V 21.5.2025, Valtuutettu Johanna Laisaaren aloite ravintolatoimikunnan toiminnan laajentamisesta kouluissa

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Valtuutettu Johanna Laisaari ja 32 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Helsingissä perustetaan ravintolatoimikunta jokaiseen kouluun, lukioon sekä oppilaitokseen vahvistamaan lasten ja nuorten osallisuutta kouluruokailua koskien. Aloite on liitteenä 1.

On tärkeää, että kouluruoka on oppilaille ja opiskelijoille maistuvaa ja tukee oppimista ja hyvinvointia. Oppilaiden ja opiskelijoiden osallistaminen kouluruokailun kehittämiseen on tärkeää ja sen on tunnistettu lisäävän kiinnostusta kouluruokailua kohtaan. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan palvelukokonaisuudet muistuttavat ravintolatoimikuntien järjestämisestä kouluja ja oppilaitoksia. Vastuu ravintolatoimikunnan käynnistämisestä on kouluilla ja toisen asteen oppilaitoksilla.

Kouluruokailun suunnittelua ja toteutusta ohjaavat ravitsemus- ja ruokailusuositukset (Syödään ja opitaan yhdessä -kouluruokailusuositus VRN 2017 ja Suomalaiset ravitsemussuositukset VRN 2024). Ne antavat suuntaviivat kouluruokailun suunnitteluun ja toteutukseen. Ruokailusuositusten mukaan oppilaiden monimuotoista osallisuutta kouluruokailun järjestämiseen on tuettava ja heille on annettava mahdollisuus vaikuttaa kouluruokailun suunnitteluun ja kehittämiseen oman kehitysvaiheen mukaisesti. Vaikutusmahdollisuudet ruokailun toteuttamiseen sitouttavat syömään kouluruokaa. Lautakunta toteaa, että ruokasuosituksissa painotetaan kasviperäisten elintarvikkeiden merkitystä sekä terveyden että ympäristön näkökulmasta. Lautakunta korostaa, että myös eläinten hyvinvointi on huomioitava ruokavalinnoissa.

Vuoden 2023 kouluterveyskyselyn mukaan Helsingin kouluissa keskimäärin 64,4 % 4–5-luokkalaisista syö pääruokaa koululounaalla kaikkina koulupäivinä. Helsingissä 44,8 % 8–9-luokkalaisista, 39,6 % lukiolaisista ja 52,6 % ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista ei syö päivittäin koululounasta. Toimialan ateriaseurannan mukaan alakouluissa noin 90 %, peruskouluissa noin 80 % ja yläkouluissa noin 70 % oppilaista syö koululounaan. Lukioissa ja Stadin ammatti- ja aikuisopistossa lounaan syö noin 45–75 % opiskelijoista.

Kouluruoka voidaan jättää syömättä monesta syystä. Tarjolla olevaa ruokaa ei välttämättä koeta hyväksi ja maistuvaksi tai ruokailutilannetta viihtyisäksi. Ruoka-aikana voidaan tehdä muuta itselle mieluisampaa asiaa. Koululounaalle osallistumista lisää ruokailutilanteen valvominen tai saapuminen ruokailuun yhdessä oman opettajan kanssa.

Osallistamisella ravintolatoimikunta- ja makuraatitoimintaan varmistetaan ruoan mieluisuus ja houkuttelevuus. Tavoitteena on myös kiinnostuksen lisääminen kouluruokailua kohtaan ja ruokailun käyttöasteen nostaminen.

Ravintolatoimikunta on koulun oma ryhmä, jossa oppilaat ja opiskelijat, ruokapalvelun henkilökunta ja koulun muu henkilökunta voivat yhdessä keskustella ja kehittää oman toimipisteen ruokailua. Ravintolatoimikunnassa voidaan esittää kysymyksiä ja antaa palautetta kouluruoasta. Siellä voidaan kehittää myös ruokailutilannetta ja -ympäristöä, esim. ravintolan yhteisiä sääntöjä, jonottamista tai äänimaailmaa. Makuraadeissa, joita ruokapalveluntuottajat järjestävät kouluissa otantana noin kerran vuodessa, oppilaat ja opiskelijat saavat maistella ja arvioida uusia ruokalajeja suunnitteluvaiheessa.

Opetusvirasto on ohjeistanut 25.5.2014 kouluja ja toisen asteen oppilaitoksia perustamaan ravintolatoimikuntia tai integroimaan niiden toiminnan osaksi olemassa olevia rakenteita. Toiminnan käynnistämistä varten ravintolatoimikuntatoiminta mallitettiin. Vuonna 2018 kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on päätetty, että toimialan palvelukokonaisuudet kannustavat kouluja ja toisen asteen oppilaitoksia ravintolatoimikuntien perustamiseen lukuvuoden aikana, jos toimintaa ei vielä ole käynnistetty.

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 4 momentin mukaan kaupunginvaltuustossa käsitellään vastaus aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä.