Kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Elina Kauppilan valtuustoaloitteesta asukaspaneelista vakinaiseksi osaksi päätöksentekoa
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Elina Kauppilan valtuustoaloitteesta asukaspaneelista vakinaiseksi osaksi päätöksentekoa
Lausunto
Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle Elina Kauppilan ja 24 muun valtuutetun allekirjoittamaan valtuustoaloitteeseen ”Asukaspaneeli vakinaiseksi osaksi päätöksentekoa” seuraavan lausunnon:
Aloitteessa esitetään, että Helsingissä otetaan vakituiseksi käytännöksi satunnaisotannalla muodostettu ja Helsingin väestötilastoja heijasteleva asukaspaneeli, joka on koossa aina valtuustokauden ajan.
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan näkökulmasta asukaspaneelit voivat toimia hyvänä keinona asukasosallisuuden lisäämiseen, moniäänisyyden vahvistamiseen sekä puntaroivan demokratian toteuttamiseen. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla ei ole kokeiltu pitkäjänteistä asukaspaneelityöskentelyä, mutta kevyemmästä vaikuttajaryhmätyöskentelystä on kuitenkin kokemuksia. Esimerkiksi lukioiden nuorten vaikuttajaryhmän (’advisory board’) sekä Stadin ammattiopiston vaikuttajafoorumin avulla nuorten ääniä on saatu jouhevasti kehittämisen tueksi.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta näkee, että asukaspaneelin käynnistäminen vaatii tarkempaa selvittämistä ja suunnittelua. Koko valtuustokaudeksi perustettavan paneelin sijaan kasvatus- ja koulutuslautakunta ehdottaa, että osana tulevaa osallisuus- ja vuorovaikutusmallin päivittämistä sekä toimialojen uusien osallisuussuunnitelmien laatimista selvitetään väestötilastoja heijastelevaa asukaspaneelia, millaisia kotimaisia ja kansainvälisiä kokemuksia valtuustokauden ajan koossa olevasta paneelista on ja miten vastaava kannattaisi toteuttaa Helsingissä. Selvityksen pohjalta pilotoitaisiin paneelia valtuustokauden lopussa. Asukaspaneeliin pitää muun muassa selvittää vielä, miten paneeliaiheet valikoidaan, miten paneelia koordinoidaan, miten panelistit valitaan ja miten heidät sitoutetaan koko kaudeksi.
Asukaspaneelin onnistuminen vaatii resursseja. Koska paneeli olisi kaupunkiyhteinen, kasvatus- ja koulutuslautakunta näkee, että paneelin pääkoordinointivastuun olisi luontevaa olla kansliassa. Kasvatus- ja koulutuslautakunta pitää asukaspaneelia tärkeänä osana kuntademokratiaa ja kannustaa kansliaa sen pilotointiin tulevalla valtuustokaudella. Toimialojen osallisuusasiantuntijoiden on tärkeää olla mukana paneelityöskentelyn suunnittelussa sekä toteutuksessa silloin, kun paneeli puntaroi toimialan toimivaltaan liittyviä aiheita. On keskeistä, että kunkin puntarointiaiheen asiantuntijat toimialalta voivat käyttää työaikaa paneeliin silloin, kun heidän alaansa käsitellään paneelissa. Asiantuntijan työaikaa kuluisi tällöin lähtötietopaketin koontiin, puntaroinnin suunnitteluun ja paneelin tapaamisiin.
Moniäänisyyden saavuttamiseksi panelistien valinnassa pitää satunnaisotannan lisäksi satsata siihen, että paneelissa todella on riittävän monipuolinen edustus kuntalaisia ja myös alaikäisiä. Mikäli asukaspaneeliin ei saada moninaista osallistujajoukkoa, riskinä on, että sen kautta osallistuvat vain jo valmiiksi aktiiviset kuntalaiset.
Pitkäjänteisessä paneelityöskentelyssä erityishuomiota vaatii panelistien sitouttaminen ja puntarointiaiheiden valinta. Palkkiosta huolimatta neljäksi vuodeksi sitoutuminen voi olla monelle vaikeaa. Jos paneelin kesto olisi lyhyempi, esimerkiksi puolikas valtuustokausi, myös todennäköisyys saman panelistikokoonpanon pysymisestä koko kauden ajan on suurempi. Paneelin puntarointiaiheet tulee valita huolella paitsi vaikuttavuuden näkökulmasta, myös panelistien sitoutumisen vuoksi. Paneelin aiheiden tulisi olla sellaisia, jotka koskettavat merkittävää osaa kaupunkilaisista, ja sen ytimessä on laajasti tunnistettu yhteinen ongelma, joka saa myös jakaa mielipiteitä. Samaan aikaan vaikuttavuuden näkökulmasta aiheiden rajaaminen tulisi tehdä huolella, jotta aiheet ovat sellaisia, joihin paneelilla on realistisesti mahdollista kannanotollaan vaikuttaa. Kaupunginhallitus tai -valtuusto voisi mahdollisesti olla taho, joka määrittelee teemat paneeliin, mutta tarkemman puntarointikysymysten muotoilun olisi hyvä tapahtua toimialoilla, joilla on teemasta kattava sisällöllinen asiantuntemus.
Yhteenveto
Kasvatus- ja koulutuslautakunta näkee, että asukaspaneelit voivat toimia hyvänä keinona asukasosallisuuden lisäämiseen. Kasvatus- ja koulutuslautakunta kuitenkin katsoo, että asukaspaneelin käynnistäminen vaatii vielä selvittämistä. Koko valtuustokaudeksi perustettavan paneelin sijaan kasvatus- ja koulutuslautakunta ehdottaa, että osana tulevaa osallisuus- ja vuorovaikutusmallin päivittämistä sekä uusien osallisuussuunnitelmien laatimista selvitetään ja suunnitellaan asukaspaneelia. Selvitysten pohjalta pilotoitaisiin paneelia valtuustokauden lopussa.
Käsittely
Vastaehdotus:
Petra Malin: Lisätään 5 kappaleen toisen lauseen jälkeen:
Kasvatus- ja koulutuslautakunta pitää asukaspaneelia tärkeänä osana kuntademokratiaa ja kannustaa kansliaa sen pilotointiin tulevalla valtuustokaudella.
Kannattaja: Johanna Laisaari
Kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyi Petra Malinin vastaehdotuksen yksimielisesti.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta antaa kaupunginhallitukselle Elina Kauppilan ja 24 muun valtuutetun allekirjoittamaan valtuustoaloitteeseen ”Asukaspaneeli vakinaiseksi osaksi päätöksentekoa” seuraavan lausunnon:
Aloitteessa esitetään, että Helsingissä otetaan vakituiseksi käytännöksi satunnaisotannalla muodostettu ja Helsingin väestötilastoja heijasteleva asukaspaneeli, joka on koossa aina valtuustokauden ajan.
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan näkökulmasta asukaspaneelit voivat toimia hyvänä keinona asukasosallisuuden lisäämiseen, moniäänisyyden vahvistamiseen sekä puntaroivan demokratian toteuttamiseen. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla ei ole kokeiltu pitkäjänteistä asukaspaneelityöskentelyä, mutta kevyemmästä vaikuttajaryhmätyöskentelystä on kuitenkin kokemuksia. Esimerkiksi lukioiden nuorten vaikuttajaryhmän (’advisory board’) sekä Stadin ammattiopiston vaikuttajafoorumin avulla nuorten ääniä on saatu jouhevasti kehittämisen tueksi.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta näkee, että asukaspaneelin käynnistäminen vaatii tarkempaa selvittämistä ja suunnittelua. Koko valtuustokaudeksi perustettavan paneelin sijaan kasvatus- ja koulutuslautakunta ehdottaa, että osana tulevaa osallisuus- ja vuorovaikutusmallin päivittämistä sekä toimialojen uusien osallisuussuunnitelmien laatimista selvitetään väestötilastoja heijastelevaa asukaspaneelia, millaisia kotimaisia ja kansainvälisiä kokemuksia valtuustokauden ajan koossa olevasta paneelista on ja miten vastaava kannattaisi toteuttaa Helsingissä. Selvityksen pohjalta pilotoitaisiin paneelia valtuustokauden lopussa. Asukaspaneeliin pitää muun muassa selvittää vielä, miten paneeliaiheet valikoidaan, miten paneelia koordinoidaan, miten panelistit valitaan ja miten heidät sitoutetaan koko kaudeksi.
Asukaspaneelin onnistuminen vaatii resursseja. Koska paneeli olisi kaupunkiyhteinen, kasvatus- ja koulutuslautakunta näkee, että paneelin pääkoordinointivastuun olisi luontevaa olla kansliassa. Toimialojen osallisuusasiantuntijoiden on tärkeää olla mukana paneelityöskentelyn suunnittelussa sekä toteutuksessa silloin, kun paneeli puntaroi toimialan toimivaltaan liittyviä aiheita. On keskeistä, että kunkin puntarointiaiheen asiantuntijat toimialalta voivat käyttää työaikaa paneeliin silloin, kun heidän alaansa käsitellään paneelissa. Asiantuntijan työaikaa kuluisi tällöin lähtötietopaketin koontiin, puntaroinnin suunnitteluun ja paneelin tapaamisiin.
Moniäänisyyden saavuttamiseksi panelistien valinnassa pitää satunnaisotannan lisäksi satsata siihen, että paneelissa todella on riittävän monipuolinen edustus kuntalaisia ja myös alaikäisiä. Mikäli asukaspaneeliin ei saada moninaista osallistujajoukkoa, riskinä on, että sen kautta osallistuvat vain jo valmiiksi aktiiviset kuntalaiset.
Pitkäjänteisessä paneelityöskentelyssä erityishuomiota vaatii panelistien sitouttaminen ja puntarointiaiheiden valinta. Palkkiosta huolimatta neljäksi vuodeksi sitoutuminen voi olla monelle vaikeaa. Jos paneelin kesto olisi lyhyempi, esimerkiksi puolikas valtuustokausi, myös todennäköisyys saman panelistikokoonpanon pysymisestä koko kauden ajan on suurempi. Paneelin puntarointiaiheet tulee valita huolella paitsi vaikuttavuuden näkökulmasta, myös panelistien sitoutumisen vuoksi. Paneelin aiheiden tulisi olla sellaisia, jotka koskettavat merkittävää osaa kaupunkilaisista, ja sen ytimessä on laajasti tunnistettu yhteinen ongelma, joka saa myös jakaa mielipiteitä. Samaan aikaan vaikuttavuuden näkökulmasta aiheiden rajaaminen tulisi tehdä huolella, jotta aiheet ovat sellaisia, joihin paneelilla on realistisesti mahdollista kannanotollaan vaikuttaa. Kaupunginhallitus tai -valtuusto voisi mahdollisesti olla taho, joka määrittelee teemat paneeliin, mutta tarkemman puntarointikysymysten muotoilun olisi hyvä tapahtua toimialoilla, joilla on teemasta kattava sisällöllinen asiantuntemus.
Yhteenveto
Kasvatus- ja koulutuslautakunta näkee, että asukaspaneelit voivat toimia hyvänä keinona asukasosallisuuden lisäämiseen. Kasvatus- ja koulutuslautakunta kuitenkin katsoo, että asukaspaneelin käynnistäminen vaatii vielä selvittämistä. Koko valtuustokaudeksi perustettavan paneelin sijaan kasvatus- ja koulutuslautakunta ehdottaa, että osana tulevaa osallisuus- ja vuorovaikutusmallin päivittämistä sekä uusien osallisuussuunnitelmien laatimista selvitetään ja suunnitellaan asukaspaneelia. Selvitysten pohjalta pilotoitaisiin paneelia valtuustokauden lopussa.
kaupunginhallitun on pyytänyt 31.5.2025 mennessä lausuntoa kasvatus- ja koulutuslautakunnalta Elina Kauppilan ja 24 muun valtuutetun allekirjoittamaan valtuustoaloitteeseen ”Asukaspaneeli vakinaiseksi osaksi päätöksentekoa”. Aloitteessa esitetään, että Helsingissä otetaan vakituiseksi käytännöksi satunnaisotannalla muodostettu ja Helsingin väestötilastoja heijasteleva asukaspaneeli, joka on koossa aina valtuustokauden ajan.
Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 4 momentin mukaan kaupunginvaltuustossa käsitellään vastaus aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä.
Päätös tullut nähtäväksi 20.05.2025
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Anniina Riikonen, vuorovaikutusasiantuntija, puhelin: 040 628 2426