Vahingonkorvaus, esinevahinko, 1.10.2024

Hallintopäällikkö päätti hyväksyä ********** korvausvaatimuksen ja myöntää oppilaan matkapuhelimen korjauksesta aiheutuneet kustannukset 98,40 euroa.

Hakija (huoltaja) on esittänyt 11.11.2024 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneessa vahingonkorvausvaatimuksessa yhteensä 98,40 euron suuruisen korvausvaatimuksen oppilaan oppitunnilla rikkoutuneesta matkapuhelimesta. Korvaushakemuksesta ilmenee tarkempi korjauskustannuserittely. Liitteenä korjaustilaus ja suoritettu maksu. Ruotsin kielen oppitunnilla oppilaat olivat saaneet tehtäväksi käydä kyseisen tunnin aikana ulkona kuvaamassa ruotsinkielisiä kadunnimiä. Kuvatessa oppilaan matkapuhelin oli pudonnut asfalttiin ja puhelimen näyttö meni rikki. Puhelin meni toimintakelvottomaksi. Oppitunnilla käytettävät välineet tulisi olla koulun eikä oppilaiden omat matkapuhelimet. Hakija oli ollut saman päivän aikana yhteydessä opettajaan ja ko. koulun rehtoriin.

Peruskoulusta saadun selvityksessä on vahvistettu 1.10.2024 oppitunnilla sattunut kyseinen vahinko. Vahinko oli tapahtunut oppitunnilla, jossa 6. vuosiluokan oppilailla oli ohjeena kuvata viiden eri ruotsinkielisen kadun nimet koulun lähialueella puhelimillaan. Lisäksi on tullut selvitetyksi oppilaiden matkapuhelimien käytön lähtökohdat ja hakijan antaman suostumuksen tilanne lapsensa matkapuhelimen käyttöön opetustilanteissa.

Korvausvelvollisuuden syntyminen vaatii vastuuperusteen, muutoin vahinko jää vahingonkärsijän kannettavaksi.

Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Saman lainkohdan 2 momentin mukaan työnantajan vastuu koskee myös julkisyhteisöä, kun vahinko on aiheutunut sellaisen yhteisön työntekijän tai yhteisöön virkasuhteessa tai siihen verrattavissa palvelussuhteessa olevan henkilön virheestä tai laiminlyönnistä toiminnassa, jota ei ole pidettävä julkisen vallan käyttämisenä. Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo. Esineen uushankintahintaa ei korvata, kun vahingoittunut esine on käytetty.

Saatujen selvitysten perusteella voidaan katsoa vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaisten korvausvastuun edellytysten täyttyvän. Helsingin kaupungin voidaan arvioida isännänvastuun perusteella olevan vastuussa viranhaltijan lieväksi arvioidusta tuottamuksellisesta toiminnasta, jonka seurauksena oppilaan oma kännykkä on ollut käytössä opetustilanteessa ja rikkoutunut. Saadun selvityksen mukaan hakija ei ole antanut suostumustansa oppilaan oman laitteen käytölle opetustilanteissa.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 14. luvun 1 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan kukin toimialajohtaja päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää vahingonkorvauksesta silloin, kun kaupunki on toimialaa koskevissa asioissa korvausvelvollinen tai vahingon korvaaminen katsotaan kohtuulliseksi. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja on 16.6.2020 (§ 81) tekemällään päätöksellään delegoinut asiaan liittyvää toimivaltaa hallintopäällikölle. Hallintopäällikkö päättää vahingonkovauksesta silloin, kun kaupunki on toimialaa koskevissa asioissa korvausvelvollinen tai vahingon korvaaminen katsotaan kohtuulliseksi, Stadin ammatti- ja aikuisopisto pois lukien, ja haettava määrä on enintään 5 000 euroa.