Vahingonkorvaus, ajoneuvovaurio, 21.10.2024, Ajoneuvojen siirtokeskus, Zytyke Oy

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 10.1.2025 esittänyt kaupungille määrältään 3 714,73 euron vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvo vaurioitui 21.10.2024, kun se siirrettiin osoitteesta Porkkalankatu 4 kaupungin ajoneuvojen siirtokeskukseen varastosiirtona. Ajoneuvon öljypohja oli vaurioitunut ja sen moottoriin tuli vaurioita, kun ajoneuvo käynnistettiin moottoriöljyn valuttua pois. Hakijan vaatimus on ohjattu 13.1.2025 kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Staralle, jonka tehtävänä on välittää vaatimus hinauksen suorittaneelle taholle.

Hakija on 26.2.2026 vaatinut saada asiassa kaupungin kirjallisen ja valituskelpoisen päätöksen, ja vaatii korvattavaksi myös viivästyskorot. Hakija katsoo, ettei kaupungin ja hinausliikkeen välinen vastuunjako ole vahingonkärsijää sitova peruste korvauksen epäämiselle. Julkisyhteisö vastaa vahingosta, joka aiheutuu sen toiminnassa. Vastuu ei poistu sillä perusteella, että käytännön siirron on suorittanut sopimuskumppani. Kaupunki vastaa suhteessa vahingonkärsijään toimeksiantamansa toiminnan seurauksista.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Ajoneuvojen siirtämisestä annetun lain mukaan jos ajoneuvo on pysäköity pysäköimistä koskevan säännöksen vastaisesti tielle, kunta tai kunnallinen pysäköinninvalvoja voi suorittaa lähi- tai varastosiirron aikaisintaan kahden vuorokauden kuluttua säännöksen vastaisen pysäköinnin alkamisesta. Jos pysäköinti aiheuttaa huomattavaa haittaa tien käytölle tai muulle liikenteelle kunta tai kunnallinen pysäköinninvalvoja voi toimittaa lähi- tai varastosiirron välittömästi.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Vahingonkorvauslain mukaan julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. Julkisyhteisö on kuitenkin korvausvastuussa vain silloin, kun toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole noudatettu. Jos viranomainen on toiminut harkintavaltansa rajoissa, vahingonkorvausvastuuta ei lähtökohtaisesti synny.

Julkisyhteisön vahingonkorvausvastuun edellytyksenä on tuottamus eli virheellinen menettely, huolimattomuus tai laiminlyönti. Tuottamuksen arviointi vaihtelee tapauskohtaisesti sen mukaan, millaisesta asiasta ja toimintaympäristöstä kulloinkin on kyse. Vahingonkorvausvastuun syntymiseksi julkisyhteisön toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on lisäksi oltava syy-yhteys.

Julkisen vallan käyttöä ovat viranomaisen tai viranomaisen lukuun toimivan yksipuoliset, lakiin perustuvat toimet, jotka vaikuttavat yksilön oikeuksiin, etuihin tai velvollisuuksiin. Pääasiallisesti julkisen vallan käyttämistä ovat hallintopäätösten teko, lain ja muiden normien säätäminen sekä voimakeinojen käyttö. Julkisen vallan käyttönä ei sen sijaan pidetä tavanomaisia tai rutiiniluonteisia toimenpiteitä tai palvelujen tuottamista, eikä myöskään avustavia tai valmistelevia toimenpiteitä.

Kaupunki on velvollinen työnantajana korvaamaan vahingon, jonka sen työntekijä tai viranhaltija virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttaa toiminnassa, jota ei ole pidettävä julkisen vallan käyttämisenä. Työnantajana pidetään myös sitä, joka antaa tehtävän sellaiselle itsenäiselle yrittäjälle, joka huomioon ottaen toimeksiantosuhteen pysyvyys, työn laatu ja muut olosuhteet on rinnastettava työntekijään. Lisäksi jos se, joka viranomaisen määräyksestä tai toisen pyynnöstä suorittaa laissa määrättyä tai työsuhteeseen verrattavissa olosuhteissa tiettyä tehtävää olematta itsenäinen yrittäjä, tehtävää suorittaessaan virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttaa vahinkoa, on se, jonka lukuun tehtävä suoritetaan, velvollinen korvaamaan vahingon.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Asiassa saadun selvityksen mukaan hakijan ajoneuvo on virheellisen pysäköinnin vuoksi siirretty 21.10.2024 osoitteesta Porkkalankatu 4 kaupungin varastoon osoitteeseen Autotallintie 22. Siirron suoritti yksityinen hinausliike.

Ajoneuvojen siirtokeskukselta saadun selvityksen mukaan siirtokeskuksen työntekijät eivät ole koskeneet kyseiseen autoon lainkaan. Ajoneuvon öljyvuoto havaittiin, kun hakija lähti ajamaan siirtokeskuksesta ulos. Pysäköinninvalvonnasta ja pysäköintivalvontapalveluista saadun selvityksen perusteella varastosiirron lähtöpaikalla Porkkalankadulla otetuissa valokuvissa ei ollut havaittavissa öljyvuotoa.

Siirron suorittanut hinausliike on jo ennen hakijan kaupungille esittämää vaatimusta 18.12.2024 ilmoittanut hakijalle katsovansa, ettei se ole asiassa korvausvelvollinen. Hinausliikkeen vastauksen mukaan ajoneuvossa ollut vaurio ei näytä sellaiselta, joka olisi voinut syntyä lavahinauksen yhteydessä. Hinauksen suorittanut kuljettaja on lisäksi ilmoittanut, ettei kyseisen ajoneuvon hinauksen aikana tapahtunut vahinkoa.

Stara on ilmoittanut hakijalle 20.12.2024, ettei se tule ottamaan asiaan mitään kantaa, ja että kaikki asiointi tässä asiassa tulee hoitaa hinauksen suorittaneen tahon kanssa, jolla tässä tilanteessa on mahdollinen vahingonkorvausvelvollisuus. Hakijalle on samalla ilmoitettu, että vahingonkärsineellä on mahdollisuus haastaa hinauksen suorittanut taho oikeuteen, jossa mahdollinen syyllisyyskysymys viime kädessä saadaan ratkaistua. Pysäköinninvalvonnan ja pysäköintivalvontapalveluiden siirtopäällikkö on lisäksi ollut samasta asiasta yhteydessä hakijaan puhelimitse.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Ajoneuvon siirrosta päättäminen on julkisen vallan käyttöä, ja kaupunki vastaa siitä, että ajoneuvon siirtopäätös on tehty lainmukaisesti ja siirtotoimenpide kohdistuu oikeaan ajoneuvoon. Lisäksi kaupunki vastaa varastoon siirrettyjen ajoneuvon osalta varaston toiminnasta, koska kyse on kaupungin omasta toiminnasta. Sen sijaan ajoneuvon tosiasiallinen siirtotoimenpide, eli ajoneuvon lastaaminen, kuljettaminen ja purkaminen siirtoajoneuvosta ovat tosiasiallista ja tavanomaista toimintaa, josta vastaa kyseisen toimenpiteen tekevä taho. Jos ajoneuvon siirron suorittanut henkilö näitä toimenpiteitä tehdessään vahingoittaa itse tai siirtoajoneuvollaan siirrettävää ajoneuvoa, kyse ei ole julkisen vallan käytöllä aiheutetusta vahingosta vaan työ- tai liikennevahingosta.

Kaupungin korvausvastuu työntekijän tai viranhaltijan tosiasiallisesta toiminnasta (isännänvastuu) edellyttää sitä, että kyse on kaupunkiin työ- tai virkasuhteessa olevasta henkilöstä, tai sellaista henkilöstä, joka toimeksiantosuhteen pysyvyys, työn laatu ja muut olosuhteet huomioiden on rinnastettavissa työntekijään. Hinausliikkeen työntekijät tai alihankkijat eivät kuulu kaupungin isännänvastuun piiriin, sillä hinausliike on itsenäinen yrittäjä ja vastaa siten myös toimeksiantosuhteessa omien työntekijöidensä toiminnasta.

Asiassa saadun selvityksen perusteella hakijan ajoneuvon siirtopäätös on ollut lainmukainen. Kaupungin työntekijä, viranhaltija tai muu kaupungin isännänvastuun piiriin kuuluva henkilö ei ole vahingoittanut hakijan ajoneuvoa tosiasiallisilla toimenpiteillään, eikä kaupungille siten ole syntynyt asiassa isännänvastuuta. Asiassa ei näin ollen ole kaupungin toimintaa koskevaa virhettä, laiminlyöntiä tai huolimattomuutta, eikä kaupunki ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Laki ajoneuvojen siirtämisestä (1580/2019) 1‒3 §, 5 §

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 3 luku 1‒2 §, 6 luku 1 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.