Vahingonkorvausvaatimus, muu vahinko

Kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 11.11.2024 esittänyt kaupungille vahingonkorvausvaatimuksen, jossa hakija vaatii kaupunkia korvaamaan 1.11.2024 lähtien menetettyjä vuokratuloja, jotka vuonna 2024 ovat olleet 10 447 euroa kuukaudessa. Hakijana on Siltasaarenkatu 22:ssa sijaitsevan keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön omistavan holding-yhtiön omistaja.

Vaatimuksen mukaan kaksi Siltasaarenkatu 22:ssa olevan kiinteistön liiketiloissa ollutta vuokralaista ovat sulkeneet liiketilansa 1.11.2024 toistaiseksi, koska niillä ei ole liiketoimintaedellytyksiä kaupungin suorittaman katutyömaan ollessa käynnissä. Vaatimuksen mukaan kaupungin edustaja on 17.10.2024 ilmoittanut, että Siltasaarenkadulla ei tule työn aikana olemaan läpikulkua, vaan kulku liikehuoneistoihin voidaan järjestää työmaan aikana joko Toisen tai Kolmannen linjan kautta. Liikehuoneistojen vuokralaiset ilmoittivat tämän jälkeen 17.10.2024 hakijalle, ettei niillä ole liiketoimintaedellytyksiä työmaan ollessa käynnissä ja että ne sulkevat liikehuoneistonsa 1.11.2024 lähtien toistaiseksi. Hakijan toimittaman lisäselvityksen mukaan 22.11.2024 alkaen asiakkaiden pääsy kyseessä oleviin liikehuoneistoihin on ollut kokonaan suljettu.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Alueidenkäyttölain (ent. maankäyttö- ja rakennuslaki) mukaan kadunpidon järjestäminen kuuluu kunnalle. Kadunpito käsittää kadun suunnittelemisen, rakentamisen ja sen kunnossa- ja puhtaanapidon sekä muut toimenpiteet, jotka ovat tarpeen katualueen ja sen yläpuolisten ja alapuolisten johtojen, laitteiden ja rakenteiden yhteen sovittamiseksi.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys. Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten kadun uudelleen päällystämisen.

Tieliikennelain mukaan kun tiellä tehdään työtä, joka saattaa vaarantaa liikennettä, on tie varustettava tarpeellisilla liikenteenohjauslaitteilla. Jos olosuhteet sitä edellyttävät, on tällainen tie pidettävä kokonaan tai osittain suljettuna. Kadun tilapäisestä sulkemisesta tiellä tehtävän työn vuoksi päättää kunta.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli vahingonkorvausvastuun syntymiseksi korvausvelvollisen on täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kaupunki on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. Korvausvastuu kaupungilla on kuitenkin vain, milloin toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole noudatettu.

Vahingonkorvaus käsittää hyvityksen henkilö- ja esinevahingosta. Jos vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla, julkista valtaa käytettäessä taikka milloin muissa tapauksissa on erittäin painavia syitä, käsittää vahingonkorvaus hyvityksen myös sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.

Siihen, milloin käsillä on erittäin painavia syitä puhtaan varallisuusvahingon korvaamiseen, on otettu kantaa oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa. Erittäin painaviksi syiksi on katsottu esimerkiksi hyvän tavan tai luottamuksensuojan rikkominen tai teon erityinen moitittavuus.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Asiassa on pyydetty selvitys yleisten alueiden alueelliselta rakennuttamiselta. Saadun selvityksen mukaan Siltasaarenkadulla on käynnissä kadun peruskorjaushanke, jossa vahvistetaan metroaseman kansilaatta sekä uusitaan vedeneristys, vedeneristyksen suojarakenteet, kaapeliputkituksia, rakennekerroksia, pintarakenteita, viheralueita sekä kadun kalusteita. Hankkeen toteuttaminen käynnistyi alkuperäisen urakoitsijan kanssa 13.3.2024.

Kun käräjäoikeus asetti alkuperäisen urakoitsijan konkurssiin 5.9.2024, kaupunki ryhtyi välittömästi toimenpiteisiin urakkasopimuksen purkamiseksi ja uuden urakoitsijan hankkimiseksi. Konkurssipesä ilmoitti 12.9.2024 kaupungille, ettei se sitoudu velallisen urakkasopimukseen. Urakkasopimus purettiin 24.9.2024 kaupungin päätöksellä.

Kruunusillat-allianssin, jonka yhtenä osapuolena kaupunki on, johtoryhmän päätöksillä 20.9.2024 ja 1.11.2024 Siltasaarenkadun peruskorjaus siirtyi osaksi allianssin toteuttamaa työtä. Allianssi ryhtyi heti syyskuun päätöksen jälkeen huolehtimaan työmaan työnjohtovelvollisuuksista ja toteuttamaan kriittisimmiksi katsottuja työvaiheita. Aikatauluarvion mukaan Siltasaarenkadun peruskorjaus valmistuu heinäkuussa 2025. Osa Toisen linjan puoleisesta päästä kadusta on valmistunut 30.4.2025 ja on valmis luovutettavaksi terassikäyttöön kesäkuun alusta.

Allianssin edustaja on ottanut yhteyttä hakijaan ensimmäisen kerran 1.10.2024. Hakijan kanssa on pidetty 17.10.2024 palaveri, jossa on käyty läpi erilaisia liikennejärjestelyvaihtoehtoja alueelle. Hakijalle on toimitettu 30.10.2024 aloituskirje, jossa on tiedotettu Kruunusillat-allianssin rakentavan Siltasaarenkadun peruskorjauksen loppuun. Yhteydenpitoa hakijan kanssa työmaasta ja liikennejärjestelyistä on pidetty lokakuun 2024 alusta alkaen sähköpostitse ja Teams-palavereissa.

Normaalitilanteessa kulku Siltasaarenkatu 22:ssa olevaan kiinteistöön tapahtuu sekä Toisen linjan että Siltasaarenkadun kautta. Siltasaarenkadun puoleiset sisäänkäynnit kiinteistön liiketiloihin oli tarkoitus pitää käytössä koko kadun peruskorjauksen ajan lukuun ottamatta lyhyitä välttämättömiä katkoja, jotka olisi saatu sovitettua liikkeiden aukioloaikojen mukaan. Kun liikkeet päättivät sulkea ovensa marraskuun 2024 alussa omilla päätöksillään, päätettiin kulku Siltasaarenkadun puolelta kiinteistöön sulkea. Kulkureitit Siltasaarenkadulla suljettiin vasta liikkeiden lopetettua toimintansa, ja ne olivat suljettuna 28.11.2024−28.2.2025. Pelastustiet kiinteistöön sekä kulku Toisen linjan puolelta ovat olleet käytössä normaalisti.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Asiassa saadun selvityksen perusteella Siltasaarenkadun puoleinen kulkureitti kiinteistöön on ollut suljettuna 28.11.2024−28.2.2025, ja kiinteistöön on päässyt kulkemaan koko ajan Toisen linjan puolelta. Siltasaarenkadun peruskorjaus ei olisi vaatinut Siltasaarenkadun puoleisten liiketilojen sisäänkäyntien sulkemista, vaan hanke olisi voitu toteuttaa siten, että kulku liiketiloihin olisi ollut niiden aukioloaikojen puitteissa koko ajan käytössä.

Siltasaarenkatu päätettiin sulkea kokonaan vasta sen jälkeen, kun liikkeet, joilta saadun vuokratulon menetystä vahingonkorvausvaatimus koskee, päättivät ensin itse lopettaa toimintansa kyseisissä tiloissa. Siltasaarenkadun sulkeminen kokonaan nopeutti peruskorjauksen toteuttamista, ja sitä kautta osaltaan vähensi peruskorjauksesta aiheutuvaa haittaa. Työmaasta ja siihen liittyvistä liikennejärjestelyistä on sekä tiedotettu että kokoustettu hakijan kanssa.

Asiassa saadun selvityksen perusteella kaupungin katutyön teettämisessä tai siihen liittyvissä liikennejärjestelyissä ei näin ollen ole ollut virheitä, laiminlyöntejä tai huolimattomuutta.

Hakija vaatii korvattavaksi omistamansa holding-yhtiön menettämiä vuokratuloja. Hakijan vahingonkorvausvaatimus koskee siten puhdasta varallisuusvahinkoa, eli sellaista taloudellista vahinkoa, joka ei liity henkilö- tai esinevahinkoon. Puhtaan varallisuusvahingon korvaaminen on vahingonkorvauslain perusteella erittäin rajattua.

Kaupungilla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia katujen kunnosta sekä yhteensovittaa niiden alla kulkevaa infrastruktuuria. Kadun rakentamisessa tai korjaamisessa ei kuitenkaan ole kyse julkisen vallan käytöstä, vaan siinä on kyse ns. tosiasiallisesta hallintotoiminnasta, johon ei sovelleta julkisen vallan käyttöä koskevia vahingonkorvaussäännöksiä (KKO:1998:146 ja KKO:1998:147).

Asiassa ei ole siten kyse julkisen vallan käytöstä, eikä siinä ole myöskään vahingonkorvauslaissa tarkoitettuja erityisen painavia syitä puhtaan varallisuusvahingon korvaamiseen, sillä asiassa ei ole kaupungin toimintaa koskevaa tuottamusta. Asiassa ei siten ole esitetty vahingonkorvauslain perusteella korvattavaa vahinkoa.

Edellä esitetysti asiassa ei ole kaupungin toimintaa koskevaa tuottamusta eikä myöskään vahingonkorvauslain perusteella korvattavaa vahinkoa, joten kaupunki ei ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Alueidenkäyttölaki (ent. maankäyttö- ja rakennuslaki, 132/1999) 84 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Tieliikennelaki (729/2018) 71 §, 187–188 §

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 3 luku 2 §, 5 luku 1 §, 6 luku 1 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan hallintopäällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on yli 15 000 euroa.