Tilannekatsaus, elinkeinopolitiikan painopisteiden toteuttaminen, strategiakausi 2021–2025

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto hyväksyi kokouksessaan 14.3.2022 Helsingin kaupungin elinkeinopolitiikan painopisteet vuosille 2022–2025. Elinkeinopolitiikan painopisteiden toteuttamista on seurattu vuosittain. Vuosien 2022 ja 2023 toimintaa yksityiskohtaisesti kuvanneet tilannekatsaukset käsiteltiin elinkeinojaoston kokouksissa 27.2.2023 ja 18.3.2024.

Valtuusto- ja strategiakausi vaihtuu vuoden 2025 puolivälissä, minkä vuoksi vuotta 2024 koskevan yksityiskohtaisen raportoinnin sijaan esitetään tiivis yhteenveto elinkeinopolitiikan painopisteiden toteuttamisesta strategiakauden 2021–2025 aikana. Käytännössä tämä tarkoittaa vuosien 2022, 2023 ja 2024 toimintaa. Elinkeinopolitiikan painopisteiden mukaista toimintaa jatketaan vuoden 2025 loppuun saakka. Toimintaa kuvaava tieto auttaa arvioimaan kaupunkistrategian elinkeinopoliittisten kirjausten toteutumista ja kehittämään seuraavan strategiakauden tavoitteenasetantaa.

Vuosina 2022–2025 kaupungin elinkeinopoliittista toimintaa jäsennetään seitsemän painopisteen avulla:

• Yritysten kilpailukykyä tukevat liiketoiminta- ja innovaatioympäristöt vahvistuvat
• Helsinkiläinen yrittäjyys ja yritystoiminta kasvavat, uudistuvat ja monipuolistuvat
• Helsinkiläisten todennäköisyys työllistyä paranee ja yritykset saavat riittävästi osaavaa työvoimaa
• Helsingin vetovoima kestävän matkailun, kulttuurin ja tapahtumien kaupunkina vahvistuu
• Helsingistä kehittyy yhä kiinnostavampi kohde kansainvälisille osaajille, yrityksille ja investoinneille
• Helsingissä kehitetään globaalisti merkityksellisiä ongelmia ratkaisevaa liiketoimintaa
• Ydinkeskustan elinvoima vahvistuu

Alla on esitetty tiivistelmät painopisteiden toteuttamisesta strategiakauden aikana sekä kuvattu elinkeinoelämän toimintaympäristön kehitystä. Painopisteille ei ole ollut mahdollista asettaa kattavasti mitattavia tavoitteita, vaan painopisteet ovat olleet kuvauksia teemoista, joissa kaupunki toimii aktiivisesti. Yhteenvedon perusteella voidaan arvioida, että kaupunki on onnistunut kehittämään yritysten perustamista ja kasvua tukevia palveluita sekä luomaan yleisiä edellytyksiä eri elinkeinojen kasvulle. Kuitenkin strategiakauden aikana heikentynyt taloudellinen suhdanne ja toimintaympäristön epävarmuus ovat johtaneet siihen, että monet toimintaympäristöä kuvaavat mittarit ovat kehittyneet negatiivisesti.

Havaintoja toimintaympäristön muutoksesta

Strategiakaudella 2021–2025 toimintaympäristö on ollut huomattava epävarma, mikä näkyy monella tapaa kaupungin kehityksessä ja elinkeinopolitiikan toteutuksessa. Strategiakautta ovat leimanneet koronapandemiasta palautuminen, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sekä inflaation ja korkojen nousun myötä heikentynyt taloudellinen suhdanne. Samalla generatiivinen tekoäly on noussut läpimurtoteknologiaksi, jonka vaikutukset helsinkiläiseen elinkeinoelämään eivät ole vielä selvillä. Sote-uudistus, työvoimapalveluiden järjestämisvastuun siirto valtiolta kunnille ja kotoutumislain kokonaisuudistus vahvistavat kaupungin roolia elinkeino- ja työllisyyspolitiikassa.

Koronapandemian myötä lisääntynyt etätyö on vaikuttanut muun muassa toimitilamarkkinoihin ja ydinkeskustan kävijämääriin. Venäjän hyökkäyssota taas muutti Helsinkiin suuntautuvan matkailun rakenteita. Venäläiset matkailijat puuttuvat ja Venäjän ylilentokielto on vähentänyt kiinalaisten ja japanilaisten matkailijoiden määriä. Inflaation ja korkotason nousu hidastivat asunto- ja kiinteistömarkkinoita ja rakentamista. Strategiakauden loppupuolella työttömyys ja konkurssit ovatkin kääntyneet nousuun. Samoin startup-yritysten mahdollisuudet kerätä pääomasijoituksia heikentyivät.

Koronapandemian muodostaman poikkeustilanteen jälkeen Helsingin väestö on taas selvässä kasvussa. Vuosina 2021–2024 Helsingin väestö kasvoi yli 26 000 henkilöllä. Kaupungin kasvu perustuu maahanmuuttoon. Kaikkien Helsingissä sijaitsevien työpaikkojen määrä kasvoi vuosien 2019–2023 aikana noin 17 000:lla (kasvua noin 4 %). Helsingin väestönkasvu ja työpaikkamäärän kasvu on ollut hitaampaa kuin esimerkiksi Espoossa ja Tampereella.

Helsingin työttömyysaste oli vuoden 2024 marraskuussa 11,8 %. Työttömyysaste on 3,2 prosenttiyksikköä korkeammalla kuin marraskuussa 2019 (8,6 %) ja 1,1 prosenttiyksikköä korkeammalla kuin marraskuussa 2021 (10,7 %). Koronapandemian ja heikentyneen taloudellisen suhdanteen vaikutukset näkyvät kaikkien ryhmien työttömyydessä. Vuoteen 2019 verrattuna alle 25-vuotiaiden työttömyys on lisääntynyt 49 %, ulkomaan kansalaisten työttömyys 74 %, pitkäaikaistyöttömyys 72 % ja korkeakoulutettujen työttömyys 53 %. 42 % kaikista helsinkiläisistä työttömistä työnhakijoista on ollut työttömän yli vuoden. Kuutoskaupungeista Helsingin työttömyysaste on Espoon jälkeen toiseksi alhaisin.

Yritysten kilpailukykyä tukevat liiketoiminta- ja innovaatioympäristöt vahvistuvat

Helsinkiä halutaan kehittää yrityksille suotuisana toimintaympäristönä. Kaupunki on tehnyt työtä vahvistaakseen Helsinkiä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) keskuksena. Tavoitteena on, että kaupungissa syntyisi säännöllisesti innovaatiovetoisia startup-yrityksiä.

Strategiakauden merkittävin panostus teemassa on ollut kampusinkubaattorit-ohjelma, jota on toteutettu kaupunginhallituksen myöntämällä erillisrahoituksella. Seitsemän korkeakoulua pääkaupunkiseudulla sitoivat oman toimintansa kehittämiseen kaupunkia vastaavan määrän rahoitusta ja perustivat 11 kampukselle yrittäjyyttä ja yritysten perustamista tukevia palveluita. Aikavälillä 5/2022–12/2024 ohjelman eri palveluita on suorittanut yli 1400 henkilöä. Yli 200 yrittäjää on aloittanut ohjelmien pohjalta liiketoiminnan (uusi y-tunnus tai selkeästi uusi liiketoimintamalli). Palveluihin osallistuneet tiimit ovat keränneet rahoitusta yli 16 miljoona euroa toimintansa kehittämiseen. Valtaosa rahoituksesta (yli 14 miljoonaa euroa) on kohdistunut Helsingin yliopiston toimintaan osallistuneille tiimeille.

Kampusinkubaattorit-ohjelma on auttanut erityisesti Helsingin yliopistoa kehittämään uudenlaista yrittäjyyttä edistävää toimintaa ja kulttuuria. Kampusinkubaattorit-ohjelman jatkosta on käyty neuvotteluita kaupungin strategisten korkeakoulukumppaneiden, Helsingin yliopiston, Metropolian ja Aalto-yliopiston, kanssa. Strategiakauden aikana korkeakoulukampusten kehittämistä innovaatiokeskittymiksi on tuettu myös kaupungin innovaatiorahaston avulla.

Kaupunki kehittää jatkuvasti elinkeinotoiminnan edellytyksiä ja kasvumahdollisuuksia. Kaupungin kasvaessa myös yritystoiminnalle syntyy uutta tilaa. Strategiakauden aikana on käsitelty yli 900 000 kerrosneliömetriä toimitilakaavoja. Kaupungin luovuttamille tonteille toteutettiin useita merkittäviä pääkonttorihankkeita: Stora Enson toimitilat Katajanokalla, F-Securen toimitilat Jätkäsaaressa, Elisan toimitilat Keski-Pasilassa ja SRV:n toimitilat Kalasatamassa. Lisäksi esimerkiksi Supercellin toimitilojen laajennukselle on tehty varaus Jätkäsaaresta.

Osa ydinkeskustan ja yritysalueiden kehittämiseen liittyvistä maankäytön elinkeinopoliittista tavoitteista näyttää kuitenkin jäävän kaupungin kasvaessa muiden maankäyttöön liittyvien näkökulmien jalkoihin.

Kaupunki on pyrkinyt kehittämään omia prosessejaan yritysmyönteisempään suuntaan. Yritysasiakkaiden palveluprosesseja on kehitetty eri asiakokonaisuuksissa. Esimerkiksi tapahtumien järjestämiseen liittyvää yhteistyötä on sujuvoitettu ja yrittäjien palvelupolkuja selvennetty verkkosivuja kehittämällä. Kaupungin yritysluotsit ovat tukeneet yritysten asiointia ja selvittäneet erilaisia ongelmatilanteita.

Strategiakauden aikana tehtyjen yrityskyselyiden perusteella yritysten kokemus kaupungin yritysmyönteisyydestä on kuitenkin kehittynyt negatiivisesti – tosin toimialakohtaiset erot ovat suuria. Negatiiviset näkemykset liittyvät usein liikenteeseen, kuten yritys- ja asukaspysäköinnin järjestelyihin, liikenteen sujuvuuteen ja ydinkeskustan saavutettavuuteen. Kokemuksesta huolimatta työpaikkamäärä Helsingissä on kasvanut vähintään kohtuullisesti ja kaupungissa on valmistunut ja lähtenyt liikkeelle useita merkittäviä toimitilahankkeita.

Helsinkiläinen yrittäjyys ja yritystoiminta kasvavat, uudistuvat ja monipuolistuvat

Kaupunki on tuottanut strategiakauden aikana erilaisia yritysten osaamista vahvistavia palveluita. Palvelut ovat pyörineet hyvällä volyymilla koko strategiakauden ajan. Kaupungin yritysneuvonnan asiakkaat perustivat vuosina 2022–2024 yli 2500 uutta yritystä. Neuvontapalveluista saatu asiakaspalaute on pysynyt koko strategiakauden ajan erinomaisella tasolla.

Kaupunki on itse järjestänyt strategiakauden aikana startup-tiimeille tarkoitettua pitkäkestoista valmennusta sekä terveys- ja hyvinvointiteknologiaan ja koulutusratkaisuihin erikoistuneet yrityshautomot. Näihin toimintoihin on vuosina 2022–2024 osallistunut yli 330 tiimiä tai yritystä, jotka ovat keränneet yli 50 miljoonaa euroa rahoitusta. Kun mukaan lasketaan kaupungin rahoittamat ja kumppaneiden toteuttamat yrityshautomot (kampusinkubaattorit ja UrbanTech Helsinki -hautomo) nousee yritysten keräämä rahoitus yli 80 miljoonaan euroon. Panostukset luovat yrityksille edellytyksiä kasvuun.

Vakiintuneempien yritysten kasvua on tuettu erityisesti kehitys- ja kokeilualustatoiminnalla. Vuosien 2022–2024 aikana yli 200 yritystä on kehittänyt tuotteitaan tekemällä kokeiluja kaupunkiympäristössä tai kaupungin palveluita hyödyntäen. Yritykset arvioivat, että toiminta on hyödyttänyt yritysten tuotekehitystä. Kaupungin koordinoima FAIR-hanke käynnistyi vuonna 2023 ja sen laaja asiantuntijakonsortio on ehtinyt palvella jo lähes 300 pk-yritystä tekoälyn mahdollisuuksien arvioimisessa ja käyttöönotossa.

Kaupungin palvelut ovat tavoittaneet merkittävän määrän helsinkiläisiä yrityksiä. Strategiakauden aikana on esimerkkejä yrityksistä, jotka ovat hyödyntäneet sekä kehitys- ja kokeilualustatoimintoja, että osallistuneet yrityshautomoiden toimintaan. Näiden asiakaspolkujen kehittäminen voi tukea jatkossa paremmin myös vakiintuneempien yritysten kasvua. Strategiakaudella 2021–2025 yritysten kasvua palveleva toiminta on keskittynyt varhaisen vaiheen yrityksiin.

Helsinkiläisten todennäköisyys työllistyä paranee ja yritykset saavat riittävästi osaavaa työvoimaa

Strategiakausi 2021–2025 on ollut työllisyyden kehityksen kannalta hyvin kaksijakoinen. Koronasta palautuminen vähensi työttömyyttä nopeasti, mutta keväällä 2023 työttömyys kääntyi uudelleen nousuun. Marraskuussa 2024 Helsingin työttömyysaste (11,8 %) oli 1,1 prosenttiyksikköä korkeammalla kuin marraskuussa 2021 (10,7 %). Strategiakaudella Helsingin kaupunki on vastannut isosta osasta helsinkiläisten työvoimapalveluita toteuttamalla työllisyydenhoidon kuntakokeilua.

Kuntakokeilun asiakaspalvelun rinnalla strategiakauden merkittävä ponnistus on ollut TE2024-uudistus, jossa järjestämisvastuu julkisista työvoimapalveluista siirtyi valtiolta kuntien muodostamille työvoimaviranomaisille 1.1.2025. Helsinki järjestää työvoimapalvelut itse, mutta tehden yhteistyötä Espoon ja Vantaan kaupunkien kanssa erityisesti hankintoihin ja työnantajapalveluihin liittyen.

Työvoimapalveluiden järjestämiseen valmistautuminen on ollut iso ponnistus. Järjestämisvastuun vastaanotto onnistui Helsingissä ilman suurempia ongelmia. Helsingissä palveluita toteuttaa tehtävää varten perustettu työllisyyspalveluliikelaitos. TE2042-uudistuksen rinnalla kaupunki valmistautui myös kotoutumisen kokonaisuudistukseen. Työvoimapalveluihin ja kotoutumiseen liittyvien vastuiden laajentuminen on tuonut kaupungille huomattavasti lisää sekä henkilö-, että työnantaja-asiakkaita. Kaupungilla on nyt aikaisempaa suurempi mahdollisuus ja vastuu toteuttaa vaikuttavampaa työllisyys- ja elinkeinopolitiikkaa. Erityisesti Helsingissä korkealle tasolle jääneeseen rakenteellisen työttömyyteen tulee hakea ratkaisuja koko kaupunkiorganisaation yhteistyöllä.

Helsingin vetovoima kestävän matkailun, kulttuurin ja tapahtumien kaupunkina vahvistuu

Helsingin kaupunki on panostanut kaupungin matkailu- ja tapahtumaelinkeinojen toimintaedellytyksien kehittämiseen sekä rakentanut vetovoimaisia kaupunkitiloja ja kulttuuripalveluita.

Helsinkiin suuntautunut matkailu on palannut koronapandemian aiheuttamasta kuopasta. Vuonna 2024 ylitettiin vuoden 2019 taso rekisteröityjen yöpymisten määrässä. Vuonna 2024 matkailutuloa kertyi enemmän kuin vuonna 2018. Matkailun kasvua on tuettu tarjoamalla lisää tietoa yritysten päätöksenteon tueksi, kohdentamalla markkinointiviestintää, PR:ää ja myyntiä potentiaalisille kohderyhmille sekä kehittämällä palvelutarjontaa. Venäläisten matkailijoiden puuttuessa ja kiinalaisten matkailijoiden vähentyessä huomattavasti, kasvua on erityisesti ollut yhdysvaltalaisissa matkailijoissa. Vierailijakokemus ja matkailuneuvonnan asiakastyytyväisyys ovat pysyneet koko strategiakauden erinomaisella tasolla.

Kaupunkikonsernin toimijoiden yhteistyönä toteutettu Syötävä Helsinki -ruokavuosi 2024 vahvisti ruoka- ja ravintola-alan kilpailukykyä ja näkyvyyttä. Helsingin ruokatarinaa kirkastettiin, lukuisten ruoka-aiheisten tapahtumien järjestämistä aktivoitiin sekä toteutettiin yrityspilotteja ja monikanavaista markkinointi- ja mediaviestintää.

Helsinki saavutti kaupunkistrategiaan kirjatun tavoitteen olla maailman kestävin matkailukohde, kun Helsinki sijoittui vuonna 2024 ensimmäiselle sijalle Global Destination Sustainability -indeksissä. Lisäksi kaupunki on tukenut helsinkiläisiä yrityksiä Sustainable Travel Finland -ohjelman suorittamisessa. Kestävyyteen panostaminen lisää yritysten kilpailukykyä ja Helsingin mainetta ja houkuttelevuutta matkailukohteena.

Helsingin tapahtuma- ja kulttuuritarjonta on vahvistanut kaupungin vetovoimaa. Helsinkiä pidetään elävänä, toimivana ja turvallisena tapahtumakaupunkina. Tapahtumilla on huomattava vaikutus Helsinkiin suuntautuvaan matkailuun. Helsinki-hallin tilanne on heikentänyt Helsingin tapahtumatarjontaa, mutta areenan saamista takaisin käyttöön on edistetty. Tapahtumien ja kulttuurin toimintaedellytyksiä kehitetään tilojen osalta. Suvilahden tapahtumakorttelin suunnittelu on edistynyt, Finlandia-talon remontti valmistui, ja Garden Helsinki -hankkeen mahdollistavista kiinteistökaupan esisopimuksista tehtiin päätökset.

Kaupunki on kantanut strategiakaudella vastuuta taide- ja kulttuurialan palautumisesta koronapandemian aiheuttamista ongelmista. Taide- ja kulttuurialan toimijoille jaettavien taide- ja kulttuuriavustusten määrärahat ovat nousseet kuluneella kaudella. Kaupunki on edistänyt merkittävien taide- ja kulttuurilaitosten syntyä ja kehittämistä. Tanssin talo avautui 2022, HAM Helsingin taidemuseo säätiöitiin, Helsinki Biennaalia on kehitetty edelleen ja Arkkitehtuuri- ja designmuseo -hanke on edennyt arkkitehtuurikilpailuvaiheeseen. Kaupunki on tunnistanut kulttuuriympäristön merkittävänä elinvoiman ja kestävän matkailun edistäjänä.

Matkailutulon kasvua on tärkeää tavoitella jatkossakin. Helsingissä tehtiin runsaasti hotelli-investointeja ennen koronapandemiaa. Samalla valtio on leikannut valtakunnallisen matkailumarkkinoinnin resursseja. Lisääntyvä matkailu heijastuu positiivisesti useille eri toimialoille ja luo matalan kynnyksen työpaikkoja. Matkailijat ovat merkittävässä roolissa esimerkiksi ydinkeskustan elinvoimaisuuden vahvistamisessa ja monipuolisten palvelujen mahdollistajina myös kaupunkilaisille.

Helsingistä kehittyy yhä kiinnostavampi kohde kansainvälisille osaajille, yrityksille ja investoinneille

Helsingin houkuttelevuutta kansainvälisille osaajille, yrityksille ja investoinneille on vahvistettu luomalla kaupungille brändikonsepti ja ottamalla se käyttöön eri kohderyhmissä. Kaupunki on hyödyntänyt suurtapahtumia ja kongresseja mainetyön välineenä.

Helsingin väestönkasvu perustuu vahvasti maahanmuuttoon. Kaupunki on panostanut strategiakaudella 2021–2025 erityisesti työ-, opiskelu- ja yrittäjyysperusteisen maahanmuuton edistämiseen. Kaupunki on kehittänyt palveluita, jotka tukevat Helsinkiin ulkomailta muuttavien henkilöiden ja heidän perheidensä sujuvaa asettautumista kaupunkiin.

Kaupunki koordinoi International House Helsinki (IHH) -toimintaa, joka kokoaa yhteen useita valtion ja kaupunkien viranomais- ja neuvontapalveluita. IHH:n palvelupisteessä asioi noin 40 % kaikista Suomeen ulkomaista muuttavista henkilöistä. Puoliso-ohjelma (spouse programme) tukee Helsinkiin muuttavien kansainvälisten osaajien perheiden asettautumista ja sitoutumista kaupunkiin. Kaupunki tukee puolisoiden verkostoitumista ja auttaa heitä pääsemään kiinni suomalaiseen työelämään. Ohjelmaan on rekisteröitynyt yli 2000 henkilöä ja palaute ohjelmasta on ollut erinomaista.

Helsinki on yhdessä Espoon ja Vantaan kaupunkien kanssa toteuttanut hanketta, jossa kansainvälisiä startup-yrittäjiä ja -tiimejä houkutellaan käynnistämään liiketoiminta pääkaupunkiseudulla. Hanke on saavuttanut hyviä tuloksia ja houkuttelutyöhön on kehittynyt selkeät prosessit. Vuosina 2023 ja 2024 hankkeen pääkaupunkiseudulle houkuttelemat yrittäjät ovat perustaneet 45 yritystä.

Helsingin kaupungin kansainvälisestä markkinoinnista ja myynnistä vastaava Helsinki Partners Oy aloitti toimintansa vuonna 2022. Vuosina 2022–2024 yhtiö raportoi invest-in-toiminnan luoneen Helsinkiin noin 550 työpaikkaa. Yhtiön myötävaikutuksella voitettiin Helsinkiin 48 kongressia, joiden arvioidaan tuoneen Helsinkiin yli 130 miljoonaa euroa matkailutuloa. Lisäksi Helsinki Partnersin PR-työ on luonut kaupungille huomattavasti näkyvyyttä.

Helsinki Partners on luonut strategiakauden aikana uudenlaisia toimintatapoja työnsä vaikuttavuuden parantamiseksi. Esimerkiksi 90 Day Finn -kampanjat ovat olleet innovatiivisia tapoja houkutella investointeja Helsinkiin. Yhtiö on myös keskittynyt erityisesti kansainvälisten pääomasijoittajien integroimiseen Helsingin ekosysteemiin.

Helsingissä kehitetään globaalisti merkityksellisiä ongelmia ratkaisevaa liiketoimintaa

Strategiakaudella 2021–2025 on erityisesti yrityspalveluiden kohdalla kiinnitetty huomiota siihen, että palvelut kohdistuisivat myös sellaiseen liiketoiminaan, jonka voidaan katsoa edistävän merkityksellisten ongelmien ratkaisemista.

Kaupungin yritysten kanssa tekemä innovaatioyhteistyö kehitys- ja kokeilualustoilla on toteuttanut tätä linjausta hyvin. Kehittämishankkeet ja kokeilut ovat kohdistuneet erityisesti terveyteen ja hyvinvointiin, oppimisratkaisuihin sekä rakennetun ympäristön kestävyyden kehittämiseen. Samoin kaupungin yrityshautomot ovat keskittyneet terveysteknologian ja koulutusratkaisujen kehittämiseen.

Paras esimerkki panostamisesta globaalisti merkityksellisten ongelmien ratkaisemiseen on ollut rakentamisen kiertotalouden edistämiseen keskittynyt klusteriohjelma, jonka tavoitteena on ollut kehittää kiertotalouteen perustuvia ratkaisuja ja liiketoimintamalleja rakennusalalle yhdessä alan toimijoiden kanssa. Vuonna 2021 perustettuun klusteriohjelmaan on liittynyt mukaan yli 150 organisaatiota. Klusterin puitteissa järjestettyihin pilotteihin ja innovaatiohaasteisiin osallistui yli 100 yritystä ja tapahtumiin yli 3000 henkilöä.

Klusteriohjelmaan osallistuneet toimijat ovat kehittäneet erilaisia rakentamisen kiertotaloutta edistäviä ratkaisuja ja toimintatapoja. Esimerkiksi Aalto-yliopiston opiskelijoiden kanssa toteutetun Closing Loops -kilpailun tuloksena Mustikkamaalle nousee vuonna 2025 Suomen ensimmäinen uudelleenkäytetyistä rakennusosista tehty rakennus. Klusteri on onnistunut pienillä henkilöstöresursseilla kokoamaan yhteen alan toimijoita ja vienyt teemaa merkittävästi eteenpäin strategiakauden aikana.

Ydinkeskustan elinvoima vahvistuu

Strategiakauden aikana on kannettu huolta Helsingin ydinkeskustan elinvoimaisuuden kehityksestä. Koronapandemian jälkeen kävijämäärät ydinkeskustassa ovat vähentyneet selvästi. Erityisesti etätyön lisääntyminen on näkynyt ydinkeskustan suuntatuvissa käynneissä. Vuonna 2024 ydinkeskustan jalankulkijoiden määrä oli noin 87 % vuoden 2019 tasosta. Koronapandemian on vähitellen elvytty, mutta etätyön yleistyminen on todennäköisesti pysyvästi muuttanut ydinkeskustan roolia. Toisaalta ydinkeskustan vetovoima työpaikkakeskittymänä näyttää edelleen olevan vahva.

Kaupunki suunnittelee ja toteuttaa jatkuvasti toimenpiteitä, jotka kehittävät ydinkeskustan elinvoimaisuutta – esimerkiksi useat toimitilahankkeet, julkisen liikenteen ja kävelyolosuhteiden kehittäminen sekä konversioperiaatteiden päivittäminen. Merkittävä osa kehittämistoiminnasta vaikuttaa ydinkeskustan elinvoimaisuuteen pidemmällä aikajänteellä. Lyhyemmällä tähtäimellä positiivisia vaikutuksia on erityisesti matkailun kasvulla sekä keskustassa ja sen läheisyydessä järjestettävillä tapahtumilla. Taiteen ja kulttuurin merkitys keskustan vetovoiman vahvistamisessa on myös tunnistettu.

Strategiakaudella 2021–2025 on toiminut ”Helsingin kaupungin ja elinkeinoelämän yhteistyöryhmä ydinkeskustan elinvoiman vahvistamiseksi (HELY-ryhmä)”. HELY-työryhmän puitteissa on edistetty muun muassa Downtown Helsinki -brändin kehittämistä, ydinkeskustaa koskevan tietopohjan vahvistamista ja yhteisen tahtotilan rakentamista ydinkeskustan kehittämiselle.

Toimivalta

Hallintosäännön 8 luvun 2 §:n mukaan kaupunginhallituksen elinkeinojaosto päättää elinkeinopolitiikkaa ja kilpailukykyä, työllisyydenhoitoa, maahanmuuttoa, kansainvälisiä asioita ja kaupunkimarkkinointia sekä korkeakoulujen kanssa tehtävää yhteistyötä koskevista periaatteista sekä seuraa niiden toteutumista.

Strategiakauden yhteenvedon sekä toimintaympäristössä ennakoitujen muutosten pohjalta tehtävät johtopäätökset esittelevät kokouksessa elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva ja johtava asiantuntija Antti Eronen.

Päätös tullut nähtäväksi 20.02.2025

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §