Valtuutettu Thomas Wallgrenin aloite demokratian edistämiseksi Big Tech -yhtiöiden käytön lopettaminen Helsingin tiedotuksessa

Kaupunginhallitus katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Kaupunginvaltuutettu Thomas Wallgren sekä 3 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Helsinki lopettaa Big Tech -yhtiöiden hallinnoimien palveluiden, kuten TikTok, X, Facebook ja Instagramin käytön omassa tiedottamisessaan. Aloitetta perustellaan näkemyksellä demokraattisen vallan laadulla mm. vallan muodostumisella, valmistelun ja päätöksenteon avoimuudella, tasa-arvoisella mahdollisuudella tietoon ja osallistua sekä siihen kohdistuvilla uhilla. Suomessa kunnallisdemokratia on arvostettu, toimiva ja edelleen kehittyvä osa kansanvallan perinnettä ja nykyistä todellisuutta.

Kaupunkia ohjaava lainsäädäntö, ohjeet sekä demokraattisen osallistumisen ja vuorovaikutuksen periaatteet

Kaupungin toimintaa ohjaavat kuntalaki ja mm. hallintosääntö. Kuntalain 22 §:n (8.2.2019/175) mukaan kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on huolehdittava äänioikeuden lisäksi monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen keinoista.

Helsingin kaupungin hallintosääntö määrittää kaupunkilaisten osallistumisoikeuksia. Kaupunki on sitoutunut avoimen hallinnon toimintaan ja periaatteisiin, jotka korostavat osallistumismahdollisuuksia, avoimuutta sekä vuorovaikutusta päätöksenteon valmistelussa, palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Tavoitteena on parantaa demokratian laatua vastaamaan paremmin ihmisten tarpeita.

Kaupungin viestinnän lähtökohdat

Avoin viestintä toteuttaa avointa hallintoa. Tämä vahvistaa asukkaiden osallisuutta ja luottamusta toimintaan ja päätöksentekoon. Kuntalaki 29 § edellyttää, että kunta tiedottaa asukkaille, palvelujen käyttäjille, järjestöille ja muille yhteisöille palveluista, taloudesta, valmistelussa olevista asioista, suunnitelmista ja päätöksistä sekä niiden vaikutuksista. Kunnan on myös tiedotettava, millä tavoin päätösten valmisteluun voi osallistua ja vaikuttaa.

Helsingin kaupungin viestinnän perustana ovat perustuslaki, kuntalaki ja julkisuuslaki. Viestinnän tulee olla avointa, ajantasaista, luotettavaa ja tasapuolista. Tavoitteena on tarjota hyvissä ajoin tietoa kaupungin suunnitelmista, toiminnasta ja palveluista sekä mahdollisuus osallistua kaupungin kehittämiseen ja päätöksentekoon.

Tasapuolisuus ohjaa merkittävästi kaupungin sosiaalisen median kanavavalintoja. Sosiaalinen media on tärkeä osa viestintää. Se tukee osallisuutta kaupunkilaisten kanssa ja on siten keskeinen demokratian väline.

Sosiaalisen median rooli demokratiassa ja viestinnässä

Sosiaalinen media mahdollistaa keskustelevaa ja avointa demokratiaa. Aktiivinen viestintä eri alustoilla vahvistaa kaupunkilaisten uskoa vaikuttamismahdollisuuksiin, lisää tunnetta kuulluksi tulemisesta ja voi vaikuttaa mielipiteeseen kaupungista palveluiden tarjoana. Sosiaalisen median avulla kaupunki tavoittaa myös heitä, jotka eivät muuten hakeudu vaikuttamaan asioihin ja saa näin arvokasta tietoa päätöksenteon tueksi.

Mediankäytön pirstaloituessa kaupungin viestinnän tulee olla monikanavaista. Sosiaalinen media ja verkkoviestintä ovat tehokkaita tavoittamisen välineitä, joita täydentävät esimerkiksi painettu Helsinki-lehti ja osallistavat kampanjat. Osallisuutta edistetään alueellisesti, osallistuvalla suunnittelulla ja budjetoinnilla, aloite- ja palautekäytännöillä, hyödyntämällä asiakaskokemusta sekä kannustamalla kansalaistoimintaan.

Sosiaalisen median avulla kaupunki voi viestiä kotimaisille ja kansainvälisille kohderyhmille nopeasti, läpinäkyvästi ja matalalla kynnyksellä toteuttaen myös kampanjoita ja viestintää eri yleisöille. Tavoitteena on ohjata myös liikennettä kaupungin verkkosivuille.

Sosiaalisen median käyttö ja merkitys

Kaupungin viestinnän ohjeet korostavat oikean tiedon saavutettavuutta ja läsnäoloa niissä kanavissa, joita kaupunkilaiset käyttävät. Kaupunkilaiset ja sidosryhmät ovat itsekin aktiivisia viestijöitä ja keskustelijoita sosiaalisessa mediassa.

Valtioneuvoston viestintäsuosituksen (2023) mukaan sosiaalinen media on kiinteä osa ihmisten arkea ja sen merkitys todennäköisesti tulee kasvamaan. Suomessa Facebookia käyttää 3,67 miljoonaa, Instagramia 2,86 miljoonaa, X:ää 1,24 miljoonaa, LinkedIniä ja Threadsia kumpaakin 0,9 miljoonaa, ja TikTokia 1,52 miljoonaa (lähteet: DNA Digitaalinen elämä 2024, Tilastokeskus, +15-vuotiaat). Käyttäytyminen eri kanavissa vaihtelee sukupolvien ja arvojen mukaan.

Ilman näkyvyyttä käytetyimmillä some-alustoilla olisi kaupungilla haastavaa tavoittaa laajasti eri kohderyhmiä. Verkkosivujen lukijamäärät (teknisesti sivujen katsomiset) voivat olla huomattavasti somejulkaisujen tavoittavuuden alapuolelle. Sosiaalinen media onkin tärkeä kanava nostaa esiin uutisia ja ajankohtaisaiheita ja ohjata kävijöitä kaupungin verkkosivuille. Esimerkit suosituimmista kanavista kertovat niiden merkittävyydestä osana monikanavaista viestintää:

Kaupunkitasoisesti käytämme X:ää, Instagramia, Facebookia, LinkedIniä ja YouTubea. Threads ja Bluesky ovat pilottikäytössä. Toimialoilla ja kaupungin toimipaikoilla on omia kanavia.

Big Tech -alustojen rooli Helsingin kaupungin viestinnässä

Helsinki seuraa sosiaalisen median muutoksia aktiivisesti ja reagoi niihin tietopohjaisesti ja suhteessa hyötyihin. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kanavien lakkauttamista tai uusien pilotointia.

Kuntalain, avoimen hallinnon ja viestinnän ohjeiden mukaisesti kaupunki tarjoaa asukkaille laajat mahdollisuudet saada tietoa, osallistua ja vaikuttaa. Sosiaalisen median käyttö niissä kanavissa, joita kaupunkilaiset ja muut kohderyhmämme käyttävät tukee tasavertaista osallistumista ja vuorovaikutusta.

Julkisena toimijana kaupungin on tärkeää tuottaa myös Big Tech -yhtiöiden somekanaviin luotettavaa ajankohtais- ja palveluviestintää ja tuoda esiin kaupungille tärkeitä teemoja, kuten kestävyys, hyvinvointi, tasa-arvo ja päätöksenteon eri vaiheet.