Asemakaavan muutos nro 13008, koulukampus, Vanha Helsingintie 5, kaupunkiympäristön toimiala

Kaupunkiympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle

• 5.5.2026 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 13008 (liite 3) hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee 38. kaupunginosan (Malmi, Ala-Malmi) korttelin 38066 tonttia 1  ja katu-, puisto-, lähivirkistys- ja suojaviheralueita.

Lisäksi lautakunta päättää

• ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville.

• antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet ehdotuksesta annettuihin lausuntoihin.

Päätösasiakirjat ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä verkkosivuilla:

https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-2024-014563

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Ala-Malmilla tontilla 38066/1 sijaitsee koulukäytössä ollut vuonna 1965 rakennettu asemakaavalla suojeltu rakennuskokonaisuus.

Asemakaavan muutoksen yhteydessä muodostuu yleisten rakennusten korttelialue (Y), jolle on suunniteltu koulu, päiväkoti ja nykyistä suuremmat liikuntatilat nykyisiä rakennuksia perusparantamalla, laajentamalla ja osittain purkamalla. Viisi nykyistä rakennusta esitetään edelleen suojeltavaksi sr-2-merkinnöillä ja -määräyksillä. Longinojanpuistosta on rajattu koulun ja päiväkodin tontin laajennus piha-alueiksi.

Historiallisesti arvokkaan Vanhan Helsingintien katualueella ja Longinojan varren puistoalueilla on suunniteltu liikenteen ja ulkoilureittien ratkaisut. Kävelyn pyöräilyn ja pysäköinnin ja joukkoliikenteen olosuhteita parannetaan tilavarauksin ja mahdollistamalla puistoalueelle pyöräilyn Baana-yhteys. Katualueella mahdollistetaan pysäköintialueen toteuttaminen, nykyistä paremmin toimivat linja-autopysäkit, eroteltu jalankulku ja pyöräily mahdollistamalla kadun itäreunalla katualueen laajennus vihervyöhykkeineen.

Historiallisesti arvokkaan Vanhan Helsingintien länsipuolelle on osoitettu suojaviheralueita (EV) ja (EV/s), jonne osoitetaan pieni talousrakennuksen rakennusala nykyistä rakennusta varten.

Longinojan luonnon- ja maisema-arvot on selvitetty ja Longinoja osoitetaan luonnonsuojelualueeksi (SL) luonnonsuojelualueohjelman mukaisesti, sisältäen yhtenäiset suojelu- ja suojavyöhykkeet näiden arvojen turvaamiseksi. Puistoalueiden (VP/s) arvokkaiden kulttuurimaiseman ja luonnonarvojen merkitystä korostetaan osoittamalla puistoalueet säilyttämistä tarkoittavalla merkinnällä /s.

Nykyinen koulun YO-tontin koko on 15 639 m² ja rakennusoikeus 11 729 k-m² (tehokkuus e=0,75). Rakennusoikeudesta on toteutunut 6 248 k-m² (toteutunut tehokkuus e= 0,4). Katualueella on toteutumaton kioskin rakennusala (60 k-m²) sekä varastona toimiva ilman kaavamerkintää oleva asuinrakennus, jonka kerrosala on 44 k-m².

Uusi yleisten rakennusten Y-tontin koko on 23 475 m² ja rakennusoikeus 11 000 k-m² (tehokkuus e=0,47) mahdollistaen koulun ja päiväkodin rakentamisen. Katualueesta suojaviheralueeksi (EV/s) muutetulla alueella, osoitetaan talousrakennuksen kerrosala 50 k-m² nykyisen rakennuksen kohdalle. Kaava mahdollistaa paikkoja noin 700 oppijalle ja noin 250 päiväkotilapselle. Työpaikkamäärän lisäys on noin 170 uutta työpaikkaa.

Kaavan tavoitteena on selvittää ja suunnitella tulevaisuuden tarpeisiin soveltuvan toimivan koulukampuksen toteuttaminen, jossa otetaan huomioon nykyisten kaavalla suojeltujen rakennusten rakennusperintö, lähiympäristön maisema- ja luonnonarvot sekä turvallinen liikenne- ja liikkumisympäristö.

Lisäksi tavoitteena on suunnitella toimiva ja tulevaisuuden tarpeisiin sovitettu tilakonsepti, jossa rakennusten laajennukset sovitetaan ympäristöön ja maisemaan. Puiston alueelle toteutettavat piha-alueet sovitetaan maisemaan ja puistoalueisiin toimivaksi kokonaisuudeksi. Longinojan ranta lähialueineen suunnitellaan toimivana ja puustoisena mm. liito-oravien liikkumisen mahdollistavana reittinä luontoarvot turvaten.

Liikennesuunnitelmassa on tavoitteena sujuva ja turvallinen liikkumisympäristö kaikille kulkumuodoille sekä jalankulun ja pyöräliikenteen olosuhteiden parantaminen erottamalla kulkumuodot toisistaan. Longinojan ylikulkusillan lähiympäristössä päivitetään jalankulun ja pyöräliikenteen yhteydet, sillan tilavaraus ja Longinojan suojavyöhykkeet. Katualueella oleva asuinrakennus, puusto ja pihapiiri on tavoitteena säilyttää Vanhan Helsingintien länsipuolella.

Kaavaratkaisu on tehty, koska tarvitaan lisätilaa koulu- ja päiväkotirakentamiselle. Nykyiset tilat Ala-Malmilla käyvät ahtaiksi ja kaupunki kasvaa Malmin kaupunkiuudistusalueella. Kaavaratkaisussa on erityisesti pyritty ratkaisemaan rakennussuojelun ja uudisrakentamisen puitteissa, tiloiltaan toimivan oppimisympäristön toteuttaminen sekä puistoalueelle laajenevan koulukampuksen sovittaminen arvokkaan luonto- ja kulttuuriympäristön yhteyteen arvoja merkittävästi vaarantamatta.

Kaavaratkaisun valmistelun aikana keskustelua on herättänyt liikunnan ja liikenteen tilatarpeet sekä suojelunäkökulmat. Monipuolisen ja vuorovaikutteisen suunnitteluprosessin kautta kaavaratkaisu mahdollistaa kompromissin, jossa ympäristö-, kulttuuri- ja virkistysarvot ovat keskiössä ja käyttökelpoisuus toimivana tulevaisuuden kampuskokonaisuutena on mahdollista toteuttaa.

Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piir.nro 7991). Liikennesuunnitelmassa Vanhan Helsingintien ajorata pysyy lähes nykyisellä paikallaan, mutta jalankulku ja pyöräliikenne erotellaan koulun kohdalla toisistaan. Uusi jalkakäytävä sijoitetaan nykyisen koulun tontin puolelle, mikä mahdollistaa historiallisen tilamiljöön, olevien puiden ja vanhan asuinrakennuksen säilyttämisen Vanhan Helsingintien katualueen länsilaidalla. Jalkakäytävän sijoittaminen leventää katualuetta itään päin. Lisäksi muutoksia liikennejärjestelyihin on osoitettu Vanhan Helsingintien ja Riihenkulman risteykseen, kadun ylitysjärjestelyihin ja bussipysäkkien sijainteihin. Riihenkulman ja Vanhan Helsingintien väliselle nykyisen asemakaavan katualueelle osoitetaan pysäköintialue, jonka rakentaminen luo siistimpää ja viihtyisämpää ympäristöä.

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että mahdollistetaan sekä suojeltujen rakennusten säilyttämistä että laajentaminen päiväkotilasten tarpeisiin. Tämä eheyttää palveluverkkoa ja tuo lisäkapasiteettia kasvatuksen ja koulutuksen tarpeisiin.

Kaava mahdollistaa toimivat ja riittävän laajat piha-alueet ja uuden nykyistä laajemman liikuntasalin toteuttamisen nykyisen liikuntasalin tilalle, mikä edistää lasten terveyttä ja hyvinvointia.

Kaavalla ohjataan nykyistä kaavaa paremmin Longinojan ja sen lähiympäristön luonnon arvoalueiden, rakennetun kulttuuriympäristön sekä maiseman säilyttämistä ja suojelua luonnonsuojelualueohjelman 2025-2038 lähtökohdista.

Kaavalla eheytetään ja täsmennetään Vanhan Helsingintien roolia sekä eheytetään sen länsipuolella rakennettua kulttuuriympäristöä pihapiireineen. Kaavan sosiaalisten vaikutusten arvioinnin osana on arvioitu kaavan toteuttamisen vaikutukset lapsiin ja nuoriin. Vaikutusten arviointi löytyy kaavaselostuksesta.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupunkistrategian 2025-2029 tavoitteiden toteutumista siten, että koulu- ja päiväkotihanke tukee lasten ja nuorten elämänpolun alkutaivalta. Kaavassa on tunnistettu arvokkaimmat luontoarvot ja korostettu säilyttämisen ja suojelun merkitystä säilyttävin- ja suojelumerkinnöin. Hanke tukeutuu joukkoliikenteeseen hyvien linja-autoyhteyksien varteen. Hanke tukee Malmin kaupunkiuudistusalueen tavoitteita.

Nyt laadittu kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan (2016) mukainen.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Alueen ja rakennusten nykytila

Tontilla 38066/1 sijaitsee aiemmin koulukäytössä ollut vuonna 1965 rakennettu asemakaavalla suojeltu rakennuskokonaisuus, mikä muodostuu kuudesta erillisestä rakennuksesta: päärakennus, kolme paviljonkia, liikuntasalirakennus sekä ruokalana toiminut sivurakennus. Päärakennus ja sivurakennus porrastuvat rinteeseen. Tontti liittyy länsireunaltaan Vanhan Helsingintien katualueeseen. Katualueella nykyisen ajoradan länsipuolella sijaitsee vuokrattu 1-kerroksinen nykyään varastona toimiva rakennus.

Katualueen länsivyöhyke on osin jäsentymätöntä puustoista viheraluetta, jonka eteläosassa sijaitsee pysäköintiin käytetty sorapintainen kenttä, jonka länsipuolella sijaitsee Riihenkulman asuinaluetta vasten puustoinen vyöhyke, asemakaavan suojaviheralue. Itäreunaltaan koulun tontti liittyy melko avonaiseen Longinojanpuistoon, jolla sijaitsee jonkin verran puustoa ja nurmipeitteinen pelikenttäalue. Puiston koillista reunaa rajaa Longinoja. Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsee Longinojan ylittävä kapea vain ajoneuvoliikenteelle tarkoitettu kaavalla suojeltu silta, jonka molemmille puolille sijoittuu Longinojan uoma ja ulkoilupolkujen verkostoa. Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsee muinaisjäännösalue. Suunnittelualueen eteläosa rajoittuu puustoiseen Kestikievarin puistoon. Suunnittelualueelle sijoittuu maakaasu-, kaukolämpö- ja vesijohtoja.

Alueella voimassa olevat asemakaavat

Alueella on voimassa asemakaava tai asemakaavat 9155 (31.12.1986), 12274 (08.05.2018), 11710 (15.05.2009), 10850 (04.05.2001).

Voimassa olevissa asemakaavoissa alue on merkitty opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO). Rakennusalalle on merkitty suojelumerkintä sr-1a, tehokkuusluku e=0,75 ja rakennuksen julkisivun enimmäiskorkeus 12 m. Tontin pohjoisosa on säilytettävä avoimena maisematilana merkinnällä ma-1. Lisäksi suunnittelualueella on katualuetta (Vanha Helsingintie), jolle sijoittuu kioskivarausmerkintä (ki 60) ja alkulkumerkintä (a), puistoa (VP) Longinojanpuisto, jolle sijoittuu säilytettäviä puita sekä lähivirkistysaluetta (VL) Kestikievarinpuisto. Longinojan reunavyöhyke on merkitty alueen osaksi, joka on vesialueeseen (W) liittyvä, kosteikkokasvillisuuden suojavyöhyke (s). Lisäksi puistoalueelle on merkitty jalankululle ja pyöräilylle varattuja alueenosia sekä maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Vanhan Helsingintien Longinojan ylittävä silta on osoitettu suojeltavaksi merkinnällä (ss-1). Suunnittelualueen länsireunalla on suojaviheraluetta (EV).

Helsingin kaupunki omistaa suunnittelualueen maat.

Kaavoitus on tullut vireille kaupungin aloitteesta.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia. Esirakentamisen kustannukset koostuvat pilaantuneen maan kunnostamisesta rakentamisen edellyttämässä laajuudessa kaava-alueen EV ja EV/s -tonteilla.

Johtosiirtokustannukset perustuvat alueesta laadittuun teknisen huollon alustavaan yleissuunnitelmaan.

Katujen ja liikennealueiden kustannukset koostuvat uuden jalkakäytävän rakentamisesta pohjois- ja eteläpuolelle, nykyisen yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien muuttamisesta pyörätieksi, puistoreitin siirtämisestä, kahden linja-autopysäkin siirrosta sekä Riihenkulman risteysalueen tienlinjauksen ja ylitysjärjestelyn muutoksista.

Julkisten palveluiden kustannukset koostuvat koulurakennuksen korjauksesta ja laajennuksesta.

Investointikustannukset:

• Esirakentaminen 85 000 euroa
• Johtosiirrot 400 000 euroa
• Kadut ja liikennealueet 700 000 euroa
• Julkiset palvelurakennukset 60 000 000 euroa

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa on esitetty kaavan valmisteluaikana toteutettu vuorovaikutus, yhteenvedot saaduista viranomais- ja asiantuntijatahojen kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomais- ja asiantuntijayhteistyö

Valmistelu on tehty yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen kanssa.

Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kohdistuivat kulttuuriympäristöön: kulttuuriperinnön ja -maiseman arvoihin, suojellun koulurakennuksen arvoihin, rakennusten osittaiseen perusteltuun purkamiseen, resurssiviisaaseen laajentamiseen ja ympäristöön sovittamiseen, Långin talon pihapiiriin ja siellä sijaitsevaan vanhaan rakennukseen ja Longinojan ylittävän sillan arvoihin ja historiallisen ajan kyläpaikkaan (kiinteä muinaisjäännös); verkostoihin: pyydettiin osoittamaan vesihuoltoverkostojen johtokujavaraukset.

Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että kaavassa esitetään kattavasti merkintöjä ja määräyksiä koskien, kulttuuriympäristön ja maiseman arvoja ja rakennussuojelua. Kaavassa on esitetty varauksia vesihuollon johtokujille. Vastineet kannanottoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Mielipiteet

OAS-aineistosta saapui kirjallisia mielipiteitä 4 kpl.

Osallisten mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kohdistuivat alueellisen tarkastelun tarpeeseen sekä: luontoon: linnustovaikutuksiin, Longinojan suojeluun ja puistojen luontoarvoihin; kulttuuriperintöön: Långin tilan päärakennukseen ja pihaympäristöön, suojellun koulurakennuksen purkamiseen- ja lisärakentamiseen; palveluihin: turvalliseen ja viihtyisään eri-ikäisten oppimisympäristöön; liikkumiseen ja liikenteeseen: liikuntaan, saavutettavuuteen, pysäköintiin ja liikennejärjestelyihin ja verkostoihin: tietoliikenneyhteyksiin.

Mielipiteissä esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että kaavassa esitetään merkintöjä ja määräyksiä ympäristöarvojen säilyttämiseksi ja lajistojen elinolojen turvaamiseksi. Alueen arvoja ovat luonnonarvot (liito-oravat, kalasto, linnusto, puusto, niityt) sekä rakennettu kulttuuriympäristö että kulttuurimaisema. Kaava ja sen yhteydessä laaditut viite-, piha- ja liikennesuunnitelmat tähtäävät turvalliseen ja viihtyisään ympäristöön, jossa on otettu huomioon kehittyvä oppimis-ympäristö eri-ikäisille. Kaavaan liittyy myös lapsivaikutusten arviointi. Tietoliikenneyhteyksien muutoksissa ja toteuttamisessa ollaan toteutussuunnittelun yhteydessä toimijoihin. Vastineet mielipiteisiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (AKL/MRL 65 §, MRA 27 §)

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 9.1.2026–9.2.2026. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta on ilmoitettu verkkosivuilla https://www.hel.fi/kaavakuulutukset(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).

Kaavaehdotuksesta ei tehty muistutuksia.

Lausuntoja saatiin seuraavilta viranomais- ja asiantuntijatahoilta:

• Telia Towers Finland Oy
• Gasgrid Finland Oy
• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
• Lupa- ja valvontavirasto
• sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala/Pelastuslaitos
• kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
• kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala/Kaupunginmuseo

Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat matkapuhelintukiaseman tarpeeseen, ulkoliikuntamahdollisuuksien tarkempaan kuvaamiseen, paloteknisen suunnitelman tarpeeseen jatkosuunnittelussa, johtokujamerkintöihin kaavakartalla, liiteaineiston puustokuvauksiin, meluvaikutuksiin ja merkintöihin kaavakartalla, ilmastovaikutuksiin, kaasujohdon reunaehtoihin sekä arkeologisen kulttuuriperinnön viranomaisvastuutahoon kaavamääräyksessä.

Huomautukset on otettu huomioon siten, että ulkoliikuntamahdollisuuksia on kuvattu laajemmin kaavaselostuksessa, liiteaineistoon on korjattu puustokuvauksia, ilmastovaikutuksia on täydennetty selostukseen ja suoritettu hiilijalanjäljen PLANECT -tarkastelu, kaavaselostukseen on lisätty kuvaus paloteknisen suunnitelman tarpeesta ja kaavamääräykseen on kiinteitä muinaisjäännöksiä koskevaan kaavamääräykseen lisätty viranomisvastuutahoksi Helsingin kaupunginmuseo.

Tarkistetussa asemakaavan muutoksessa ei ole katsottu tarpeelliseksi osoittaa kaavakartassa matkapuhelintukiasemavarausta kaava-alueella, johtokujamerkintöjen täydennyksiä, piha-alueiden meluun liittyviä lisämerkintöjä eikä kaasujohtoon liittyviä lisämerkintöjä tai -määräyksiä. Vastineet lausuntoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu Tehdyt muutokset -liitteeseen. Tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, joten kaavaehdotusta ei ole ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa. Niitä, joiden etua muutokset koskevat, on kuultu erikseen sähköpostilla / keskustelutilaisuudessa.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ja vaikutukset ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Sovelletut säännökset

Alueidenkäyttölaki/Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 9 §, 51 §, 52 §, 54 §, 55 §, 55a §, 57 §, 59 §, 62 §, 63 §, 65 §.
Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) 27 §, 28 §, 30 §, 94 §.

Toimivalta

Kaupunkiympäristölautakunta voi hallintosäännön 2 luvun 9 §:n nojalla tehdä esityksiä kaupunginhallitukselle kaupunkiympäristön toimialan tehtäviin hallintosäännön 4 luvun 6 §:n mukaan kuuluvissa asioissa.

Jatkotoimenpiteet

Alueidenkäyttölain 52 §:n mukaan asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto, ellei valtuuston päätösvaltaa ole siirretty kaupunginhallitukselle tai lautakunnalle.

Koska kyseessä ei ole hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 1 momentin kohdissa 2–3 tarkoitettu kaupunkiympäristölautakunnan toimivaltaan kuuluva merkitykseltään vähäinen asemakaavan muutos, sen hyväksyy kaupunginvaltuusto.

Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä ilmoitetaan lausunnon antaneille viranomaisille.

Päätös tullut nähtäväksi 12.05.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §