

Liikenneliikelaitoksen HSL:ltä laskuttama korkotulo huomioiden, Kampin metron sähkönsyöttöaseman saneerauksen vaikutus HKL:lle maksettavaan kaupungin tukeen on keskimäärin 252 000 euroa vuodessa. Lisäksi osa HSL:ltä laskutettavasta poisto-osuudesta ja laskennallisista korkomenoista kiertyy vuosittain käytön mukaan kaupungin maksettavaksi HSL:n maksuosuuden kautta; noin 50 % poisto-osuudesta ja laskennallisesta korosta katetaan lipputuloilla ja loppuosa kohdistuu kuntaosuuteen. Hankkeen vaikutus Helsingin kaupungin HSL:n maksuosuuteen on keskimäärin 133 000 euroa vuodessa.

Kampin metron sähkönsyöttöaseman saneerauksen HKL:n osuuden kokonaisvaikutus Helsingin kaupungin käyttötalouteen arvioidaan olevan 30 vuoden tarkastelujaksolla keskimäärin 385 500 euroa vuodessa (tuki HKL:lle ja HSL-kuntayhtymän maksuosuus yhteensä).

Toimivalta

Hallintosäännön 7 luvun 1 §:n 3 momentin 1 kohdan mukaan kaupunginvaltuusto päättää hankesuunnitelmista, joiden kustannusarvio ylittää 10 miljoonaa euroa.

Liikenneliikelaitoksen johtokunta 19.11.2024 § 99

Esitys

Esittelijä

Lisätiedot

Saara Kanto, toimitusjohtaja, puhelin: 310 20277

Päätös tullut nähtäväksi 11.02.2025

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §