Kaupunginvaltuuston juhlavuosi, maksuton sisäänpääsy nuorille eräisiin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan palveluihin

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Tammikuussa 2025 tulee kuluneeksi 150 vuotta Helsingin kaupunginvaltuuston ensimmäisestä kokouksesta. Suurina merkkivuosina Helsingissä on ollut tapana juhlallisuuksien ohella tehdä erityinen kaupunginvaltuuston juhlapäätös kulloinkin ajankohtaisesta panostuksesta tulevaisuuden hyväksi.

Helsingin 400-vuotisjuhlan aikaan vuonna 1950 erityisenä haasteena oli vanhusväestön asuinolojen parantaminen. Kaupunginvaltuusto päätti perustaa 400-vuotiskotisäätiön ja antaa sille vanhusten asuintalojen rakennuttamistehtävän.

Pääkaupungiksi tulon 150-vuotisjuhlan yhteydessä vuonna 1962 kaupunginvaltuusto päätti, että akateemikko Alvar Aallon laatimassa keskustan asemakaavasuunnitelmassa Töölönlahden länsirannalle sijoitettu yhdistetty konsertti- ja kongressitalo tulee rakentaa. Kysymys oli ollut pitkään esillä ja tarve sittemmin Finlandia-taloksi nimetylle rakennukselle pääkaupungissa ilmeinen.

Vuonna 2000 kaupunginvaltuuston 125-vuotisjuhlapäätöksellä perustettiin säätiö toteuttamaan 450-vuotistaiteilijatalo Vuosaareen. Taiteilijatalon asunnot on tarkoitettu helsinkiläisille eri aloja edustaville taiteilijoille. Säätiö on Helsingin kaupungin tytäryhteisö.

Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -juhlavuoden johdosta vuonna 2012 valtuusto myönsi kaupunginhallituksen käytettäväksi kymmenen miljoonan euron erillismäärärahan kohdistettavaksi nuorten syrjäytymistä ehkäiseviin toimenpiteisiin.

Myös kaupunginvaltuuston 150-vuotisjuhlavuoden päätös kohdennetaan nuorille. Juhlavuoden kunniaksi 7–19-vuotiaille helsinkiläisille myönnetään maksuton sisäänpääsy maauimaloihin ja kulttuurikeskusten valittuihin konsertteihin ja esityksiin vuoden 2025 ajaksi. Päätös koskee Uimastadionia ja Kumpulan maauimalaa, Malmitalon, Vuotalon, Kanneltalon ja Stoan valittuja konsertteja ja muita esityksiä, Caisan koululaisesityksiä sekä Hakasalmen huvilaa.

Maksuttomuus tukee kaupunkiyhteisiä segregaation ehkäisyn tavoitteita, "Väestöryhmien väliset positiiviset kohtaamiset lisääntyvät kaupunkiuudistusalueilla" ja "Erot nuorten toimintakyvyssä ja tulevaisuuden näkymissä eri väestöryhmien välillä vähenevät".

Maksuton sisäänpääsy madaltaa nuorten kynnystä osallistua kulttuuri- ja liikuntapalveluihin. Se parantaa kulttuurikeskusten ja maauimaloiden saavutettavuutta ja tunnettuutta nuorten keskuudessa ja houkuttelee uusia nuorten ryhmiä palvelujen pariin. Maksuttomuus lisää yhdenvertaisuutta ja mahdollistaa osallistumisen myös niille monille helsinkiläisille nuorille, joiden esteenä pääsymaksu on ollut.

Kulttuurikeskukset sijaitsevat pääasiassa kaupunkiuudistusalueilla. Nuorten maksuton sisäänpääsy konsertteihin ja esityksiin lisää positiivisia kohtaamisia segregaation ehkäisyn tavoitteen tarkoittamalla tavalla. Kulttuurikeskusten avautuminen uusille nuorten ryhmille voi parhaimmillaan kaventaa eroja nuorten tulevaisuuden näkymissä.

Oikeus maksuttomaan sisäänpääsyyn osoitetaan nuorisotalojen jäsenkortilla (Jässäri). Jässärin avulla kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala seuraa nuorten toteutuneita käyntikertoja ja tekee tarvittaessa valtuustolle talousarviomäärärahojen ylitysesityksen maksuttomuudesta aiheutuvista tulonmenetyksistä.

Kaupunginvaltuuston päätös on luonteeltaan periaatepäätös. Lopullinen toimivalta maksuttomuuden myöntämiseen on hallintosäännön 10 luvun 1 §:n 3 momentin 1 kohdan mukaan kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalla.

Kaupunginhallitus 07.01.2025 § 4

Päätös

Esittelijä

Lisätiedot

Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 21731

Päätös tullut nähtäväksi 23.01.2025

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §