Valtuutettu Elina Kauppilan aloite kiireellisen kriisityöryhmän perustamisesta ratkomaan kasvavaa asunnottomuutta

Kaupunginhallitus katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Valtuutettu Elina Kauppila ja 17 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Helsinkiin perustetaan kiireellisesti asunnottomuuskriisityöryhmä kartoittamaan ja ratkomaan kasvavan asunnottomuuden haasteita, jotta asunnottomien määrä ei Helsingissä räjähdä käsiin vaan kaupunki pystyy takaamaan myös heikoimmassa asemassa oleville kaupunkilaisille asunnon. Aloitteessa todetaan, että Helsingin asunnottomuusluvut ovat jyrkässä kasvussa ja häätöjen määrä on Helsingissä noussut vuonna 2024 huomattavasti. Helsingin kaupunkistrategiassa on tavoitteena poistaa asunnottomuus vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi aloitteessa todetaan, että Hietaniemenkadun asumispäivystykseen hakeutuu enenevissä määrin asiakkaita, joita varten yksikköä ei ole suunniteltu, eivätkä palvelut vastaa näiden henkilöiden tarpeita. Aloitteessa todetaan myös, että aikuissosiaalityön tilapäisessä asumisessa on paine vähentää tilapäisen asumisen työryhmän kuluja, jolloin aiempaa harvemmalle työssäkäyvälle tehdään lähete tilapäisen asumisen työryhmään. Tilanteen esitetään näyttävän siltä, että aikuissosiaalityössä tehdään ennakoivaa karsintaa, jolloin asiakkaan tilanne ei pääse työryhmän käsiteltäväksi. Aloite on liitteenä 1.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala on sitoutunut asunnottomuuden poistamisen tavoitteeseen. Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta ei kuitenkaan kannata erillisen kriisityöryhmän perustamista, mutta ottaa nykyisillä rakenteilla erityiseen tarkasteluun tilanteen kehityksen ja syyt sekä ratkoo niitä. Mahdollinen tuloköyhyydestä johtuva uudenlainen asunnottomuus yritetään tunnistaa ja ratkaista siihen sopivin keinoin. Asunnottomuuden haasteisiin ja ennaltaehkäisyyn pystytään vastaamaan jo nykyisillä palveluilla ja yhteistyörakenteilla sekä jatkokehittämällä nykyistä toimintaa, verkostomaista työotetta ja palvelujen kohdentamista. Helsinki on kyennyt puolittamaan sekä kokonaisasunnottomuuden että pitkäaikaisasunnottomuuden neljässä vuodessa, mutta vuoden 2024 lopussa on havaittu, että yksin elävien asunnottomien määrän lasku on pysähtynyt ja kääntynyt lievään kasvuun.

Helsingissä tehdään pitkäjänteistä työtä asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Helsingin kaupunkistrategian mukainen asunnottomuuden poistamiseen tähtäävä toimenpideohjelma 2023–2025 laadittiin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan, kaupunkiympäristön toimialan ja kaupunginkanslian yhteistyönä. Toimenpideohjelman toimenpiteiden avulla on pystytty vähentämään asunnottomuutta vuoteen 2024 asti. Helsinki osallistuu myös ympäristöministeriön hallinnoimaan valtakunnalliseen hankkeeseen, jonka tavoitteena on pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen. Hanke päättyy kesällä 2027.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala jatkaa asumissosiaalityön sekä muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteensovittamista, jotta palvelut vastaavat vielä paremmin asunnottomien tai asunnottomuusuhassa olevien asiakkaiden tarpeita. Sosiaalityön palveluja kehitetään ja organisoidaan uudelleen esimerkiksi parantamalla asunto ensin -yksiköiden ja tilapäisasumisen sosiaalityön yhteistyötä. Sosiaalityön resursseja lisätään ja erityisosaamista vaativia palveluja kohdennetaan asiakkaille tarkoituksenmukaisella tavalla. Mielenterveys- ja päihdeongelmat ja niiden integroitu hoito huomioidaan jo nykyisellään palveluissa ja niihin liittyviä toimintamalleja myös jatkokehitetään. Laajan yhteistyöverkoston tavoitteena on ennaltaehkäistä asukkaiden asumistilanteen kriisiytymistä, mahdollistaa sujuvammat siirtymät kevyempiin asumismuotoihin ja tehostaa asumiskapasiteetin hyödyntämistä.

Vuoden 2024 lopussa Helsingissä oli 786 yksin elävää asunnotonta ja 10 asunnotonta perhettä tai pariskuntaa. Yksin elävien asunnottomien määrän lasku Helsingissä on pysähtynyt ja kääntynyt lievään kasvuun. Asunnottomien perheiden määrä on kuitenkin vähentynyt tavoitteen mukaisesti. Esimerkiksi asumisneuvontapalveluilla on tavoitettu merkittävästi aiempaa enemmän asunnottomia ja vähennetty asunnottomuutta.

Hietaniemenkadun palvelukeskuksen asiakasprofiilissa ei ole tapahtunut mitään merkittävää muutosta. Hätämajoitukseen hakeutuvista asiakkaista vain harvat yksittäiset asiakkaat ovat työssäkäyviä ja heidät on pääsääntöisesti pystytty ohjaamaan nopeasti pysyvämpiin asumismuotoihin. Helsingin kaupunki tarjoaa hätämajoitusta asunnottomille helsinkiläisille yksineläville ja lapsettomille pariskunnille Hietaniemenkadun palvelukeskuksen asumispäivystyksessä ja Lauttasaaren hätämajoituksessa. Yöpyjiä autetaan asumisen järjestämisessä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamisessa. Yhteistyötä tehdään myös kaupungin asumisneuvonnan kanssa. Lauttasaaren hätämajoituksessa 20 asiakaspaikkaa on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät käytä päihteitä.

Tilapäisen asumisen tarpeen selvittäminen perustuu aina henkilölle tehtyyn sosiaalihuoltolain mukaiseen palvelutarpeen arviointiin ja yksilölliseen elämäntilanteeseen. Tilapäisen asuttamisen käytäntöjä on kehitetty ja palvelua on kohdistettu niille, jotka todella tarvitsevat sosiaalihuoltolain mukaista tilapäistä asumista. Esimerkiksi nuorten palveluissa ja aikuissosiaalityössä tilapäiseen asumiseen ei ohjata sellaisia henkilöitä, jotka pystyvät järjestämään asumisensa muilla tavoin. Nuorten palveluissa ja aikuissosiaalityössä tilapäisen asumisen aktiivisella kehittämisellä ja tiiviillä tuella on pystytty paremmin varmistamaan nopeampi pysyvän asunnon saanti tilapäisen asumisen jälkeen. Uuden hankkeen avulla kehitetään aikuissosiaalityöhön tehokkaampia keinoja estää asunnottomuutta.

Tilapäistä asumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat kiireellistä ja lyhytaikaista apua asumiseensa. Tilapäistä asumista järjestetään tällä hetkellä asumisen tuessa, nuorten palveluissa ja aikuissosiaalityössä sekä arviointitoiminnassa ikääntyneiden palveluissa. Tilapäisessä asumisessa asiakasta autetaan löytämään pidempiaikainen asumisratkaisu. Tilapäisessä asumisessa huomioidaan muun muassa lapsierityisyys, työssäkäynti, opiskelu, lasten tapaaminen, vuokravelat, ulosotto ja vaikeat terveydelliset syyt. Lähisuhdeväkivallan uhrit ohjataan aina turvakotiin tai turvakodin jälkeiseen asumiseen. Pienituloisia työssäkäyviä ja opiskelijoita on tilapäisessä asumisessa jonkin verran. Lapsiperheet saavat tilapäisen asumisen paikan lähes poikkeuksetta.

Vuonna 2024 asunnottomuus kasvoi suurimmassa osassa Suomen suurimpia kaupunkeja pitkän laskusuunnan jälkeen. Erityisesti kasvua oli ulkona ja ensisuojissa majoittuvien määrässä. Varken asunnottomuusselvityksen mukaan merkittävimmäksi syyksi kunnissa nähtiin sosiaaliturvaleikkauksista ja kustannusten kasvusta johtuva ihmisten talouden kiristyminen. Helsingin pitkäjänteinen asunnottomuustyö ja tämänhetkinen hyvä vapaiden asuntojen tilanne ovat todennäköisesti hillinneet asunnottomuuden merkittävämpää kasvua. Asuntorakentamisen heikko suhdannetilanne jatkuu kuitenkin edelleen, ja asuntorakentaminen on aiempia vuosia vähäisempää. Tämä voi pitkittyneenä aiheuttaa asuntopulaa, mikä voi puolestaan lisätä edelleen riskiä asunnottomuuden kasvusta. Asunnottomuuden ja siihen liittyvien ilmiöiden kehitystä on syytä vallitsevassa tilanteessa seurata tarkasti ja reagoida niihin tarvittaessa nopeasti.

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 5 momentin mukaan kaupunginhallitus voi 2 momentissa määrätystä poiketen päättää, että aloite jää kaupunginhallituksen vastattavaksi. Kaupunginhallitus on 25.11.2024 (752 §) päättänyt vastaavansa valtuutettu Elina Kauppilan aloitteeseen kiireellisen kriisityöryhmän perustamisesta ratkomaan kasvavaa asunnottomuutta. Aloitteesta on saatu sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan lausunto. Vastaus on saadun lausunnon mukainen.