Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Titta Hiltusen ym. valtuustoaloitteesta koskien sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen maksukaton seurannan automatisoimista

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle valtuutettu Titta Hiltusen ja 24 muun valtuutetun sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen maksukaton seurannan automatisoimista koskevasta valtuustoaloitteesta seuraavan lausunnon:

"Aloitteessa esitetään, että Helsinki alkaisi itse seuraamaan lain mukaisen asiakasmaksujen maksukaton täyttymistä siten, että jatkossa maksukaton täytyttyä asiakkaalle ei enää lähetettäisi laskuja. Lisäksi aloitteessa ehdotetaan, että Helsinki kannustaisi HUSia automatisoimaan maksukaton täyttymisen seurantaa siten, että Helsingin ja HUSin järjestelmät voisivat pelata yhteen ja maksukaton seuranta olisi helsinkiläisen asukkaan näkökulmasta täysin automatisoitua.

Aloitteessa todetaan, että maksujen seuraaminen ja laskujen säilyttäminen on nykyään asiakkaan vastuulla. Paljon palveluja tarvitsevilla henkilöillä ei aina ole tietoa maksukatosta tai heikentyneen terveydentilan vuoksi välttämättä edellytyksiä sen omatoimiseen vuosittaiseen seurantaan. Aloitteessa nostetaan esiin, että asiakasmaksut aiheuttavat monelle paljon sairastavalle pienituloiselle taloudellista ahdinkoa. Valtakunnallisesti puoli miljoonaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksua oli ulosotossa vuonna 2022.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että asiakasmaksujen maksukaton täyttymistä seurataan jo nykyisten toimintamallien puitteissa, vaikka siihen ei ole lainsäädännöllistä velvoitetta. Myös yhteistyö HUSin kanssa on jatkuvaa ja tuloksellista. Maksukatosta ja sen täyttymisen seurannasta säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa (734/1992, jäljempänä asiakasmaksulaki). Sen mukaan julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuissa on kalenterivuosittainen maksukatto, joka on vuoden 2025 alusta alkaen 762 euroa. Maksukaton ylittymisen jälkeen maksukattoon sisältyvät palvelut ovat asiakkaalle pääsääntöisesti maksuttomia kyseisen kalenterivuoden loppuun asti.

Nykyinen asiakasmaksulaki määrittelee, että maksukaton täyttymisen seurantavelvoite on asiakkaalla itsellään. Kun maksukatto on ylittynyt, hyvinvointialueen on annettava asiakkaalle maksukaton ylittymistä koskeva todistus. Todistuksen saamiseksi asiakkaan on tarvittaessa esitettävä alkuperäiset laskutositteet. Laki kuitenkin mahdollistaa, että hyvinvointialue saa kerätä välttämättömiä tietoja asiakkaan maksukaton täyttymisen seuraamiseksi. Lisäksi hyvinvointialueella on oikeus saada julkiselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta välttämättömät tiedot maksukaton täyttymisen seuraamiseksi salassapitosäännösten estämättä.

Sosiaali- ja terveysministeriö on keväällä 2025 antanut hyvinvointialueille ohjeen, jonka mukaan maksukaton seurantavastuun siirtämistä asiakkaalta viranomaiselle selvitetään asiakasmaksulakia myöhemmin uudistettaessa. Vaikka hyvinvointialueilla ei nykyisen lainsäädännön puitteissa ole velvoitetta seurata maksukaton täyttymistä asiakkaan puolesta, suosittelee ministeriö hyvinvointialueita niiden käytettävissä olevien voimavarojen ja tietojärjestelmien mahdollistamien edellytysten puitteissa ottamaan käyttöön menetelmiä, joilla voitaisiin aloitteellisesti informoida asiakkaita maksukaton täyttymisestä.

Nykykäytännön mukaan Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelut seuraa systemaattisesti maksukaton täyttymistä asiakkaiden puolesta. Helsingin kaupungin ja HUSin välinen yhteistyö on tiivistä ja Helsingin kaupunki tarkistaa HUSin laskujen tilanteen maksukattojen käsittelyn yhteydessä. Lain näkökulmasta asiakkaalla itsellään on velvollisuus seurata maksukaton kertymistä, mutta helsinkiläisiä palvellaan maksukattojen täyttymisen seurannassa enemmän kuin laki edellyttää. Asiakkaan maksukaton täyttyessä Taloushallintopalvelut korjaa laskutuksen ja lähettää korjatun laskun liitteenä lain edellyttämän maksukattotodistuksen.

Aloitteessa on myös esitetty, että tulevaisuudessa Helsingin ja HUSin järjestelmät voisivat pelata yhteen ja maksukaton seuranta olisi helsinkiläisen asiakkaan näkökulmasta täysin automatisoitua. Jatkuvassa kehitystyössä on tunnistettu jo aiemmin sekä robotiikan ja automatisaation lisäämisen mahdollisuuksia että tarve yhtenäiseen maksukattoseurantaan HUSin kanssa. Järjestelmien välisen seurannan mahdollisuutta on selvitetty. Helsingillä ja HUSilla on käytössään eri laskutusjärjestelmät, ja HUSin laskutusjärjestelmä on myös varsin hiljattain uusittu. Ilman merkittäviä lisäkustannuksia toivottua automatisointia ei pystytä toteuttamaan.

Maksukaton seurannan muuttaminen viranomaisen tehtäväksi on tärkeä aihe erityisesti paljon julkisia terveyspalveluja käyttävien ja heikentyneen toimintakyvyn asiakkaiden kannalta. Muutosta haastavat tietojärjestelmäkysymykset tulee kuitenkin ratkaista ennen muutoksen tekemistä.

Nykyistä toimintamallia maksukattojen seurannassa ei ole perusteltua tällä hetkellä muuttaa, sillä maksukaton täyttymisen seuranta tapahtuu systemaattisesti harvoja poikkeustilanteita lukuun ottamatta Helsingin kaupungin toimesta. Asiakkaiden maksutietoihin liittyvä yhteistyö HUSin kanssa on myös vakiintunutta. Helsingin kaupunki jää seuraamaan valtakunnallisen asiakasmaksulainsäädännön mahdollisia muutoksia maksukaton seurantavelvoitteeseen liittyen. Nykyistä toimintamallia on syytä tarkastella uudelleen lainsäädännön muutoksien varmistuttua.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Asiakasmaksujen perimistä rajoittavan maksukaton tarkoituksena on osaltaan turvata kohtuullinen maksurasitus sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjille. Maksukatto osaltaan turvaa asiakkaiden toimeentuloa ja sillä on positiivisia vaikutuksia asiakkaiden hyvinvointiin.

Asiakkaan puolesta tapahtuva maksukaton täyttymisen seuranta ehkäisee tilanteiden syntymistä, joissa maksukaton ylittyminen jäisi huomaamatta ja asiakkaat maksaisivat maksukaton piiriin kuuluvista palveluistaan yli määritellyn enimmäismäärän. Viranomaisen toteuttama seuranta edistää palveluista perittävien maksujen oikeellisuuden lisäksi laskutuksen ajantasaisuutta, kun laskuja ei tarvitse korjata takautuvasti vastaamaan maksukaton täyttymisen ajankohtaa."