V 27.8.2025, Valtuutettu Elina Kauppilan aloite asukaspaneelista vakinaisena osana päätöksentekoa

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Kaupunginvaltuutettu Elina Kauppila sekä 24 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Helsingissä otetaan vakituiseksi käytännöksi satunnaisotannalla muodostettu ja Helsingin väestötilastoja heijasteleva asukaspaneeli osaksi päätöksentekoa, joka on koossa aina valtuustokauden ajan.

Aloitteessa esitetään, että paneeli ottaa kantaa päätöksiin, joihin liittyy vaikeita arvovalintoja, suuri epävarmuus siitä, miten saadaan asukkaiden kannalta hyväksyttävä ratkaisu tai joissa poliittisen kompromissin rakentaminen on poikkeuksellisen vaikeaa. Paneelin tehtävä on näissä tilanteissa tukea ehdotuksellaan poliittista päätöksentekoa ja valmistelua. Vastuu päätöksistä pysyy kaupunginvaltuustolla, mutta virka– ja poliittinen johto sitoutuvat huomioimaan paneelin suositukset päätöksenteossaan.

Hallintosäännön 27 luvun 1 §:n mukaan kunnan jäsenten osallisuus ja kaupungin ja kaupunkilaisten vuorovaikutus perustuu yksilöiden ja yhteisöjen osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntämiseen, omaehtoisen toiminnan mahdollistamiseen ja yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien luomiseen. Helsingin kaupungilla kaupunkilaisten ja palvelujen käyttäjien osallistumisen ja vuorovaikutuksen osatekijöitä ovat: hallinnon avoimuus, selkeäkielinen ja monikanavainen viestintä, alueellinen osallistuminen, osallistuva suunnittelu ja budjetointi, asukaslähtöisyyttä edistävät käyttäjä- ja asiakasraadit, asiakaskokemuksen ja palautteiden hyödyntäminen, toimivat aloitekäytännöt sekä kansalaistoiminnan kannuste- ja tukimenettelyt.

Helsingin kaupunki käyttää jo nyt laajasti erilaisia menetelmiä, jotta asukkaat ja asiakkaat erilaisine tarpeineen tulevat kuulluksi, voivat antaa palautetta ja osallistua palveluiden kehittämiseen. Muita osallistumisen muotoja ovat esimerkiksi kirjallisen palautteen antaminen, numeerisen palautteen antaminen asiakaskokemuksesta ja osallistuminen asiakaskyselyihin. Kaikilla toimialoilla on vakiintuneina menetelminä monenlaisia erilaisia kuulemisen muotoja esimerkiksi lukioiden nuorten vaikuttajaryhmä, Stadin ammattiopiston vaikuttajafoorumi, kirjaston ja museon asiakasraadit ja nuorten Kulttuurilabran hallitus sekä nuorten liikunnan seuraparlamentti. Lyhytkestoisempia asukaspaneeleja on ollut käytössä toimialojen erilaisissa kehittämishankkeissa. Lisäksi Helsingin kaupungin toimialojen palveluiden asiakkaat voivat osallistua kehittämiseen yhteistyössä palveluiden kanssa esimerkiksi liittymällä asiakasraateihin ja - neuvostoihin, osallistumalla yhteiskehittäjäryhmiin, työpajoihin ja asukasiltoihin tai ryhtymällä vertais- tai kokemusasiantuntijaksi.

Kokemuksia laajemmista asukaspaneeleista

Helsingin kaupunki kokeili asukaspaneeleja vuonna 2013 toteutetussa alueellisen osallistumisen kokeilussa, demokratiapiloteissa. Pilotissa Arabianranta, Toukola ja Vanhakaupunki demokraattisen päätöksenteon kasvualustana, tavoitteena oli vahvistaa alueen kaupunkilaisten osallistumista, löytää aluevaikuttamisen toimintatapoja, kokeilla uusia osallistumiskeinoja, elävöittää Arabianrannan rantapuistoa sekä suunnitella miten asukastalot ja julkiset tilat saadaan käyttöön kaikille. Keskeisenä tuloksena on onnistuneesti toteutettu kansalaisraati, joka tuotti kansalaismielipiteen alueen rantapuiston elävöittämiseksi. Kansalaismielipide muotoiltiin julkilausumaksi, joka luovutettiin kaupungille aloitteen muodossa. Kaupunkilaisten raati- pilotissa tavoitteena oli vahvistaa kaupungin demokratiaa ja kehittää uutta kaupunkilaisraati -toimintamallia. Pilotissa kokeiltiin vaikuttamista Helsingin valmisteilla oleviin uusiin pysäköintipolitiikan linjauksiin tuomalla kansalaisten näkemykset esille. Keskeisenä tuloksena on menetelmän hyvä toteuttamiskelpoisuus sekä raadin julkilausuman käsittely osana Helsingin pysäköintipolitiikkaa kaupunkisuunnittelulautakunnassa.

Tuoreempi kokemus asukaspaneelista on vuonna 2024 toteutettu liikenteen ilmastopaneeli. Satunnaisotannalla helsinkiläisistä koottu kaupunkilaisten ilmastopaneeli on puntaroinut keinoja, jonka tarkoituksena on muodostaa yhteinen tilannekuva aiheesta. Aiheesta kirjoitettiin julkilausuma päätöksenteon ja jatkosuunnittelun tueksi. Helsingin kaupungin ilmastopaneeli on riippumaton asiantuntijaelin, jonka tehtävänä on tuottaa tieteellistä tietoa ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja siihen sopeutumisesta. Tavoitteena on tukea kaupungin ilmastopolitiikan suunnittelua, toimeenpanoa, seurantaa ja päätöksentekoa.

Kansallisesti asukaspaneeleista on vasta vähän kokemusta. Suurista kaupungeista Turun kaupunki on hyödyntänyt asukaspaneeleista osana päätöksentekoa. Asukaspaneelit ovat olennainen osa Turun kaupungin osallisuusstrategiaa, jonka tavoitteena on lisätä asukkaiden osallistumista kaupungin toimintaan ja päätöksentekoon. Asukaspaneelien kautta kaupunki saa tietoa asukkaiden näkemyksistä ja toiveista, mikä auttaa päätöksenteossa ja kaupunkisuunnittelussa. Turun mallissa kaupunginhallitus tekee päätöksen puntaroinnin aiheesta ja kysymyksenasetannasta. Lisäksi kaupungin johtoryhmässä on asetettu vastuujohtajat ja kaupunginhallitus käsittelee paneelin tuloksia osana toimeenpanoa.

Asukaspaneelien aihealueet, päätöksenteko ja käyttöönotto

Helsingin kaupungin näkökulmasta asukkaiden osallistumismahdollisuudet tulee jatkossakin toteuttaa monipuolisilla menetelmillä. Monipuolisten menetelmien avulla voidaan varmistaa, että mahdollisimman moni asukas tulee kuulluksi, pääsee osallistumaan ja vaikuttamaan kaupungin suunnitelmiin ja palveluihin.

Onnistuakseen asukaspaneelitoiminta vaatii selkeän tehtävien ja vastuutahojen määrittelyn, sekä kaupungin johdolta tahtotilan ja päätöksiä resurssien kohdentamisesta. Asukaspaneeli sopii yhdeksi osallistavaksi menetelmäksi etenkin silloin, kun aihe on rajattu ja paneelille on annettu selkeä tehtävä ja mandaatti. Mikäli paneeli otetaan käyttöön, on kytkös päätöksentekoon oltava selkeä. Kaupunginhallitus tai -valtuusto voisi olla taho, joka määrittelee teemat ja aiheet asukaspaneelin työskentelyä varten.

Asukaspaneelin lisäarvo päätöksentekoon on se, että se voi tuottaa harkittuja ja eri näkökulmia huomioivia kansalaismielipiteitä päätöksenteon tueksi. Asukaspaneelin käynnistäminen vaatii kuitenkin tarkempaa selvittämistä ja vaikutusten arviointia. Moniäänisyyden ja yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi panelistien valinnassa tulee satunnaisotannan lisäksi panostaa siihen, että paneelissa on riittävän monipuolinen edustus kuntalaisia. Lisäksi tulee tarkastella paneelin suhdetta Helsingin muihin osallistumisen ja vaikuttamisen keinoihin ja kanaviin, kuten vanhus-, vammais- ja nuorisoneuvostoihin. Riittämättömästi resursoidun, suunnitellun ja toteutetun asukaspaneelin riskinä on, että annetaan vaikutelma kaikkien kaupunkilaisten kuulemisesta, vaikka todellisuudessa paneelin kautta osallistuvat ja edustavat jo valmiiksi aktiiviset kaupunkilaiset.

Osana tulevaa osallisuus- ja vuorovaikutusmallin päivittämistä sekä toimialojen uusien osallisuussuunnitelmien laatimista selvitetään ensin millaisia kotimaisia ja kansainvälisiä kokemuksia valtuustokauden ajan koossa olevasta väestötilastoja heijastelevasta asukaspaneeleista on ja miten vastaava kannattaisi toteuttaa Helsingissä. Osallisuus- ja vuorovaikutusmallin päivittäisen yhteydessä hyödynnetään erityisesti Sitran asiantuntemusta, joka on perehtynyt laajemmin asukaspaneelien käyttöön osana lähidemokratian lisäämistä. Selvityksen pohjalta pilotoitaisiin asukaspaneelia valtuustokauden aikana. Myös kesäkuussa julkaistussa kaupunkistrategian 2025-2029 neuvottelutuloksessa linjataan, että Helsinki laajentaa asukaspaneeleiden hyödyntämistä

Koska aloitteessa esitetty paneeli olisi kaupunkiyhteistä toimintaa ja osa kaupunginvaltuustossa käsiteltävien asioiden päätöksentekoa, kaikki toimialalautakunnat esittivät lausunnoissaan, että paneelin perustamisen ja koordinoinnin päävastuu tulisi olla kaupunginkansliassa. Toimialojen on kuitenkin tärkeää olla mukana silloin, kun paneeli puntaroi toimialojen toimivaltaan ja palveluihin liittyviä asioita.

Valtuustoaloitteen vastauksen valmisteluun ovat osallistuneet kaupunginkanslia, kulttuurin ja vapaa-ajan, kasvatuksen ja koulutuksen, kaupunkiympäristön sekä sosiaali-, terveys ja pelastustoimiala. Toimialalautakunnat ovat antaneet aloitteeseen vastauksensa ja vastaus on lausuntojen mukainen.

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n mukaan valtuutetulla on oikeus tehdä aloitteita kaupungin yhteisistä asioista. Kaupunginhallitus vastaa aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Kaupunginvaltuustossa käsitellään vastaus aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä.