Kaupunkiympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Otso Kivekkään ym. valtuustoaloitteesta Herttoniemen ja Roihupellon tulevaisuuden suunnittelemisesta

Kaupunkiympäristölautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Valtuustoaloitteessa ehdotetaan Herttoniemen ja Roihupellon alueiden tiiviimmän ja osin asumiskäyttöön rakentamisen tarkasteluun ottamista ensi valtuustokauden aikana.

Herttoniemen ja Roihupellon yritysalueet muodostavat laajan yritysaluekokonaisuuden Itä-Helsinkiin, mutta Itäväylä ja metrorata erottavat nämä alueet toisistaan. Alueet tarjoavat nykyisellään sijaintipaikkoja isoille tuotannollisille yrityksille, kaupan alan yrityksille, varikkotoiminnoille, oppilaitoksille sekä lukuisille pienemmille toimijoille.

Sekä Herttoniemen että Roihupellon alueet ovat suurelta osin yleiskaavassa toimitila-aluetta. Yleiskaavassa nyt toimitila-alueiksi merkittyjen alueiden maankäytön muuttaminen muuhun, kuin toimitilakäyttöön edellyttää aina yleiskaavan muuttamista tai osayleiskaavaa. Muutos sekoittuneempaan rakenteeseen aiheuttaisi väistämättä vaikutuksia yritysalueisiin ja niiden toimivuuteen, ennen kaikkea alueiden teollisten yritysten logistisen ja tuotannollisen toiminnan kannalta. Muutokset edellyttäisivät elinkeinopoliittista harkintaa, yritysvaikutusten arviointia, vuoropuhelua yritysten ja kiinteistönomistajien kanssa sekä elinkeinopoliittista linjausta Herttoniemen ja Roihupellon yritysalueiden tulevaisuudesta.

Itäväylän muuttamista kaupunkibulevardiksi tutkitaan yleiskaavan 2016 mukaisesti ja vuoden 2026 aikana on käynnistymässä Kulosaaresta Roihupeltoon ulottuva Itäväylän suunnitteluperiaatetyö. Työn tavoitteena on kaupunkirakenteen eheyttäminen lisärakentamisella, viheryhteyksien parantamisella ja liikennealueita pienentämällä sekä liikkumisympäristön muuttuminen katumaisemmaksi, kun käyttötarkoitus moottoritiemäisestä autoliikennettä palvelevasta väylästä muutetaan eri liikennemuotoja paremmin palvelevaksi ja joukkoliikenneyhteyksiltään monipuolisemmaksi. Suunnitteluperiaatteissa tutkitaan myös Itäväylää ympäröivän alueen maankäytön tehostamista, selvitetään sekoittuneemman kaupunkirakenteen mahdollisuuksia ja reunaehtoja, sekä huomattavia muutoksia liikennejärjestelmiin alueella. Yleiskaavan mukaisten täydennysrakentamisalueiden ajantasaisuus arvioidaan tapauskohtaisesti.

Yleiskaavan toteuttamisohjelman päivitys on käynnissä. Päivityksen yhteydessä käydään aina yleiskaavallisen kokonaisuuden ajantasaisuus läpi ja tarkastellaan toimintaympäristössä mahdollisesti tapahtuneita suurempia muutoksia sekä niiden vaikutusta suunnitteluun ja sen aikataulutukseen. Lisäksi toteuttamisohjelmassa määritetään tulevat yleiskaavalliset suunnittelutarpeet, kuten osayleiskaavojen laatimisen tarve. Mahdolliseen Herttoniemen ja Roihupellon työpaikka-alueiden kokonaisuuden osayleiskaavallisen tarkastelun tarpeeseen ja aikatauluun otetaan kantaa syksyllä 2025, kun toteuttamisohjelma tulee päätöksentekoon. Alueen keskeisimpien toimijoiden toimintaedellytykset on tärkeä turvata.

Herttoniemen ja Roihupellon toimitila-alueiden nykytila

Herttoniemen yritysalueella valtaosa tonteista on kaavallisesti teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Alueen kaavoitettu tehokkuus on ollut varsin korkea, mutta suurimmalla osalla alueen tonteista ei ole teollisen rakentamistavan takia päästy lähelle kaavoitetun tehokkuuden määrää. Valtaosa alueen tonteista on kaupungin pitkäaikaisesti yrityksille vuokraamia, vuokra-aikojen päättymiset vaihtelevat 2020-luvun lopulta 2040-luvun loppuun. Yksityistä maanomistusta on etenkin alueen eteläosassa ja Itäväylän varrella. Herttoniemen yritysalueen (osa-alue) työpaikkamäärä on jo useamman vuoden pysytellyt noin 5 000 työpaikan (Aluesarjat 2022) tuntumassa ja alueen toimialarakenne on suhteellisen monipuolinen. Kaavojen ja rakennuskannan teollisesta käyttötarkoituksesta huolimatta vain noin neljännes työpaikoista on toimialaltaan teollista. Suurin toimiala on tukku- ja vähittäiskauppa, josta merkittävä osa on autojen kauppaan tai korjaamiseen liittyvää.

Roihupellon yritysalueella suurin osa tonteista on kaavallisesti teollisuus- ja varastokäytössä, mutta kuten Herttoniemessä, kiinteistöjen todellinen käyttö vaihtelee. Helsingin kaupunki omistaa valtaosan alueen tonteista, ja suurin osa vuokrasopimuksista päättyy pääsääntöisesti vuosina 2030 tai 2045. Roihupellon osa-alueella on noin 2 000 työpaikkaa (Aluesarjat 2022), joista noin 30 % tukku- ja vähittäiskauppaa, 20 % kuljetusta ja varastointia sekä 17 % teollista toimintaa. Viilarintie on alueen pääkatu, jota pitkin kulkee myös raidelinja 15. Viilarintien itäpuolella on laaja metro-, raitiotie- ja bussivarikkoalue. Alueen pohjoisosaan valmistuu vuoden 2025 aikana Stadin ammattiopiston kampus, joka tuo alueelle työpaikkoja ja runsaat 4 500 opiskelijaa. Viilarintien eteläpäässä on huonekalu- ja sisutuskauppakeskittymä sekä päivittäistavarakauppaa.

Herttoniemen ja Roihupellon muodostama kokonaisuus on keskusta-alueiden sekä Vuosaaren sataman ohella yksi Itä-Helsingin työpaikkakeskittymistä. Kaupunkistrategiassa 2021–2025 linjataan, että monipuolisen elinkeinorakenteen vahvistamiseksi kaupungin tulisi pystyä myös jatkossa tarjoamaan tontteja ja muita sijaintipaikkoja erityisesti esikaupunkialueilta tuotannollisille ja luovien alojen yrityksille. Tällaisten yritysten toiminnassa aluetta tarvitaan esimerkiksi tavarankuljetuksen ja logistiikan tai asiakasliikenteen tarpeisiin tai niiden toiminta asettaa muutoin tilalle ja ympäristölle erityisiä vaatimuksia. Kaupunginhallituksen hyväksymät Elinkeinopoliittiset tavoitteet maankäytölle (ELMA) ovat linjassa kaupunkistrategian kanssa.

Sekä Herttoniemen että Roihupellon alueiden vajaakäyttö on maltillista, KTI Kiinteistötieto Oy:n mukaan molempien alueiden tuotannollisten tilojen käyttöaste on noin 90,5 %. Roihupellon alueella on muutamia isompia kiinteistöjä vajaakäytöllä.

Helsingin yleiskaavassa Herttoniemen yritysalue on eteläosastaan keskusta-aluetta ja muutoin toimitila-aluetta. Alueella on voimassa yleiskaavan mukaiset asemakaavoitusta ohjaavat suunnitteluperiaatteet. Yritysalueen Herttoniemen keskustaan liittyvä eteläosa on jo kehittynyt suunnitteluperiaatteiden ja yleiskaavan ohjaamana asuntopainotteiseen suuntaan uutta liiketilarakentamista lukuun ottamatta. Herttoniemen osalta yleiskaavan C1-keskusta-alueelle ei maankäytön muutos yritysalueesta asumispainotteisemmaksi ole tuonut lisää työpaikkoja. Roihupellon yritysalue on osoitettu yleiskaavassa valtaosin toimitila- tai yhdyskuntateknisen huollon alueeksi. Varikkotien, Itäväylän ja Viikintien risteyksen ympäristö on osoitettu lähikeskusta-alueeksi. Roihupellon alueella on voimassa vuonna 2018 hyväksytyt Roihupellon teollisuusalueen suunnitteluperiaatteet.

Valtuustoaloite

Valtuutettu Otso Kivekäs ja 26 muuta valtuutettua ovat tehneet 6.11.2024 seuraavan valtuustoaloitteen:

Aloite Herttoniemen ja Roihupellon tulevaisuuden suunnittelemiseksi

”Itä-Helsinkiin on tehty tai suunnitteilla merkittävä määrä tiivistysrakentamista. Hyväksytyissä ja suunnitteilla olevissa kaavamuutoksissa alueelle tulisi kymmeniä tuhansia asukkaita lisää. Monissa suunnitelmissa alueen luonto- ja puistoalueet kaventuisivat. Kyse on monista asukkaille rakkaista puistoista ja metsistä

Samaan aikaan alueen keskellä, Herttoniemen, Roihuvuoren, Myllypuron ja Itäkeskuksen välissä on 80 hehtaarin alue, jossa ei ole yhtään asukasta eikä juurikaan luontoa. Herttoniemen ja Roihupellon yritysalueet muodostavat aukon Itä-Helsingin keskelle.

Yritysalueilla on myös tärkeää teollisuutta, ammattikoulun kampus ja muuta toimintaa, joiden tulevaisuus kaupungissa on tärkeä turvata. Mutta yhtä lailla siellä on vähän käytettyjä tontteja ja erilaisia varastoja, jotka voisivat hyvin sijaita muuallakin. Erityisesti Herttoniemen yritysalueelle on rakennettu huomattavasti vähemmän kuin mitä sinne alun perin tavoiteltiin. Johtuen maan vajaakäytöstä työpaikkojen määrä alueella on suhteellisen vähäinen verrattuna suureen pinta-alaan.

Alueen vieressä on kaksi metroasemaa ja varaus kolmannelle. Raidejokeri kulkee sen yhdellä laidalla ja tulevaisuudessa Laajasalon ratikka ja Jokeri-0 Pasilasta voivat jatkua alueelle. Kyse on liikenteellisesti Itä-Helsingin parhaista paikoista, joille olisi luontevaa rakentaa uutta kaupunkialuetta.

Alue on yleiskaavassa suurimmaksi osaksi merkitty yritysalueeksi, mikä estää asuntorakentamisen. Muutos vaatii siis osayleiskaavan tai muun muutoksen yleiskaavaan. Luonteva aloituskohta olisi Itäväylän ja Viikintien risteyksen ympäristö, joka on jo nyt kaavoitettu lähikeskustaksi. Risteys on huomattavan suuri suhteessa melko vähäiseen kääntyjien määrään, liikennealue on suurempi kuin Itäkeskus. Myös metroaseman rakentamista tähän kohti tulisi selvittää. Siilitien kannalta se tarkoittaisi, että asema siirtyisi toiselle puolelle katua, mutta samalla uudelle keskukselle saataisiin oma asema.

Tarkoituksemme ei ole häätää teollisuutta Itä-Helsingistä. Yritystoiminta ja asumisen lisääminen on mahdollista yhdistää ja toiminnoille, jotka eivät enää mahtuisi alueelle tulee etsiä uusia mahdollisia sijainteja yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Tulevaisuuden kehityssuuntia ja yritystoiminnan tukemista on tärkeää hahmotella yhdessä alueen nykyisten yrittäjien ja toimijoiden kanssa, jotta alueen toimijoilla jää myös aikaa sopeutua mahdollisiin muutoksiin. Alueen työpaikkamäärän kasvua tulee tavoitella osana suunnitelmaa.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Herttoniemen ja Roihupellon teollisuusalueiden tiiviimpi rakentaminen osin asuinkäyttöön otetaan tarkasteluun ensi valtuustokaudella, jotta painetta rakentaa Itä-Helsingin luontoalueille voidaan vähentää.”

Lausuntopyyntö

Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkiympäristölautakuntaa antamaan lausunnon kaupunginhallitukselle 30.4.2025 mennessä.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja suoraan kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen toimivaltaan kuuluvia toimenpiteitä koskevat aloitteet jäävät kaupunginhallituksen vastattavaksi. Kaupunginhallituksen vastattavaksi jää myös aloite, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Saman pykälän 5 momentin mukaan kaupunginhallitus voi 2 momentissa määrätystä poiketen päättää, että aloite jää kaupunginhallituksen vastattavaksi.

Päätös tullut nähtäväksi 15.04.2025

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §