Vahingonkorvausvaatimus, puun aiheuttama kiinteistövaurio

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 13.11.2024 esittänyt kaupungille määrältään 1 000 euron vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan kaupungin alueella
kasvanut lahopuu kaatui 10.10.2024 klo 0.00 Purjeentekijänkujalla sijaitsevaa kiinteistöä päin aiheuttaen kiinteistölle vahinkoa. Hakija on toimittanut vaatimuksensa yhteydessä kuvia vahingon aiheuttaneesta puusta ja syntyneestä vahingosta.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kunnan hallinnassa asemakaava-alueella olevat torit, katuaukiot, puistot ja muut näihin verrattavat yleiset alueet niiden käyttötarkoituksen vaatimassa kunnossa.

Helsingissä viheralueet jaetaan käyttötarkoituksen mukaiseen luokitukseen. Vahingon aiheuttanut puu on kasvanut asemakaavoitetulla viheralueella Veijarivuorenpuistossa, joka on luokiteltu M2-hoitoluokan lähimetsäksi.

Lähimetsät ovat asuinalueiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevia
metsiä, joiden käyttö on päivittäistä. Niitä käytetään oleskeluun, leikkiin,
kauttakulkuun, ulkoiluun, liikuntaan ja sosiaaliseen kanssakäymiseen.
Lähimetsiä ylläpidetään vuorovaikutuksessa alueen asukkaiden kanssa painottaen puuston elinvoimaisuutta, uudistumista ja turvallisuutta. Lisäksi hoidetaan polkuja sekä opastukseen liittyviä rakenteita. Lähimetsää ei varsinaisesti tarkkailla, vaan sille tehdään 10 vuoden suunnitelma muun muassa harvennuksien suhteen. Huhtikuun alusta heinäkuun loppuun harvennus- ja uudistushakkuita ei tehdä lintujen pesimisen vuoksi. Vaaraa aiheuttavien puiden seurantaa tehdään muiden ylläpitotöiden yhteydessä sekä kaupungille annettujen palautteiden perusteella, ja välitöntä vaaraa aiheuttavat puut poistetaan mahdollisimman nopeasti.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Alueen kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahingon aiheuttanut puu on koivu. Puu on sijainnut lähimetsässä, jossa ei ole voimassa olevaa luonnonhoitosuunnitelmaa. Puu on ollut ulkoisesti järeä ja terveen näköinen lukuun ottamatta halkeamaa, joka on todennäköisesti tullut puun kaatuessa. Puu on kaatunut myrskyssä juurineen eikä kyseisestä puusta ollut tullut ilmoituksia ennen vahinkotapahtumaa.

Kaupungin palautejärjestelmään ei ole annettu ennen kyseistä vahinkotapahtumaa palautteita vahingon aiheuttaneesta puusta. Kaupungille
on annettu kaksi palautetta vahingon aiheuttaneesta puusta syntyneen vahingon jälkeen 10.10.2024. Kaupungille ei ole esitetty muita vastaavia vahingonkorvausvaatimuksia kyseisestä puusta.

Keskiviikkona 9.10.2024 ja torstain 10.10.2024 vastaisena yönä tuuli yltyi myrskylukemiin paikoin merellä ja oli puuskaista myös maa-alueilla. Myrsky aiheutti muun muassa sähkökatkoja sekä paikallista tulvimista ja tuulivahinkoja.

Ilmatieteen laitoksen Kaisaniemen havaintoasemalla tehtyjen mittausten mukaan keskituulen nopeus on vaihdellut 9.10.2024 klo 15 ja 10.10.2024 klo 0.10 välisenä aikana 6,3 m/s ja 15,5 m/s välillä. Puuskatuulen nopeus on vaihdellut samalla aikavälillä 11,2 m/s ja 22,1 m/s välillä.

11–13 m/s tuuli luokitellaan navakaksi tuuleksi, 14–20 m/s tuuli luokitellaan kovaksi tuuleksi ja 21–24 m/s myrskyksi. Kun tuuli on navakkaa, se saa puiden suuret oksat heilumaan, ja kun tuuli on kovaa, puut heiluvat ja tuuli katkoo puiden oksia. Myrskytuuli katkoo puita. Erityisesti tuulenpuuskat aiheuttavat tuhoja maa-alueilla.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Vahingonkorvausvastuu edellyttää tuottamusta. Vahingon aiheuttanut puu on kasvanut lähimetsässä, jota ei varsinaisesti tarkkailla, vaan sitä ylläpidetään vuorovaikutuksessa alueen asukkaiden kanssa. Vahingon aiheuttaneessa puussa ei ole ollut päällepäin näkyvää vikaa, eikä siitä ole tullut ilmoituksia kaupungille ennen vahinkoa. Asiassa saatujen selvitysten perusteella vahinkoaikaan vallinneet sääolot ovat aiheuttaneet puun kaatumisen.

Edellä esitetyn perusteella asiassa ei ole tapahtunut kunnossapidon laiminlyöntiä, eikä kaupungin puolelta ole todettavissa myöskään tahallisuutta tai tuottamusta. Kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–2 §, 6 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.