Vahingonkorvaus, ajoneuvovaurio, 15.9.2024, Huopalahdentie 30

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 12.11.2024 esittänyt kaupungille määrältään 317,27 euron vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvon oikeanpuoleinen eturengas rikkoutui käyttökelvottomaksi ja vanne vaurioitui 15.9.2024 klo 0.03 osoitteen Huopalahdentie 30 kohdalla, kun hakija ajoi pimeällä sateisella säällä veden täyttämään kuoppaan, joka ei erottunut tiestä. Hakija on toimittanut hakemuksen liitteenä seuraavana päivänä valoisaan aikaan otettuja kuvia kuopasta ja syntyneistä vahingoista.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Huopalahdentie on pääkatu ja luokiteltu I-luokan kunnossapidettäviin väyliin.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikkaa on tarkkailtu kahdeksan kertaa vahinkoa edeltävän kuukauden aikana, joista vahinkoa edeltävä tarkkailukäynti on tehty 12.9.2024. Tuolloin ei ole havaittu korjaustarvetta.

Vahinkopaikalla on valaistu kaksikaistainen ajorata, jonka kaistaleveys on normaali. Vahingon aiheuttanut kuoppa on ollut hakijan kuvasta arvioituna noin 5–7 cm syvä, loivareunainen ja halkaisijaltaan noin 40–50 cm. Kuoppa on sijainnut oikeanpuoleisen kaistan pyöräurassa, risteysalueella ja suojatien välittömässä läheisyydessä. Samassa kohdassa sijainnut kuoppa on paikattu edellisen kerran helmikuussa 2024. Vahingon aiheuttanut kuoppa on kunnossapidolta saadun selvityksen mukaan syntynyt päivissä.

Liikennemäärä Huopalahdentiellä on noin 23 800 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Vahinkopaikalla olleesta kuopasta on annettu kaupungin palautejärjestelmään yksi palaute hakijan toimesta 15.9.2024 vahingon tapahtumisen jälkeen. Kaupungille annetut palautteet käsitellään asiakaspalvelussa viikon kuluessa, jolloin palaute tarvittaessa siirretään kunnossapidosta vastaavalle taholle mahdollisia toimenpiteitä varten. Tässä tapauksessa palaute on siirretty kunnossapidosta vastaavalle urakoitsijalle 18.9.2024. Kuoppa on paikattu 19.9.2024 kylmämassalla. Kaupungille ei ole esitetty muita vastaavia vahingonkorvausvaatimuksia.

Forecan mukaan Kaisaniemen havaintoasemalla tehdyissä mittauksissa 13.–14.9.2024 on esiintynyt sateita, jotka ovat olleet paikoin runsaita. 14.9.2024 klo 23–24 sade on ollut runsasta ja ajoittaista, muuttuen vähäiseksi puolen yön jälkeen. Lämpötila on ollut plussan puolella, ollen klo 23–24 yli 17 °C.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Vaikka päällystevauriot olisivatkin joskus hankalia havaita, ajoneuvojen kuljettajia sitovat silti tieliikennelain säännökset. Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa. Ajoneuvolla risteystä ja suojatietä lähestyttäessä on noudatettava erityistä varovaisuutta.

Kadun käyttäjät voivat omilla toimillaan pienentää onnettomuusriskiään varautumalla keliolosuhteiden muutoksiin ja ottamalla ne riittävästi liikkumisessaan huomioon (HE 281/2004 vp, s. 16).

Hakijan autossa on ollut matalaprofiiliset renkaat, jotka ovat renkaan ohuemman ilmatilan vuoksi erityisen herkkiä vahingoittumaan ja muodostavat suuremman riskin myös vanteen vahingoittumiselle ajoradan epätasaisuuksissa.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kunnossapitolaki ei sääntele tyhjentävästi kunnossa- ja puhtaanapidon tapoja tai laatuvaatimuksia. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.

Kaupungilla on oltava kohtuullinen aika korjata päällystevauriot myös I-luokan kaduilla, sillä katuja ei voida pitää reaaliaikaisesti kaikilta osin kunnossa. Kaupungilla on mahdollisuus korjata päällystevaurio vain, jos se havaitaan tarkastusten yhteydessä tai jos tienkäyttäjä ilmoittaa siitä kaupungille. Kuopasta ei ole tullut ilmoituksia kunnossapidolle ennen vahinkoa. Kunnossapito on tarkkaillut aluetta, tehnyt vahinkopaikalla aiemmin tarvittavia paikkauksia ja paikannut kuopan viivytyksettä saatuaan tiedon siitä.

Päällystevaurio on sijainnut risteysalueen ja suojatien läheisyydessä, mikä edellyttää ajoneuvon kuljettajalta erityistä varovaisuutta. Vahinkopaikalla on kaksi normaalilevyistä kaistaa ja valaistus, joten vahingon aiheuttanut päällystevaurio on ollut sijaintinsa puolesta väistettävissä ja havaittavissa. Ajoneuvon kuljettajan tulee myös huomioida vallitsevat sää- ja keliolosuhteet.

Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §, 27–28 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.