V 21.5.2025, Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmän ryhmäaloite kaupungin olympiarakennusten saamisesta Unescon maailmanperintölistalle

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä esittää aloitteessaan, että kaupunki tekisi aloitteen Museovirastolle olympiarakennusten saamiseksi Unescon maailmanperintölistalle.

Helsingin olympialaisia varten valmistuneet urheilurakennukset ja alueet muodostavat kansainvälisestikin arvioituna hyvin säilyneen olympiarakennuskokonaisuuden. Eri puolilla Helsinkiä sijaitsevat olympiarakennukset ovat sekä kansainvälisten vaatimusten mukaisia kilpaurheiluareenoita että tavallisten helsinkiläisten käyttämiä monipuolisia liikunta- ja virkistyspaikkoja. Urheilurakennukset ja urheilijoita varten rakennetut asuinalueet muodostavat tunnistettavan kaupunkirakenteellisen kerrostuman. Helsingin olympialaisten tavoite, että kisapaikat rakennetaan kestävästi kaupungin hyödyksi ja kaupunkilaisten käyttöön, on toteutunut.

Olympiarakennukset sisältyvät valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY 2009). Ne kuuluvat myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. Rakennukset ja ympäristöt ovat pääosin jo suojeltuja asemakaavassa tai rakennusperintölailla.

Esitykset maailmanperintölistalle tekee Museovirasto yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Maailmanperintösopimus edellyttää, että jokainen sopimuksen jäsenmaa ylläpitää kansallista aieluetteloa, jossa olevista kohteista maa voi myöhemmin nostaa kohteita varsinaisiksi esityksiksi. Museovirasto tutkii kaikki kohde-esitykset kulttuuriperinnön osalta ja tarkastelee maailmanperintösopimuksen kriteeristöä vasten, onko niillä edellytyksiä ensimmäisessä vaiheessaan päästä kansalliseen aieluetteloon.

Vuonna 2019 julkaistiin raportti aieluettelotyöryhmän työstä. Siinä todettiin olympiarakennuksista seuraavasti: ”Olympiarakennuksia on ympäri maailmaa, osa jo nyt maailmanperintöluettelossa. Suomen olympiarakennukset ovat hienosti säilynyt kokonaisuus, josta suurin osa on edelleen käytössä. Sarjanimeäminen kaikista Helsingin olympiarakennuksista esimerkiksi funktionalistisina rakennuksina ei ehkä ole realistinen. Ensin pitäisi selvittää mihin ilmiöön ehdotus liittyy. Se voi olla maailmanlaajuinen, jos Olympialaiset ilmiönä olisi teemana, tai sitten pienempi sarja, jos teema olisi arkkitehtuuri tai urheilurakennukset. Suomen kohteiden jatkuva käyttö on sekä poikkeuksellinen kulttuurinen vahvuus että asettaa haasteita integriteetin kohdalla. Myös kohteiden suojelussa on avoimia kysymyksiä ja kehitettävääkin (vrt. Malmin lentokenttä).”

Olympiarakennukset voisivat aieluettelotyöryhmän arvion mukaan olla mukana mahdollisessa kansainvälisessä sarjassa. Suomen ei tarvitse olla aloitteellinen kansainvälisessä sarjanimeämisessä, vaan voimme seurata asian etenemistä ja halutessamme tarjota kohteita sarjaan, kun ajankohta on oikea.

Suomella on maailmanperintöstrategia ja vastaavasti Unescolla on olemassa globaalistrategia, joka painottaa aliedustettujen alueiden ja kohdetyyppien (kuten Afrikka, pienet saarivaltiot, teollinen historia jne.) kohteiden lisäämistä luetteloon. Suomi voi siten esittää uusia kohteita vain harkitusti. Kohteiden tulee omata ainutlaatuinen maailmanlaajuinen arvo (outsanding universal value). Vuonna 2019 päivitettiin viimeksi kansallinen aieluettelo, jonka pohjalta Alvar Aallon moderni arkkitehtuuri eteni kansainväliseen arviointiin. Päätös Aalto Works -nimellä tunnetun kokonaisuuden mahdollisesta hyväksymisestä Unescon maailmanperintölistalle saadaan kesällä 2026. Aalto Works -
kokonaisuuteen kuuluvat Aalto-ateljee, Aaltojen kotitalo, Finlandia-talo, Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo ja Kulttuuritalo Helsingissä.

Kaupunginhallitus katsoo Museoviraston arvion perusteella, että esitystä Helsingin olympiarakennusten lisäämisestä maailmanperintölistalle ei ainakaan tässä vaiheessa ole tarkoituksenmukaista ryhtyä valmistelemaan. Kaupunki pitää olympiarakennukset esillä keskusteluissa Museoviraston ja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. On tärkeää, että olympialaisia varten valmistuneet rakennukset säilyvät jatkossakin kansainvälisesti merkittävänä ja hyvin säilyneenä olympiarakennuskokonaisuutena.

Olympiarakennukset ja niiden ympäristöt otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa ja kulttuuriympäristön suojelussa. Maailmanperintöluetteloon kuuluvia rakennuksia tarkastellaan yleismaailmallisten arvojen näkökulmasta (OUV). Erityisesti koskemattomuuden ja autenttisuuden edellytykset saattavat aiheuttaa aktiivisessa käytössä oleville rakennuksille haasteita mm. urheilukäytön kehittämiselle suojeluvaatimusten kuitenkin täyttyessä.

Maailmanperintöesityksen sijaan Helsingin olympiarakennuksia voisi muulla tavoin korostaa osana kulttuuriperintöämme. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta on lausunnossaan todennut, että toimiala tulee esittämään kaupunginhallitukselle, että

Maailman olympiakaupunkien liitto

Maailman olympiakaupunkien liitto (World Union of Olympic Cities) yhdistää entisiä ja tulevia olympiakaupunkeja edistääkseen kisojen myönteistä vaikutusta. Yhdistyksen tavoitteena on jakaa kokemuksia ja parhaita käytäntöjä entisten ja tulevien isäntäkaupunkien välillä. Yhteistyössä Kansainvälisen olympiakomitean (IOC) kanssa liitto osallistuu olympialaisten perintöön liittyvien hankkeiden kartoittamiseen ja tukee kaupunkeja niiden olympiastatuksen hyödyntämisessä.

Liiton vuosikokouksen yhteydessä järjestettävä Smart Cities & Sport Summit on arvostettu foorumi, jossa eri kaupunkien, alueiden ja maiden edustajat voivat jakaa kokemuksia urheilun ja kaupunkikehityksen yhdistämisestä.

Euroopan neuvoston kulttuurireitit

Euroopan neuvoston kulttuurireitit johdattavat kulttuuriperinnöstä, kulttuurista ja taiteesta kiinnostuneet matkailijat reiteille ympäri Eurooppaa. Museovirasto toimii Euroopan neuvoston kulttuurireittiohjelman kansallisena koordinaattorina Suomessa. Mukana on jo useita suomalaisia kohteita ja toimijoita, esimerkiksi Alvar Aallon arkkitehtuuriin keskittyvä kulttuurireitti. Kulttuurireittitoiminta tarjoaa mahdollisuuksia rajat ylittävään kulttuuriseen kehittämiseen, matkailuyhteistyöhön, verkostoitumiseen ja kansainvälisen näkyvyyden parantamiseen. Yhteydet alan tutkijoihin ja asiantuntijoihin takaavat toiminnan tieteellisen perustan. Euroopan neuvoston kulttuurireittisertifikaatti on laadun tae, mikä parantaa myös mahdollisuuksia rahoituksen saamisessa.

Mahdollinen kulttuurireittikokonaisuuden valmistelu vaatii hallintomallin selvitystä ja taloudellista resursointia, jota ei ole huomioitu kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kuluvan vuoden talousarviossa. Selvityksen toteuttaminen edellyttää yhteistyötä eurooppalaisten kumppanien kanssa. Uusien kulttuurireittien sertifioinnista päättävät EPA-sopimuksen hallintoneuvostossa sopimuksen jäsenvaltiot ulkopuolisen asiantuntijan tuottaman arviointiraportin tuella. Suomen edustaja hallintoneuvostossa on opetus- ja kulttuuriministeriö. Reittisertifiointia voi hakea vuosittain.

Jotta olympiarakennusten verkosto voi saada Euroopan neuvoston kulttuurireittisertifioinnin, sen tulee täyttää erilaisia reitin teemaan, käytännön toimiin ja yhteistyöverkoston hallintoon liittyviä vaatimuksia.
Keskeiset vaatimukset ovat:

Vastaus on kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan ja kaupunkiympäristölautakunnan lausuntojen mukainen.

Hallintosäännön 30 luvun 12 §:n mukaan ryhmäaloitteeseen vastaa kaupunginhallitus. Vastaus käsitellään kaupunginvaltuustossa kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä. Muutoin ryhmäaloitteeseen sovelletaan, mitä tämän luvun 11 §:ssä on määrätty valtuutetun aloitteesta.