Hankinta, asiakaskohtainen tutkimus- ja kuntoutusjakso, Rinnekodit Oy, Rinnekodit Turva

HEL 2024-014648
Asialla on uudempia käsittelyjä
§ 103

Asiakaskohtaisen tutkimus- ja kuntoutusjakson hankinta suorahankintana Rinnekodit Oy, Rinnekodit Turva

Ostopalvelupäällikkö

Päätös

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan vammaispalvelujen ostopalvelupäällikkö päättää hankkia laki kehitysvammaisten erityishuollosta 2§:n mukaisen asiakaskohtaisen tutkimus- ja kuntoutusjakson suorahankintana Rinnekodit Oy:n Rinnekodit Turva -palveluyksiköstä (2574952–8). Hankinnan kohteena on palvelu yhdelle asiakkaalle.

Suorahankinnan perusteella tehtävä asiakaskohtainen hankintasopimus tehdään määräajaksi 4.10.2024 - 27.12.2024.

Hankinnan hankintalain mukaisesti laskettu arvonlisäveroton ennakoitu arvo on 157 000 euroa. Kyseessä on hankintalain (1397/2016) liitteen E tarkoittama, hankintalain 25 §:n 1 momentin 3 kohdan kansallisen kynnysarvon alittava sosiaali- ja terveyspalveluhankinta.

Suorahankinnan perusteena on se, että palveluntuottaja on ainoa, joka kykenee toimittamaan tarvittavat palvelun.

Tämä päätös voidaan panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana.

Päätöksen perustelut

Hankinnan kohteena on laki kehitysvammaisten erityishuollosta 2§:n mukainen tutkimus- ja kuntoutusjakso yhdelle asiakkaalle.

Hankinta toteutetaan Helsingin kaupungin hankintakäsikirjan, hankintalain 3 §:n mukaisten julkisissa hankinnoissa noudatettavien periaatteiden ja hyvän hallinnon mukaisesti.

Palvelun toteuttaminen ostopalveluna on tarkoituksenmukaista, koska muilla järjestämistavoilla toteutettavilla palveluilla ei voida vastata asiakkaan yksilölliseen tarpeeseen tai niitä ei ole saatavilla. Hankinta tehdään palveluntuottajalta, joka täyttää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021, järjestämislaki) 12 §:n mukaiset vaatimukset. Hankinnasta tehdään järjestämislain 15 §:n mukaiset vaatimukset täyttävä sopimus.

Asiakkaan sosiaalihuollon palvelutarpeeseen vastaaminen ei ole mahdollista tilaajan oman tuotannon tai kilpailutukseen perustuvan sopimuksen perusteella.

Hankinta on perusteltua toteuttaa suorahankintana, koska palveluntuottaja on ainoa, joka kykenee toimittamaan tarvittavan palvelun.

Asiakkaan palvelutarve on arvioitu vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (380/1987, vammaispalvelulaki) 3 a §:n ja sosiaalihuoltolain (1301/2014) 36 §:ään ja perustuvassa palvelutarpeen arviossa ja/tai palvelusuunnitelmassa. Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000, asiakaslaki) 8 §:n mukaan sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Sosiaalihuoltolain 4 §:n mukaan asiakkaan etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri toimintatavat ja ratkaisut parhaiten turvaavat mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan. Asiakasta koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava siten, että ensisijaisesti otetaan huomioon asiakkaan etu.

Palveluntuottajille tehtiin alustava tiedustelu, jonka perusteella ainoastaan yhdellä palveluntuottajalla on kyky vastata asiakkaan sosiaalihuollon lainsäädännön mukaisesti arvioituun palvelutarpeeseen ja vapaata kapasiteettia.

Vammaispalvelujen ostopalvelupäällikön oikeus toteuttaa hankinta perustuu sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan päätökseen hankintavaltuuksista sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla 27.8.2024 § 167.

Hankintasopimus syntyy vasta kirjallisen sopimuksen allekirjoittamisella.

Sovelletut oikeusohjeet

Perusteluosassa mainitun lisäksi

Hallintolaki (434/2003)

Kuntalaki (410/2015)

Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016)

Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä (1223/2006)

Lisätietojen antaja

Laura Kylander, sosiaaliohjaaja, puhelin: 09 310 30107

laura.kylander@hel.fi

Päättäjä

Minna Eronen
ostopalvelupäällikkö

Liitteet (pdf)

1. Salassa pidettävä: JulkL (621/1999) 24.1 § 25 k

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.