Valtuutettu Atte Harjanteen aloite Helsingin kaupungin poistumisesta X-palvelusta

Kaupunginhallitus katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Kaupunginvaltuutettu Atte Harjanne ja vihreä valtuustoryhmä (1+16 allekirjoittanutta) esittävät Helsingin kaupungille poistumista X-palvelusta ja viestinnän lopettamista kyseisellä sosiaalisen median alustalla. Aloitteen mukaan on tärkeää, ettei julkishallinnon viestintä ja tiedotus ole liikaa sidoksissa yhteen alustaan. Kaupungin on tarkisteltava sosiaalisen median alustoilla läsnäoloa suhteessa hyötyihin ja ylipäätään tarkasteltava kriittisesti läsnäoloaan sosiaalisen median alustoilla.

Kaupungin viestinnän lähtökohtia

Helsingin kaupungin viestinnän ohjeet luovat lähtökohdan kaikelle kaupungin viestinnälle. Ohjeiden lähtökohtana ovat perustuslaki, kuntalaki ja julkisuuslaki erityisesti niiden sananvapautta, viestintää, vuorovaikutusta ja asiakirjojen julkisuutta koskevat säädökset. Kuntalain 29 § mukaan kunnan on tiedotettava asukkaille, palvelujen käyttäjille, järjestöille ja muille yhteisöille kunnan palveluista, taloudesta, valmistelussa olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä sekä päätöksistä ja niiden vaikutuksista.

Kaupungin viestinnän ohjeiden mukaan viestinnän tulee olla avointa, ajantasaista ja luotettavaa. Tavoitteena on, että kaupunkilaisilla, yhteisöillä ja yrityksillä on hyvissä ajoin tietoa kaupungin suunnitelmista, toiminnasta ja palveluista sekä mahdollisuus osallistua kaupungin kehittämiseen ja päätöksentekoon.

Helsingin kaupungin viestinnän ohjeiden mukaan viestinnän on oltava tasapuolista. Pyrkimys tasapuolisuuteen ohjaa merkittävästi myös Helsingin kaupungin sosiaalisen median kanavavalintoja.

Sosiaalisen median merkitys organisaatioiden ja kaupungin viestinnässä

Sosiaalinen media on osa kaupungin monikanavaista viestintää. Sen avulla voidaan nopeasti ja tehokkaasti tavoittaa mediaa, kaupunkilaisia sekä kansainvälisiä kohderyhmiä, viestiä reaaliaikaisesti, lisätä hallinnon läpinäkyvyyttä ja antaa matalan kynnyksen asiakaspalvelua. Kaupunki voi myös toteuttaa sosiaalisessa mediassa kampanjoita ja käyttää erilaisia markkinointiviestinnän keinoja silloin kun ne auttavat tavoittamaan erilaiset kohderyhmät.

Ilman läsnäoloa sosiaalisessa mediassa kaupungin on mahdotonta tavoittaa omia kohderyhmiään laajasti. Esimerkiksi verkkosivujen uutisten ja ajankohtaisviestinnän sivujen lukijamäärät (teknisesti sivujen katsomiset) voivat olla huomattavasti sosiaalisen median julkaisujen tavoittavuusmääriä alhaisempia. Myöskään perinteinen media ei tavoita kaikkia kaupunkilaisia. Aktiivisella ja laadukkaalla viestinnällä ja vuorovaikutuksella sosiaalisessa mediassa kaupunki varmistaa oikean tiedon löydettävyyden niissä sosiaalisen median kanavissa, joita kaupunkilaiset käyttävät.

Sosiaalisen median toimintaympäristön muutos

Helsingin kaupunki seuraa sosiaalisen median toimintaympäristön muutoksia osana viestinnän johtamista ja viestintätyötä. Kaupunki arvioi muutosten vaikutuksia esimerkiksi teknologisten, käyttöä, säätelyä tai uusia mahdollisuuksia koskevilla skenaarioilla.

Tunnistettuja ilmiöitä ja muutoksia ovat esimerkiksi:

- Muutokset eri sosiaalisen median kanavien käyttäjäyhteisöissä ja tavoittavuudessa. Sosiaalisen median yhteisöt pirstaloituvat heimoihin ja aatteellisiin vertaisverkostoihin, myös sukupolvittain. Käyttäjäryhmämuutokset nopeutuvat.

- Tarve julkisten ja luotettavien toimijoiden läsnäoloon ja viralliseen viestintään on edelleen vahvaa ja kasvaa.

- Poliittisen sääntelyn ja lainsäädännön vaikutukset sosiaalisen median alustoihin ja algoritmeihin.

- Teknologiset muutokset algoritmeissä ja tekoälyavusteisten toiminnallisuuksien lisääntyminen.

Merkittävänä ja seurattuna sosiaalisen median toimijana Helsingin kaupunki perustaa sosiaalisen median kanavalikoiman ennemmin ennustettavuudelle kuin nopeasti vaihtuville trendeille. Kuitenkin kaupunki tiedostaa, että sosiaalisen median alustoihin ja kanaviin kohdistuu merkittäviä toimintaympäristöstä tulevia muutospaineita ja monet käyttäjistä arvioivat heille sopivinta kanavaa, jolloin myös kaupunki pilotoi uusia kanavia resurssien puitteissa.

Helsingin kaupunki sosiaalisessa mediassa

Helsingin kaupunki pyrkii viestimään kaupunkilaisille tasapuolisesti ja tavoittamaan kaupunkilaiset niin kattavasti kuin mahdollista. Siksi on tärkeä toimia sosiaalisen median kanavissa laaja-alaisesti (vrt. viestinnän ohjeen tasapuolisuusvaade).

Suomalaisten eniten käyttämät sosiaalisen median kanavat (6 käytetyintä)

(Lähteet: DNA digitaalinen elämä 2024 n=887, Tilastokeskus, väestön ikärakenne + 15-vuotiaat.)

Käyttöpohjaisen arvion perusteella X-kanavalle ei ole toistaiseksi syntynyt korvaavaa samat kohderyhmät tavoittavaa vaihtoehtoa.

X-kanava kaupungin viestinnässä

Aloitteen allekirjoittajien tavoin myös Helsingin kaupunki pitää tärkeänä varmistaa, ettei viestintä ole liikaa sidoksissa yhteen alustaan. Kaupunki arvioi läsnäoloa kaikissa kanavissa tietopohjaisesti ja säännöllisesti suhteessa hyötyihin, mitä myös aloitteessa painotetaan.

Kaupunki seuraa sosiaalisen median kanavien tavoittavuutta ja luopuu toimimattomista. Kaupunki lakkauttaa ja muuttaa ei-aktiivisiksi sosiaalisen median tilejä, myös X-tilejä, joiden käyttäjät ovat siirtyneet muihin kanaviin.

Yleisesti ottaen X:n merkitys kaupungin viestinnässä on vähentynyt. Monet Helsingin kaupungin yksiköt ovat joko luopuneet X-kanavan käytöstä (esim. Oodi-kirjasto) tai vähentäneet käyttöä huomattavasti (esim. useat toimialat). Päätösten taustalla on analyysi siitä, että X-julkaisujen näkyvyys on pienentynyt merkittävästi ja muut kanavat tavoittavat palveluiden käyttäjiä paremmin.

Helsinki on kuitenkin arvioinut, että kaupungille vähintään yhden kaupunkitasoisen X-kanavan (@Helsinki) viestintäkäyttö on toistaiseksi perusteltua:

- Organisaatioviestinnän näkökulmasta ei ole X:ää korvaavaa kanavaa, joka tavoittaisi niitä yleisöjä, joille Helsingin X:n päätili on kohdennettu.

- Suomen pääkaupunkina Helsinki tarvitsee nimeään kantavan X-tilin tiedottamiseen. Tilillä voidaan julkaista tarvittaessa niiden yksiköiden julkaisuja, joilla ei ole omaa X-profiilia.

- Tällä hetkellä kaupunki tavoittaa X:ssä kansainvälistä yleisöä, päättäjiä ja mediaa. Esimerkiksi valtuustotwiittien (#helvaltuusto) tavoittavuus on säilynyt hyvänä ja alkuvuodesta vaikkapa Ukrainan tukemista koskevien twiittien tavoittavuus on ollut erittäin korkealla tasolla.

- Kanavana X on yhä relevantti mm. häiriötilanne- ja kriisiviestinnässä ja poliittisen johdon viestinnän tukikanavana. Pelastuslaitos on edelleen aktiivinen X:ssä (@StadinBrankkarit) ja mm. @helsinginsote:lla tarve säilyttää X-läsnäolo potentiaalisena luotettavan tiedon jakamisen kanavana (vrt. rokotevastaisuus).

- Koska Suomen valtioneuvosto ja Suomen poliittinen johto toimivat edelleen X:ssä, Helsinki voi kaupunkina käyttää kanavaa viestimään strategisista ja edunvalvonnallisista tavoitteistaan.

Mikäli @helsinki ja muiden yhä käytössä olevien X-tilin julkaisujen näkyvyys romahtaa, sisällöt eivät tavoita kohderyhmiä, tavoitellut kohderyhmät poistuvat X-kanavasta tai syntyy kanavan X-korvaava suosittu sosiaalisen median kanava, ei X:ssä läsnäololle ole enää perusteita. Vastaava tilanne voi syntyä, jos Helsinki kohtaisi X-tilillään somen liveilmiöt (disinformaatio, trollaaminen, maalittaminen, tietoturvahaasteet jne.) laajasti. Helsingin kaupunki arvioi säännöllisesti kaupungin X-kanavien käytön perusteita sekä niitä korvaava viestinnällistä toimintatapaa, jos kanavista päätetään luopua.