Valtuutettu Ville Jalovaaran aloite pohjoisen Vuosaaren yhteisötalotoiminnasta

Kaupunginhallitus katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Valtuutettu Ville Jalovaara esittää 15.1.2025 aloitteessaan, että Vuosaaren pohjoisen ostoskeskuksen yhteisötalon toimintaa on jatkettava. Kaupungin yhteisötalotoiminnan on ilmoitettu päättyvän, kun vanhalta nimeltään lähiöaseman toiminta loppuu vanhan ostoskeskuksen purkamisen yhteydessä. Uudessa ostoskeskuksessa ei ole kaavassa varattu tiloja uuteen yhteisötaloon. Aloitteen mukaan Vuotalon tilat eivät ole korvaavia Vuosaaren pohjoisen ostoskeskuksen tiloille ja etenkin ikäihmisten liikkuminen pohjoisesta Vuosaaresta kaupunginosan keskustaan on hankalaa. Aloitteessa viitataan myös, että erilaiset seurat ja yhdistykset tarvitsevat myös tiloja kokoontua eripuolilla Vuosaarta.

Itäisen suurpiirin asukastila ja yhteisötalotoiminta

Itäisen suurpiirin toimintaa jatketaan pohjoisen Vuosaaren osalta jatkossa niin, että Vuosaaren yhteisötalon nykyisessä tilassa voidaan jatkaa pienimuotoista toimintaa, kunnes kiinteistö puretaan. Vuosaaren alueen vahva tukipiste on Vuotalo, jonka kanssa vahvistetaan yhteisötalojen retki- ja olohuonetoimintaa. Vuonna 2024 yhteisötalotoiminnan osallistujamäärät olivat talosta riippuen 3000 – 49000. Vuosaaressa yhteisötalotoimintaan osallistuttiin 3020 kertaa. Määrä koostuu pitkälti muutaman kymmenen aktiivikävijän käynneistä.

On huomioitava, että yhteisötalotoiminta ei rajoitu pelkästään fyysisiin tiloihin, vaan suurpiireittäin erilaista asukas- ja yhteisötoimintaa tehdään yhteistyössä useiden eri toimijoiden kanssa.

Pohjoisen Vuosaaren läheisyydessä on erilaisia kaupungin tiloja, esimerkiksi Lohikäärmepuiston leikkipuisto, joita voidaan käyttää asukas- ja yhteisötoimintaan. Kallvikintiellä kulkee bussiliikenteen runkolinja 560, joka mahdollistaa suoran kulkuyhteyden useaan asukas- ja yhteisötilaan sekä Vuosaaren että Mellunkylän alueilla. Tällaisia ovat Vuotalon lisäksi esimerkiksi Stadin yhteisötalo Kontula, Leikkipuisto Mellunmäki ja Nuorisotalo Luuppi.

Lisäksi kaupunki myöntää itäisen suurpiirin alueella asukasosallisuuden avustusta järjestöjen ylläpitämiin asukastiloihin Myllypurossa (vuokrat ja palkka-avustus 100 %), Kurkimäessä (vuokrat ja palkka-avustus 50 %) ja Mellunmäessä (vuokrat ja palkka-avustus 50 %). Vesalan alueelle myönnetään palkka-avustusta (100 %) asukas- ja yhteisötyöhön.

Yhteisötalotoiminnan kehittämistä tulee tarkastella laajemmin kokonaisuutena Helsingissä. Vuosaaren yhteisötalon nykyinen ja alustavassa uudisrakennuksen suunnitelmassa vielä mukana oleva sijainti ei palvele kulkuyhteyksien ja tilojen koon puolesta yhteisötalotoiminnan tarpeita. Yhteisötalojen toimintaa kehitetään tavoitteellisesti vastaamaan laajemman ja monipuolisemman kävijäkunnan sekä muiden yhteistyökumppaneiden ja toimijoiden tilankäytön tarpeita. Toiminnan toteuttaminen edellyttää lapsiperheille, eri kulttuuritaustaisille, eri ikäisille ja liikuntarajoitteisille kävijöille soveltuvampaa sijaintia ja tilaa. Näillä perusteilla on todettava, että nykyisen kaltainen yhteisötalotoiminta Vuosaaren pohjoisen ostoskeskuksen tiloissa ei jatku remontin jälkeen. Tämänhetkisen arvion mukaan Itä-Helsingin osalta yhteisötalotoiminnan kehittämisen painopiste tulee tulevaisuudessa olemaan Kontulassa ja Meri-Rastilassa, joissa on jo käynnistetty yhteiskäyttöisten tilojen suunnittelua.

Kaupungin tilojen asukaskäyttö

Kaupungilla on paljon erilaisia tiloja, jotka muuntuvat monenlaisiin käyttötarkoituksiin. Kaupunkistrategioissa 2017–2021 ja 2021–2025 on ilmaistu selkeästi vahva tahtotila lisätä kaupungin hallinnoimien tilojen asukaskäyttöä. Tilojen sekä alueiden käytön mahdollistaminen ympäri kaupunkia tukee vapaata kansalais- ja järjestötoimintaa ja lisää kaupungin elinvoimaisuutta. Lisäksi kesäkuussa julkaistussa kaupunkistrategian 2025–2029 neuvottelutuloksessa todetaan että Helsingin vahvuus on sen laaja ja osaava järjestöjen, yhdistysten, urheiluseurojen ja vapaaehtoisten kenttä. Helsingin kaupunki on aktiivinen yhteistyökumppani järjestöille ja yhdistyksille. Lisäämme järjestöjen ja yhdistysten toimintamahdollisuuksia avaamalla kaupungin tiloja jatkossakin kolmannen sektorin toimijoiden käyttöön muun muassa Varaamo-palvelun avulla.

Kaupunginhallitus on 20.8.2018 § 505 hyväksynyt kaupungin tilojen asukaskäytön periaatteet ja päivittänyt niitä 13.6.2022 § 462. Periaatteissa todetaan, että pääsäännön tulee olla niin, että tilat ovat varsinaisen käyttöajan ulkopuolella kansalaisyhteiskunnan ja kolmannen sektorin toimijoiden käytettävissä. Tilojen asukaskäytön kehittämisen periaatteiden mukaan palvelua pyritään kehittämään vaiheittain lisäämällä siihen jatkuvasti uusia tiloja ja palveluita. Tilojen asukaskäytön mahdollistaminen otetaan uudisrakennuksissa huomioon jo suunnittelussa. Peruskorjauksien yhteydessä edistetään omatoimikäyttöä huomioimalla asukaskäytön vaatimukset suunnittelutavoitteissa vanhojen tilojen pohjaratkaisujen asettamien rajoitusten puitteissa.

Kaupunki kartoittaa parhaillaan matalan kynnyksen palvelupisteitä huomioiden sekä kaikki kaupungin omat asukas- ja yhteisökäyttöön soveltuvat tilat että yhteisöjen kaupungin avustuksilla ylläpitämät tilat koko kaupungin alueella. Kaupunkiyhteisellä palveluverkkosuunnittelulla selvitetään vaihtoehdot olemassa olevien tilojen tehokkaampaan hyödyntämiseen , yhteiskäyttöön ja aukioloaikojen laajentamiseen palvelutarpeen kasvaessa. Tavoitteena on tunnistaa myös ne uudistuskohteet, joissa tilojen yhteiskäyttöä voidaan lisätä.

Talousarvion puitteissa asukas- ja yhteisötoiminnan tilaverkostoa voidaan kasvattaa. Tämä edellyttäisi merkittäviä lisäyksiä avustus-, toimitilavuokra- ja henkilöstömäärärahoihin.

Kaupungin omat yhteisötalot

Helsingin kaupungin ylläpitämät Stadin yhteisötalot toimivat matalan kynnyksen periaatteella ja aktivoivat eri asuinalueiden asukkaita, järjestöjä ja yhteisöjä aloitteellisuuteen, yhteisöllisyyteen, yhdessä viihtymiseen ja tekemiseen.

Iltaisin ja viikonloppuisin talojen tilat ovat vuokrakäytössä eri toimijoilla monipuolisesti kuoroista liikuntaryhmiin. Asukkaiden on myös mahdollista vuokrata yhteisötalojen tiloja omaan käyttöön. Yhteisötalotoiminta keskittyy kuitenkin matalan kynnyksen palvelujen ja harrastusmahdollisuuksien tuottamiseen eikä pelkästään tilavuokrauksiin. Tällä hetkellä kaupungin yhteisötalot ovat kukin toiminnoiltaan, sisällöiltään, ja mahdollisuuksiltaan hyvin erilaisia myös sijainnin ja tilojen koon näkökulmasta.

Kaupungin kahdeksan yhteisötaloa sijaitsevat eri puolilla Helsinkiä. Niiden alueellisesti epätasaisen sijoittumisen historia juontuu sosiaaliviraston 90-luvun aluepainotteisesta työstä sekä 90-luvun lähiöprojektialueista ja EU-rahoitteisen Urban-ohjelman kohdealueista. Alun perin tilat on hankittu projektien henkilöstön tukikohdiksi eikä niitä ole suunniteltu asukas- ja yhteisökäyttöön. Nykyisistä tiloista ainoastaan kaksi on esteettömiä. Kaupunki uudistaa yhteisötaloverkostoa vaiheittain niin, että jatkossa kaikki yhteisötalot tulevat olemaan esteettömiä Helsingin kaupungin esteettömyyslinjausten mukaisesti.

Kaupungin avustukset asukas- ja yhteisötiloihin ja niiden suhde kaupungin omiin yhteisötaloihin

Kaupunki myöntää yhteisöille avustuksia asukastilojen ylläpitämiseen. Kaupungin eri palveluiden asukaskäyttöön soveltuvien tilojen, kaupungin omia yhteisötalojen ja avustusten tuella ylläpidettävien asukastilojen muodostaman palveluverkoston tulisi luoda toinen toisiaan täydentävä kokonaisuus, jossa huomioidaan alueiden erityispiirteet, kaupunginosien väestön sosioekonomiset tekijät ja asukas- ja järjestötoiminnan aktiivisuus. Kaupunginhallituksen myöntämillä asukasosallisuusavustuksilla ylläpidetään 25 asukastilaa vuonna 2025.

Kaupunginhallitus vahvisti (7.4.2025 § 224) uudet asukasosallisuuden avustuskriteerit, joiden myötä vahvistetaan entisestään asukastoiminnan mahdollistavien tilojen palveluverkoston tarkastelua kokonaisuutena. Uusien tilojen perustamiseen haetuissa hakemuksissa tulisi priorisoida ensisijaisesti niitä, jotka ovat nykyisen palveluverkoston katvealueilla. Avustusten jakamisessa kiinnitetään huomiota asukastilatoimijoiden keskinäiseen yhteistyöhön sekä yhteistyöhön Helsingin kaupungin ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa. Tavoitteena on alueellinen tasapaino, tarveperustainen harkinta ja toiminnan jatkuvuus. Tukea priorisoidaan alueille, joissa toimintaa on ennestään vähemmän tai joiden katsotaan siitä eniten hyötyvän. Lisäksi palkka-avustuksen käyttöä tarkennetaan siten, että avustuksella palkatun työntekijän tehtäväkuvaan on sisällytettävä asukastilan tilavarausten ja toiminnan koordinaation lisäksi kaikille avoimen, kohtaamisen mahdollistavan toiminnan (olohuonetoiminta, tapahtumat, ryhmät) järjestämiseen liittyviä tehtäviä.

Uusia tiloja resursoitaessa tulee tarkastella nykyisten asukaskäyttöön soveltuvien tilojen palveluverkkoa ja priorisoida katvealueita. Kaupungin tulee toimia erityisesti niillä alueilla, joissa ei ole vahvaa asukaslähtöistä yhteisöjen ylläpitämää asukastilatoimintaa.

Toimivalta

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan kaupunginhallituksessa käsitellään vastaus aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut alle 25 valtuutettua. Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä.