Kaupunkiympäristölautakunnan vastaus kuntalaisaloitteeseen koskien Uudenmaankadun osan muuttamista kävelykaduksi

Kaupunkiympäristölautakunta katsoo kuntalaisaloitteen loppuun käsitellyksi.

Aloitteessa esitetään Uudenmaankadun itäisimmän osan väliä Annankatu–Yrjönkatu muuttamista kävelykaduksi viihtyisyyden sekä liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden parantamiseksi. Liikennettä tulisi aloitteentekijän mielestä vähentää Uudenmaankadulla ohjaamalla sitä Fredrikinkadun tai Annankadun kautta Bulevardille. Bulevardi sopii aloitteentekijän mielestä läpiajoliikenteen reitiksi leveytensä vuoksi. Lisäksi aloitteentekijä ehdottaa aiemman kuntalaisaloitteensa tapaan Uudenmaankadun katuvihreän lisäämistä ja ajoradan kaventamista. Aloitetta on käsitelty alueellisen liikenneinsinöörin toimesta liikenne- ja katusuunnittelupalvelussa.

Kaupunginhallitus on hyväksynyt joulukuussa 2024 (Kh 16.12.2024, 823 §) liikenne- ja katusuunnittelupalvelun laatiman ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman. Suunnitelmassa Uudenmaankatu on koko pituudeltaan osa autoliikenteen pääverkkoa ja Bulevardi koko pituudeltaan sekä pyöräliikenteen pääverkkoa että raitioliikenteen reitti.

Bulevardilla on useita liikenteellisiä tarpeita: kadunvarren kiinteistöissä on merkittävästi asiointi- ja kuormausintensiivisiä käyntikohteita, kadulla on runsaasti raitioliikennettä ja pääverkkoon kuuluvat pyörätiet. Lisäksi sen kaupunkikuvallinen arvo on korkea erityisesti puurivien vuoksi. Katualueen leveys on 24 metriä. Nykyinen liikenteellinen ratkaisu perustuu moottoriajoneuvojen ja raitiovaunujen jakamiin sekaliikennekaistoihin, yhteen kumpaankin suuntaan, sekä yksisuuntaisiin pyöräteihin. Useat näistä toiminnoista ovat nykytilassaan alimitoitettuja: esimerkiksi pysäköintikaista on niin kapea, että pysäköidyt autot aiheuttavat säännöllisesti raitioliikenteelle häiriöitä talvikaudella, ja pyörätiet eivät mahdollista ohittamista tai kunnollista talvikunnossapitoa.

Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa Bulevardista todetaan:

”Bulevardin raitiotien luotettavuuden parantaminen on tärkeää koko Etelä-Helsingin raitioliikenteen toimivuuden takaamiseksi.”

Lisäksi Ydinkeskustan maankäytön kehityskuva 2032 -raportissa (Kh 22.5.2023, 336 §) korostetaan Bulevardin roolia yhtenä tärkeimmistä vahvistettavista kävely-yhteyksistä ydinkeskustasta rantareiteille. Raportissa todetaan myös:

”Raitioliikenne on olennainen osa Bulevardia. Bulevardi tulee myös olemaan Hernesaaren kaupunginosan tärkein joukkoliikennereitti ja siksi raitioliikenteen toimivuus on tärkeää. […] Kadun roolia kehitettävä kestävän liikkumisen ja viihtyisän oleskelun alueena. Kadun poikkileikkauksen osalta on pohdittava, kuinka toiminnat jaetaan tulevaisuudessa: kävelylle ja liiketilojen ”ulostulolle” tarvitaan lisää tilaa, kuinka pyöräilyn olosuhteita voidaan parantaa.”

Autoliikenteen johtaminen Bulevardille aloitteentekijän esittämällä tavalla vaikuttaisi merkittävän kielteisesti usean raitiolinjan sujuvuuteen. Eteläisen kantakaupungin joukkoliikennejärjestelmä perustuu lähes täysin raitioliikenteeseen. Mikäli autoliikenteen määrä Bulevardilla kasvaisi, pitäisi raitioliikenteelle varata omat kaistat luotettavan liikennöinnin varmistamiseksi. Bulevardin katutila on moninaisiin liikenteellisiin tarpeisiin nähden niin kapea, että tämä ei ole mahdollista ilman merkittäviä heikennyksiä muiden käyttäjien tilaan. Koska liikennejärjestelmäsuunnitelma painottaa Bulevardin liikenneverkollisessa roolissa juuri näitä muita käyttäjäryhmiä kuin autoliikennettä, olisi tämä muutos perustavanlaatuisella tavalla liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteiden vastaista.

Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa Uudenmaankadun kaltaisia pääverkon katuja luonnehditaan näin:

"Pääverkon kadut edustavat katutyypiltään ratkaisua, jossa jalankulku, pyöräliikenne ja autoliikenne on eroteltu toisistaan, ja ajoradan ylitykset tapahtuvat pääsääntöisesti liittymissä olevien suojateiden kautta. Kävely-ympäristön kehittäminen kohdistuu rakennusten kivijalasta jalkakäytävän reunaan ulottuvalle vyöhykkeelle, jossa yhteensovitetaan sujuvan jalankulun ja oleskelun tarpeet sekä luodaan kadun viihtyisyys vehreydellä. Turvallisin ja sujuvin suojatiejärjestelyin vähennetään ajoradan estevaikutusta."

Tieliikennelain mukaan kävelykadulla tarkoitetaan jalankulku- ja polkupyöräliikenteelle tarkoitettua liikennemerkillä osoitettua katua, jolla moottoriajoneuvolla ajo on kielletty tontille- ja mahdollisesti huoltoajoa lukuun ottamatta. Kävelykadun liikenteelliset ominaisuudet eroavat voimakkaasti liikennejärjestelmäsuunnitelman asettamasta tavoitekuvasta pääverkkoon kuuluvan kadun liikenteellisille ominaisuuksille. Sen vuoksi Uudenmaankadun osan merkitseminen kävelykaduksi olisi merkittävä poikkeama liikennejärjestelmäsuunnitelmasta, jonka perusteella keskustan liikennejärjestelmää kehitetään kokonaisvaltaisesti isossa kuvassa.

Kaupunki on saanut Mallaskadun ja Albertinkadun risteyksen liikennejärjestelyistä runsaasti palautetta, joka on saman sisältöistä aloitteen kanssa. Aloitteen jättämisen jälkeen liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö on hyväksynyt Mallaskadun ja Uudenmaankadun länsipään liikenteenohjaussuunnitelman (Lksp 14.3.2025, 48 §). Ohjaussuunnitelmassa Mallaskadun tunnelin kahdesta kaistasta vain toiselta sallitaan ajo Albertinkadun yli Uudenmaankadulle ja toiselta kääntyminen etelään Albertinkadulle. Järjestely on tarkoitus toteuttaa vuoden 2025 aikana.

Kampin alueellisen liikenne ja kaupunkitilasuunnitelman laadinnan yhteydessä huomioidaan liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteet Uudenmaankadun yksikaistaisuudesta, jotta tilaa saadaan katuvihreän lisäämiselle. Erityisesti huomioidaan kaupunkiympäristölautakunnan toteama toisen kuntalaisaloitteen käsittelyn yhteydessä (Kylk 1.10.2024, 504 §) siitä, että kadulle on pyrittävä sijoittamaan ensisijaisesti puita ja toissijaisesti köynnöspylväitä tai muuta vihreää.

Aloite ei johda toimenpiteisiin, sillä siinä ehdotetut toimenpiteet joko ovat jo tuotu tietoon ja päätetty huomioitavan Kampin alueellisen suunnitelman lähtötietona, päätetty toteuttaa tai heikentäisivät merkittävästi ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitetilan toteuttamisedellytyksiä.

Kuntalaisaloite

********** esittää kuntalaisaloitteessa (saapunut 16.12.2024):

"Uudenmaankadun itäisimmän osan (Annankatu-Yrjönkatu-risteysten välinen katualue) muuttaminen kävelykaduksi.

Tämä on jatkoa aiempaan aloitteeseeni ja siihen saatuun päätökseen: https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/38438.

Uudenmaankatu (00120, Helsinki) on leveä 1,5-kaistainen yksisuuntainen katu, joka kulkee lännestä itään Helsingin keskustan läpi Mallaskadun tietunnelista Kolmikulmaan. Uudenmaankadun autoliikenne Länsiväylä-ydinkeskustakulkuyhteyden vuoksi on huomattavan vilkasta, ja levellä yksisuuntaisella kadulla ajetaankin usein huomattavan kovilla nopeuksilla ja isoillakin kulkuneuvoilla, mistä aiheutuu sekä merkittävä viihtyvyyshaitta että ajoittainen liikenneturvallisuuden riski muille katualueen käyttäjille. Uudenmaankadulla ja etenkin sen itäpäässä on useita kahviloita sekä bistroja ja ravintoloita kesäkatuterasseineen – kadun asukasviihtyvyydestä ja lapsiperheiden turvallisuudesta puhumattakaan – jotka kärsivät tällaisesta liikenteestä.

UUDENMAANKADUN LIIKENNE:

1) KAISTAN KOKO, LIIKENTEEN SUJUVUUS JA RYHMITTYMINEN

Mallaskadun tunnelissa on 2 ajokaistaa, mutta tunnelin alituksen jälkeen Albertinkadun risteyksestä Uudenmaankatu muuttuu 2-kaistaisesta 1.5-kaistaiseksi: Ryhmittymisen ohjaus tässä kohtaa liikennettä on puutteellista, ja kadun muuttuminen 1.5-kaistaiseksi ei ole selkeää. On tilanteita, joissa esimerkiksi moottoripyöräajoneuvot ajavat rinnakkain henkilö- tai raskaamman liikenteen ajoneuvojen kanssa Uudenmaankatua tai joissa Albertinkadun risteykseen muodostuu pullonkaula virheellisen tai epäjohdonmukaisen ryhmittymisen vuoksi.

Uudenmaankatu muuttuu uudelleen kaksikaistaiseksi itäpäässään Kolmikulmassa Yrjönkadun risteyksen ryhmittäytymisalueella, mikä ei myöskään ole optimaalista, sillä kaistaleveys ei muutu, ja monisuuntaista risteävää liikennettä on alueella liikaa risteysalueen kokoon nähden Erottajalta, Yrjönkadulta sekä kevyen liikenteen väyliltä. Kun ajonopeudet ovat liialliset, liikenteenohjauksen ongelma risteysalueella korostuu.

2) AJONOPEUDET JA LIIKENNETURVALLISUUS

Tavallista leveämpi puuton ajoväylä kaupungin keskusta-alueella saattaa kannustaa ajamaan kaupunkiajon rajoitteita nopeammin, etenkin ilta-aikaan ja viikonloppuisin: näin tapahtuukin arkihavaintojen perusteella jatkuvasti. Koska Uudenmaankatu on alueellinen kokoojakatu ja jatkuu läpikulkuväylänä katkeamatta Mallaskadun tunnelista Kolmikulmaan, olisi sen liikenteenohjaus suunniteltava jalankulkijat ja kadun muut käyttäjät sekä palvelut (mm. kivijalkamyymälä- ja ravintolatoiminta) huomioiden, ei ainoastaan viihtyvyyden vaan myös liikenneturvallisuuden kannalta.

Aiemmassa kuntalaisaloitteessani esitin katuvehreyden lisäämistä ratkaisuna Uudenmaankadun viihtyvyyteen etenkin runsas läpiajoliikenne huomioiden. Puuston istuttaminen Uudenmaankadulle kaventaisi 1.5-auton kokoista ajokaistaa ja tekisi siitä selkeämmin 1-kaistaisen, mikä todennäköisesti itsessään hidastaisi ajonopeuksia ja parantaisi kadun viihtyvyyttä sekä kaupunkiympäristön ilmastoystävällisyyttä.

Puusto ja vehreys yksin eivät kuitenkaan todennäköisesti ratkaisisi liikenteenohjauksen ongelmaa ja liikenteen liiallista vilkkautta Uudenmaankadulla. Tällä aloitteella ehdotan jatkona aiempaan Uudenmaankadun itäisimmän osan (Annankatu-Yrjönkatu-risteysten välinen katualue) muuttamista kävelykaduksi liikenteenohjauksen ja -turvallisuuden kokonaisvaltaisemmaksi optimoimiseksi.

Kaupunkiympäristölautakunnan kattavassa ja perustellussa vastauksessa kuntalaisaloitteeseen todettiin, että Helsingin kaupunki on jo tunnistanut kehitystarpeen, että 1.5-kaistaiset kadut eivät ole tehokasta katutilan käyttöä. Vastauksessa todettiin myös seuraavat:

" --- Kaupungin liikenne- ja katusuunnittelupalvelu on laatinut vuodesta 2022 alkaen ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, joka on poliittisessa käsittelyssä syksyn 2024 aikana. Suunnitelmassa pääverkon katuja luonnehditaan näin: "Pääverkon kadut edustavat katutyypiltään ratkaisua, jossa jalankulku, pyöräliikenne ja autoliikenne on eroteltu toisistaan, ja ajoradan ylitykset tapahtuvat pääsääntöisesti liittymissä olevien suojateiden kautta. Kävely-ympäristön kehittäminen kohdistuu rakennusten kivijalasta jalkakäytävän reunaan ulottuvalle vyöhykkeelle, jossa yhteensovitetaan sujuvan jalankulun ja oleskelun tarpeet sekä luodaan kadun viihtyisyys vehreydellä. Turvallisin ja sujuvin suojatiejärjestelyin vähennetään ajoradan estevaikutusta." --- Aloitteessa esitetty katuvihreän lisääminen on tunnistettu keskeiseksi toimeksi pääverkon katujen viihtyisyyden parantamiseksi. --- Katuvihreän lisääminen edellyttää tilan osoittamista puille ja muille istutuksille, mikä käytännössä tarkoittaa ajoradoille varatun tilan kaventamista. Ajoratojen tilan kaventamisesta pääverkolla linjataan käsittelyssä olevassa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa seuraavasti: "Alueellisten kokoojakatujen kaistamäärä rajataan liikenteellisten reunaehtojen salliessa yhteen ajokaistaan suuntaansa. Tällöin alueelliset kokoojakadut eivät houkuttele kantakaupungin läpiajoon, ja kadun estevaikutus pysyy kohtuullisena ympäristössä, jossa liikkuu erittäin runsaasti jalankulkijoita. Kaistajärjestelyjä koskevia muutoksia valmistellaan päätöksentekoon yksityiskohtaisempiin suunnitelmiin ja vaikutusarviointeihin perustuen." ---

Liikennejärjestelmäsuunnitelman hyväksynnän jälkeen kaupungin liikenne- ja katusuunnittelu alkaa valmistelemaan alueellisia liikennesuunnitelmia, joissa tarkastellaan kaupunginosan laajuisia kokonaisuuksia liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Uudenmaankatu kuuluu Kampin alueellisen liikennesuunnitelman kokonaisuuteen, jonka valmistelun on alustavasti aikataulutettu käynnistyvän vuonna 2026. Liikennejärjestelmäsuunnitelma ohjaa tarkistamaan muun muassa Uudenmaankadun kaistamäärää. Alueellisen liikennesuunnitelman puitteissa selvitetään, onko ajoradan kaventaminen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteiden mukaisesti mahdollista, jotta lisätilaa katuvehreyden lisäämiselle saadaan. Tässä tapauksessa kadusta laaditaan katusuunnitelma, jossa kadun tilankäyttö suunnitellaan yksityiskohtaisesti. Tämän vuoksi aloite ei johda välittömiin toimenpiteisiin tai erillisiin selvityksiin, vaan se huomioidaan Kampin alueellisessa liikennesuunnitelmassa yhtenä lähtöaineistona. --"

Esitän, että ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa Uudenmaankadun itäisimmän pään muuttamista kävelykaduksi arvioidaan ja tarkastellaan kehityskohteena myös palvelu- ja asukasviihtyvyyden sekä liikenneturvallisuuden ja -sujuvuuden näkökulmasta.

Uudenmaankadun autoliikennettä tulisi tulevaisuudessa rajoittaa ja hillitä, eikä missään nimessä lisätä; Uudenmaankatu on liian kapea kaksikaistaiseksi vrt. runsaspuinen Bulevardi, jonne Kampin ja Punavuoren alueen itä-länsi-liikenne tulisi keskittää.

Mikäli Uudenmaankadun itäisin pääty (Annankatu-Yrjönkatu) olisi suljettu autoliikenteeltä, se ei houkuttelisi kantakaupungin läpiajoon tai liiallisiin ajonopeuksiin. Ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelmaa tehtäessä tulisi arvioida liikenteen ohjaamisen mahdollisuutta Fredrikinkadun ja Annankadun kautta Bulevardille ja pohjoiseen sekä Albertinkadun kautta Etelä-Helsinkiin. Myös Bulevardin roolia läpiajokatuna tulisi korostaa, soveltuuhan se leveytensä ja reunapuidensa vuoksi parhaiten keskustan autokaduksi. Uudenmaankadun ja Albertinkadun risteyksen ryhmittymisen ohjausta tulisi myös viipymättä selkeyttää.

Uudenmaankadun kaistamäärän rajaaminen selvästi yhteen ajokaistaan nimenomaan katuvihreän lisäämisellä kadunvarteen selkeyttäisi liikennettä ilman, että ajoradoille varattu tila kaventuisi liikennettä haitaten, sillä ajorata on aktuellisti tarpeettoman leveä 1.5-kaistaisena. Kadun vehreyden lisäämisen hyötyjä olen perustellut aiemmassa aloitteessa. Kokonaisuus huomioiden Uudenmaankadun liikenteellisten reunaehtojen puitteissa katuvehreän lisäämisen pitäisi olla helposti toteutettavissa ja yksiselitteisesti puollettavissa.

Molemmat aloitteeni sekä Uudenmaankadun katuvehreän lisäämisestä että sen itäpäädyn liikenteen rauhoittamisesta täysin kävelykaduksi pitäisi ottaa huomioon Uudenmaankadun kaistajärjestelyjä koskevassa päätöksenteossa sekä muussa alueellisesssa liikennesuunnittelussa. Yksityiskohtaiset suunnitelmat ja vaikutusarviot liikenteen ohjauksesta ja sujuvuudesta Uudenmaankadun kohdalla tulisi perustaa kerättyyn dataan alueen liikenteestä ja sen tarpeista niin moottoriajoneuvojen kuin alueen jalankulkijoiden ja asukkaiden sekä palveluntuottajien/yrittäjien näkökulmista.

Yhteisinä kuntalaisten arvoina ja tavoitteina Uudenmaankadun kehittämiselle voitaneen pitää alueen viihtyvyyden lisäämistä sekä liikenteen sujuvoittamista ja liikenneturvallisuuden parantamista, unohtamatta alueen asukkaiden ja vierailijoiden esteetöntä ja tasa-arvoista pääsyä alueen palveluiden pariin tai omiin koteihinsa."

Toimivalta

Kuntalain (410/2015) 23 §:n 1 momentin mukaan kunnan asukkaalla, kunnassa toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä sekä sillä, joka omistaa tai hallitsee kiinteää omaisuutta kunnassa, on oikeus tehdä aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Aloite on käsiteltävä siinä viranomaisessa, jolla on toimivalta aloitteen tarkoittamassa asiassa (HE 268/2014).

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 1 pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kaupunkiympäristölautakunta päättää yleis- ja asemakaavoituksen, liikenne- ja katusuunnittelun sekä muun maankäytön ohjaamisesta.

Aloitteessa esitetty toimenpide kuuluu kaupunkiympäristölautakunnan tai sen alaisen viranomaisen toimivaltaan.