Vahingonkorvaus, henkilövahinko, 5.4.2024, Vuosaari

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 31.12.2024 esittänyt kaupungille määrältään 2 455 euron vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakija liukastui 5.4.2024 klo 13 osoitteen Hellekuja 1C ulko-oven edustalla. Hakijan kuvauksen mukaan vahinkopaikka oli luminen, jäinen ja hiekoittamaton.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kadun kunnossapito käsittää lumen ja jään poistamisen, kadun pinnan pitämisen tasaisena sekä liukkauden torjumisen.

Helsingissä talvihoidon piiriin kuuluvat alueet on jaettu kunnossapitoluokkiin liikenteellisen merkityksen mukaan. Vahinkopaikka on kevyen liikenteen väylä, jota kunnossapidetään C-luokan mukaisesti.

C-luokan kevyen liikenteen väylän aurauksen lähtökynnys on 5 cm lunta. Kun lähtökynnys on ylittynyt, toimenpideaika auraukselle on kahdeksan tuntia, kuitenkin niin, että klo 13 ja klo 4 välisenä aikana satanut lumi poistetaan klo 12 mennessä. Liukkaudentorjunnan osalta toimenpideaika on viisi tuntia, kuitenkin niin, että klo 16 ja klo 7 välisenä aikana havaittu tuntuvasti lisääntynyt liukkaus torjutaan klo 12 mennessä. Toimenpideaika alkaa siitä, kun säätilassa tapahtunut muutos aiheuttaa liukkauden tuntuvan lisääntymisen.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan alueella on ollut hiekannosto käynnissä, koska jalkakäytävät ovat olleet sulat, ja lumikertymä on ollut 0 cm maaliskuun 2024 lopusta alkaen. Hellekujalla ei ollut tehty hiekannostoa ennen vahinkotapahtumaa, joten talven hiekoitushiekat ovat olleet edelleen jalkakäytävällä vahinkopäivänä 5.4.2024. Kunnossapito on arvioinut, ettei 3.4.2024 esiintyneen vähäisen lumisateen takia ole ollut tarvetta lisätä kaduille hiekoitusta, koska useilla kaduilla on vielä ollut hiekoitushiekkaa, ja vastasatanut lumikertymä on sulanut kaduilta pian pois. Vahinkopäivänä 5.4.2024 esiintyi runsasta, jatkuvaa lumisadetta. Jatkuvan lumisateen aikana hiekoitusta ei lisätä.

Kaupungin palautejärjestelmään ei ole annettu palautteita Hellekujan liukkaudentorjunnantarpeesta vahinkopäivältä eikä sitä edeltäviltä tai seuraavilta päiviltä. Kaupungille ei ole esitetty muita vastaavia vaatimuksia Hellekujalta.

Etelä-Suomeen virtasi maaliskuun lopulla vuodenaikaan nähden jo hyvinkin lämmintä ilmaa. Pääsiäisen ajan lämmin sää sulatti Etelä-Suomen lumia, ja maaliskuun päättyessä Etelä- ja Lounais-Suomessa oli laajalti lumetonta. (Ilmatieteen laitoksen Ilmastokatsaus 3/2024.)

Forecan mukaan Kumpulan havaintoasemalla lumensyvyys on ollut nolla (0) senttimetriä 27.3.2024 klo 17 alkaen 3.4.2024 klo 9 saakka. Tällä ajanjaksolla sää on ollut reilusti plussan puolella lukuun ottamatta 31.3.2024 klo 7, jolloin lämpötila kävi tunnin ajan hieman pakkasen puolella, -0,6 asteessa. Korkeimmillaan sään lämpötila kyseisellä ajanjaksolla on ollut 13,7 °C (1.4.2024). Lämpötila siirtyi takaisin pakkasen puolelle vasta 3.4.2024, jolloin esiintyi vähäistä ja ajoittaista räntä- ja lumisadetta. Lumensyvyys nousi tällöin vuorokauden alussa olleesta nollasta (0) senttimetristä vuorokauden lopussa olleeseen kolmeen (3) senttimetriin. Vahinkoa edeltäneenä päivänä 4.4.2024 lämpötila pysytteli pakkasella, käyden plussan puolella klo 15–18. Vuorokauden aikana ei esiintynyt sateita ja lumikertymä havaintoasemalla pysyi kolmessa senttimetrissä. Edeltävän päivän vähäisen lumisateen jälkeen sää on ollut aurinkoinen ja käynyt myös hieman plussan puolella, jolloin edellisenä päivänä vastasatanut, vähäinen lumi on pääosin sulanut kaduilta pois.

Forecan mukaan vahinkopäivänä 5.4.2024 lämpötila on vaihdellut Kumpulan havaintoasemalla tehdyissä mittauksissa -2,9 °C ja -1,0 °C välillä. Lämpötila klo 13 on ollut -2,9 °C ja tällöin on esiintynyt runsasta lumisadetta. Lumensyvyys klo 13 on ollut 3 cm. Lämpötila on ollut tasaisesti pakkasella koko vuorokauden. Lumikertymä on ollut vuorokauden alussa 3 cm ja vuorokauden lopussa 12 cm. Lumisade alkoi noin klo 11 ja päättyi noin klo 23.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Liukkauden torjuntaa ei ole mahdollista toteuttaa siten, että kulkuväylät eivät koskaan olisi liukkaat (esim. KKO:1998:147). Liukkaudentorjuntatoimenpiteillä ei aina voida täysin estää jään aiheuttamaa liukkautta siinäkään tapauksessa, että kunnossapito on ollut asianmukaisella ja kunnossapitolain edellyttämällä tasolla. Aina on jokin kohta, johon on mahdollista liukastua. (Vakuutuslautakunnan ratkaisu FINE-001397.)

Kadun käyttäjät voivat omilla toimillaan pienentää onnettomuusriskiään varautumalla keliolosuhteiden muutoksiin ja ottamalla ne riittävästi liikkumisessaan huomioon (HE 281/2004 vp, s. 16). Vaaran ja vahingon välttämiseksi tienkäyttäjän on noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. Keväällä saattaa erityisesti varjoisissa kohdissa olla esimerkiksi yöpakkasen jäljiltä satunnaisia liukkaita kohtia. Varjoisissa kohdissa myös vähäiset lumikertymät sulavat hieman hitaammin kuin kadun aurinkoisissa kohdissa.

Oikeuskäytännössä on katsottu, ettei hiekoittaminen ole tarpeellista silloin, jos se on hyödytöntä, kuten silloin, jos hiekka uppoaisi lumen alle niin, ettei liukkaus vähenisi (KKO 1968 II 98).

Yhteenveto ja johtopäätökset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.

Sää on ollut ennen vahinkoa reilusti plussan puolella pidemmän aikaa, ja kadut ovat olleet pääosin sulat. Vahinkopaikalla on ollut talven jäljiltä hiekoitushiekkaa, joten 3.4.2024 esiintyneen lumisateen jälkeen ei ole ollut tarvetta ryhtyä ylimääräisiin kunnossapitotoimiin liukkauden torjumiseksi. Aurauskynnys ei ylittynyt 3.4.2024 eikä myöskään vahinkopäivänä 5.4.2024 ennen vahinkotapahtumaa. Vahinkopäivänä esiintyi jatkuvaa lumisadetta, jonka aikana hiekoitusta ei lisätä sen ollessa hyödytöntä.

Vallitsevan oikeuskäytännön mukaisesti ja asiassa saatujen selvitysten perusteella vahinkoaikaan vallinneet sääolot huomioiden kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen. Kyseinen vahinko on valitettava tapaturma, josta kaupunki ei ole vastuussa.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.