Korkeavuorenkatu, Koulupuistikon aukio, katusuunnitelma, Kaartinkaupunki
Korkeavuorenkatu, Koulupuistikon aukio, katusuunnitelma, Kaartinkaupunki
Päätösehdotus
Kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä liitteenä 2 olevan Korkeavuorenkatu välillä Ullanlinnankadun liittymä−Punanotkonkatu, Koulupuistikon aukio katusuunnitelman suunnitelmapiirustus nro 32282/1
Esittelijän perustelut
Lähtökohdat ja tavoitteet
Katusuunnitelmassa esitetty katualue on nykyisten tonttikatujen Korkeavuorenkadun, Merimiehenkadun ja Yrjönkadun väliin rajautuva uusi rakennettava aukio (myöh. tässä tekstissä ”Koulupuistikon aukio”). Korkeavuorenkadun ja Merimiehenkadun ajoradat ovat suunnittelualueella yksisuuntaisia ja niillä on kadunvarsipysäköintiä. Yrjönkadulla kulkee raitioliikennettä. Katujen rajaama nykyinen kolmionmuotoinen alue on piirteiltään kehittymätön kivetty aukio, joka on toiminut kesäisin paikkana kesäterassille ja talvisin lumen välivarastoinnin paikkana. Koulupuistikon aukio rajautuu Korkeavuorenkatu 23 kiinteistöön (nyk. Arkkitehtuuri- ja designmuseo), joka on suojeltu rakennus. Suunnittelu-alue on osa Johanneksen kirkon RKY-aluetta.
Katusuunnitelma pohjautuu voimassa oleviin asemakaavoihin nro 461 ja 7948. Kohteessa on toteutettu kesäkatu vuodesta 2022 lähtien. Kesäkatu on osoittanut kohteen potentiaalin viihtyisänä kaupunkielämän paikkana, mikä on käynnistänyt pysyvien ratkaisujen suunnittelun kaupunkiympäristölautakunnassa hyväksytyn kesäkatujen toimintamallin mukaisesti (8.11.2022). Katusuunnitelman lähtötiedoiksi on otettu kesäkadusta kerätyt opit ja asukkaiden antama palaute. Suunnitelman liikenteellisistä vaikutuksista on liikennesuunnittelussa laadittu erillinen vaikutusten arviointi (liite 4), jossa vaikutukset moottoriajoneuvoliikenteeseen on todettu vähäisiksi. Katusuunnitelmassa on huomioitu Punanotkonkadun ja Korkeavuorenkadun liikenteen ohjaussuunnitelman 7683 periaatteet.
Koulupuistikon aukion muutoksen tavoitteena on mahdollistaa aukion kehittyminen paremmin oleskelua, pieniä tapahtumia ja lähiympäristön toimintoja palvelevaksi kaupunkitilaksi. Tavoitteena on vahvistaa aukion sijaintia historiallisesti merkittävässä asemakaavan muodostamassa nivelkohdassa. Korkeavuorenkadun rooli ja kehitystarve ydinkeskustan ja rannan välisenä linkkinä on tunnistettu myös mm. Ydinkeskustan maankäytön kehityskuvassa 2032.
Aukio on historiallisesti kytkeytynyt lähialueen nykyisiin sekä käyttötarkoitukseltaan muuttuneisiin oppilaitoksiin, ja suunnitelman yhtenä tavoitteena on ollut myös parantaa oppilaitosten mahdollisuutta käyttää julkista ulkotilaa osana opetustaan. Koulupuistikon aukion lähiympäristössä on runsaasti yrittäjiä, joille muutos mahdollistaa erilaisten tapahtumien ja toimintojen järjestämisen ulkotilassa. Arkkitehtuuri- ja designmuseon toiminta tulee lähivuosina päättymään Korkeavuorenkatu 23 kiinteistössä ja kiinteistön tuleva käyttötarkoitus ei ole tiedossa. Katusuunnittelussa on yhdessä kaupungin asemakaavoituksen ja kiinteistön omistajan kanssa varauduttu rakennuksen eri käyttötarkoituksiin. Katusuunnitelman tavoitteena on lisätä nykyisin kokonaan kivi- ja asfalttipäällysteiselle alueelle katuvihreää ja siten lisätä alueen viihtyisyyttä sekä ekologisia arvoja. Aukio tukee jatkossa paremmin Koulupuistikon ja Johanneksenpuiston välistä vihersormen yhteyttä.
Suunnitelma
Korkeavuorenkatu välillä Ullanlinnankatu liittymä Punanotkonkatu, Koulupuistikon aukio katusuunnitelman piirustus nro 32282/1
Aukio on suunniteltu liittymään nykyistä paremmin osaksi Korkeavuorenkatu 23 kiinteistöä sekä Koulupuistikkoa. Aukion muodostamalta alueelta poistuu moottoriajoneuvoliikenteen nykyiset ajoyhteydet ja kahdeksan kadunvarressa sijaitsevaa pysäköintipaikkaa. Katusuunnitelmassa esitetystä liikenteellisestä ratkaisusta on laadittu vaikutusten arviointi. Koulupuistikon aukio on kokonaisuudessaan avointa aukiotilaa, eikä läpikulkevaa jalankulkua tai pyöräliikennettä ole eroteltu.
Korkeavuorenkadun ajoradan linja säilytetään maisemallisesti avoimena kaupunkitilana, millä kunnioitetaan suoran katuakselin näkymiä ja suojellun rakennuksen avointa edustaa. Vanhat reunakivet asennetaan uudelleen nykyisille paikoilleen, samaan tasoon kulkupinnan kanssa. Aukion viihtyisyyttä ja turvallisuutta parannetaan asentamalla Korkeavuorenkadun eteläiseen päätyyn graniittipaadet ja pohjoiseen päätyyn metalliset ajonestopollarit, joista osa on irrotettavia aukion muuntojoustavuuden parantamiseksi. Korkeavuorenkadun alue mahdollistaa väliaikaisten tapahtumien järjestämisen.
Merimiehenkadun, aukion alueella oleva, nykyinen jalkakäytävä säilytetään asfalttipintaisena, millä turvataan historiallisesti arvokkaan Koulupuistikon ympäristön säilyminen. Yrjönkadun varteen rakennetaan uusi asfalttipäällysteinen jalkakäytävä, jolla helpotetaan aukion ohittavaa ja mm. Johanneksenkirkon raitiotiepysäkille suuntautuvaa jalankulkua. Yrjönkadun suuntaan aukio rajataan istuinkorkuisilla graniittipaasilla. Muutoin koko aukio päällystetään sekavärisellä graniittikiveyksellä, joka maisemallisesti sopii yhteen ympäröivien katujen vanhaan nupukiveykseen.
Aukion keskelle rakennetaan kaksi istuinkorkuisten graniittimuurien rajaamaa istutusaluetta, joihin istutetaan perennoja ja pensaita. Toiseen näistä istutusalueista istutetaan kolme uutta lehtipuuta. Uuden katuvihreän pinta-ala on yhteensä 91 m². Aukiolle on suunniteltu myös uusi valaistus, esteettömiä penkkejä, pyörätelineet ja kesäterassin tilavaraus.
Suunnitelman tarkempi kuvaus ilmenee liitteenä olevasta suunnitelmaselostuksesta nro 32282/1(liite 1).
Katujen muodostama aukiomainen alue on suunniteltu niin, että se sopeutuu asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä ja täyttää toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset.
Vuorovaikutus ja yhteistyösopimus
Katusuunnittelu on toteutettu ”Yhteinen kunnallistekninen työmaa” sopimuksen (7.3.2017) mukaisesti yhteistyössä sopimuksen osapuolten kanssa. Sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupunki, Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä (HSY), Helen Oy, Helen Sähköverkko Oy, Elisa Oyj, DNA Oyj, Telia Finland Oyj, GlobalConnect Oy, Auris Kaasunjakelu Oy, Cinia Oy. Sopimuksen mukaisesti kukin sopimuksen allekirjoittanut osapuoli sitoutuu suunnittelun aikana määrittelemään omat johtotarpeensa kohteessa ja tekemään omaa suunnittelua samanaikaisesti hankkeen etenemisen kanssa. Suunnittelun tavoitteena on aikaansaada rakennushankekohtaiset yhteiset ristiriidattomat suunnitelma-asiakirjat ja selostukset.
Katusuunnitelma on laadittu yhteistyössä Kaupunkiliikenteen, Senaatti-kiinteistöjen sekä Arkkitehtuuri- ja designmuseon kanssa.
Katusuunnittelusta järjestettiin asukkaille ja yrittäjille osallistava työpaja 10.12.2024.
Katusuunnitelmaluonnos on ollut sähköisesti esillä kaupunkiympäristön asiakaspalvelupisteessä ja Helsingin kaupungin verkkosivuilla 5.2.−18.2.2025 välisen ajan. Esillä olosta ja mahdollisuudesta mielipiteen esittämiseen on tiedotettu alueen talouksiin postitetulla tiedotekirjeellä, kaupungin verkkosivuilla sekä Helsingin Uutiset- ja Kamppi-Eira-sanomalehdissä.
Esillä olon aikaiset palautteet on kirjattu vuorovaikutusmuistioon, joka on liitteenä 3.
Katusuunnitelmaehdotus on ollut sähköisesti nähtävillä kaupunkiympäristön asiakaspalvelupisteessä ja Helsingin kaupungin verkkosivuilla 19.3.−1.4.2025 välisen ajan.
Suunnitelman nähtävillä olosta ja mahdollisuudesta muistutuksen antamiseen ilmoitettiin kirjallisesti suunnittelualueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille, sekä muille osallisille yleistiedoksiantona. Lisäksi asiasta on ilmoitettu kaupungin verkkosivuilla.
Muistutuksen käsittely
Suunnitelmasta jätettiin yksi muistutus.
Muistutus 1
Muistutuksessa aukiota ei pidetty viihtyisänä tai kaupunkikuvaa elävöittävänä. Aukion koettiin soveltuvan huonosti oleskelulle ja tapahtumille vieressä kulkevan auto- ja raitioliikenteen takia. Lisäksi muistutuksessa koettiin ajoradan muuttaminen aukiotilaksi liikennettä haittaavaksi ja kaupungin toimivuutta heikentäväksi. Merimiehenkatua käyttävän autoliikenteen koettiin joutuvan suunnitelman myötä pitkälle ja monimutkaiselle kiertoreitille. Muistutuksessa toivottiin aukiolla säilytettävän tilaa lumen tilapäiseen varastointiin. Muistutuksen mukaan aukiotilaa rajaavat pollarit haittaavat talvikunnossapitoa ja Korkeavuorenkatu 23 kiinteistölle ajoa.
Esittelijän vastaus muistutukseen
Kohteessa kolmena edellisenä kesänä toteutettu kesäkatu on osoittanut Koulupuistikon aukion potentiaalin kaupunkitilaa hyvin elävöittävänä kohteena. Kesäkatujen yhteydessä on saatu asukkailta palautetta, että alue on ollut viihtyisä ja toiminut pääosin hyvin. Kadulle asennettavien esteettömien penkkien lisäksi oleskelua tukevat istuinkorkuiset istutusaltaiden reunukset sekä graniittipaadet.
Aukiotilaan on suunniteltu mm. kesäterassin ja tapahtuma-alueen tilavaraus, joita on yhteen sovitettu katuvihreän ja arvoympäristön kaupunkikuvallisten tavoitteiden kanssa. Katuvihreän määrän lisäämistä tutkittiin esillä olon jälkeen. Vaihtoehtoja arvioitiin mm. katuvihreän määrän, kaupunkikuvan ja aukion toiminnallisuuden näkökulmista. Suunnitelmassa esitetty katuvihreän määrä kolminkertaistettiin vaihtoehtotarkastelun jälkeen. Avoin tila nykyisen Arkkitehtuuri- ja Designmuseon edustalla kunnioittaa arvorakennusta ja Korkeavuorenkadun akselin avointa katunäkymää.
Ajoratojen käyttötarkoituksen muutoksesta on laadittu erillinen vaikutusten arviointi, jossa liikenteelliset vaikutukset on arvioitu vähäisiksi. Yrjönkadun ja Korkeavuorenkadun väliin jäävän Merimiehenkadun osuuden liikennemäärät ovat pienet. Merimiehenkatu ja sitä ympäröivät kadut ovat kaikki toiminnalliselta luokitukseltaan tonttikatuja. Kaupunkitilan elävöittäminen tapahtuu luomalla toiminnallisia tiloja, joita on mahdollista käyttää monipuolisesti. Nykyinen aukiomainen tila on tällaiseen liian pieni.
Suunnitelman myötä lumen varastointitila ei pienene nykyisestä. Irrotettavilla pollareilla parannetaan aukion muuntojoustavuutta erilaisiin tarpeisiin.
Muistutus ei aiheuta muutoksia laadittuun katusuunnitelmaan.
Kustannukset ja aikataulu
Katusuunnitelman rakennuskustannus on yhteensä noin 860 000 euroa, 595 euroa/m² (alv 0 %).
Kadun vuotuiset ylläpitokustannukset ovat noin 11 000 euroa (alv 0 %). Ylläpitokustannukset ovat 4 000 euroa halvemmat kuin nykyisin.
Kadun rakentamiseen on varauduttu kaupunkiympäristölautakunnan talousarvioehdotuksessa vuodesta 2026 alkaen.
Hanke rahoitetaan talousarvion kohdasta 8 03 01 02 perusparantaminen ja liikennejärjestelyt.
Sovelletut säännökset
Alueidenkäyttölaki 85 §, 62 §, maankäyttö- ja rakennusasetus 41-43 §.
Toimivalta
Hallintosäännön 16 luvun 1 § 2 mom. kohdan 11 mukaan kaupunkiympäristölautakunta päättää katu-, puisto- tai muun yleisen alueen suunnitelman hyväksymisestä lukuun ottamatta taloudellisesti tai periaatteellisesti vähäisiä suunnitelmia.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Valtteri Karttunen, projektipäällikkö, puhelin: 09 310 52747