Vahingonkorvausvaatimus, autovaurio

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 27.1.2025 esittänyt ELY-keskukselle määrältään 290 euron vahingonkorvausvaatimuksen. ELY-keskus on 3.2.2025 siirtänyt asian käsittelyn Helsingin kaupungille, jolle vahinkopaikan kunnossapitovastuu kuuluu. Vaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvo vaurioitui 24.1.2025 klo 9.10 ajettaessa ajolinjalla olevaan kuoppaan Tapaninkyläntiellä juuri ennen liikenneympyrää. Hakija on korjannut vaatimustaan 6.2.2025 toimittamalla kartan, johon vahinkopaikka on merkitty Kirkonkyläntielle Tapaninvainiontien risteykseen.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Kirkonkyläntie on pääkatu ja luokiteltu I-luokan kunnossapidettäviin väyliin.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikalla ollut kuoppa on paikattu ensimmäisen kerran joulukuussa 2024. Vahinkopaikalla on tehty tarkastusajo vahinkoa edeltävänä päivänä 23.1.2024 klo 6.33, jolloin päällystevauriota ei ole havaittu. Päällystevaurio on havaittu tarkistusajolla vahinkopäivänä 24.1.2025 noin klo 12 ja paikattu noin kahden tunnin kuluessa kylmämassalla. Selvitys perustuu GPS-tietoon.

Päällystevaurio on syntynyt arviolta tunneissa, ollut kooltaan noin 80 cm x 60 cm ja sijainnut ajoväylän reunassa. Vaihtelevat sääolosuhteet ovat vaikuttaneet päällysteiden kuntoon.

Kaupungille ei ole annettu tammikuun 2025 aikana palautteita vahinkopaikalla olleesta kuopasta ennen vahingon tapahtumista. Kaupungille ei ole esitetty muita vastaavia vahingonkorvausvaatimuksia vahinkopaikalta.

Liikennemäärä vahinkopaikalla on 10 500 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Forecan mukaan Kumpulan havaintoasemalla tehdyissä mittauksissa vahinkopäivänä 24.1.2025 klo 9 on ollut pilvistä ja esiintynyt vähäistä vesisadetta. Lämpötila on laskenut pakkasen puolelle maanantaina 20.1.2025 klo 5. Vähäisiä vesi-, lumi- ja räntäsateita on esiintynyt 21.–22.1.2025. Lämpötila on noussut pakkaselta plussan puolelle kaksi päivää ennen vahinkoa 22.1.2025 klo 9, jonka jälkeen on esiintynyt vähäisiä sateita vahinkohetkeen saakka. Vahinkopäivänä lämpötila on vaihdellut 0,3 °C ja 1,6 °C välillä ennen vahinkoa.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Kuoppien syntyminen märkiin ajoratoihin johtuu ajoradalla olevasta vedestä, lämpötilan vaihtelusta 0 °C molemmin puolin sekä ajoneuvojen renkaiden kuluttavasta yhteisvaikutuksesta. Päällystevaurio alkaa tyypillisesti muodostumaan kohtaan, jossa vesi seisoo ja johon kohdistuu kulutusta, kuten ajouraan. Lämpötilan ollessa lähellä nollaa ja ajoradan ollessa märkä, isokin kuoppa voi syntyä hyvin nopeasti, jopa muutamassa tunnissa.

Vaikka päällystevauriot olisivatkin joskus hankalia havaita, ajoneuvojen kuljettajia sitovat silti tieliikennelain säännökset. Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa.

Kadun käyttäjät voivat omilla toimillaan pienentää onnettomuusriskiään varautumalla keliolosuhteiden muutoksiin ja ottamalla ne riittävästi liikkumisessaan huomioon (HE 281/2004 vp, s. 16).

Yhteenveto ja johtopäätökset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Kunnossapitolaki ei sääntele tyhjentävästi kunnossa- ja puhtaanapidon tapoja tai laatuvaatimuksia. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.

Kaupungilla on oltava kohtuullinen aika korjata päällystevauriot myös I-luokan kaduilla, sillä katuja ei voida pitää reaaliaikaisesti kaikilta osin kunnossa. Kaupungilla on mahdollisuus korjata päällystevaurio vain, jos se havaitaan tarkastusten yhteydessä tai jos tienkäyttäjä ilmoittaa siitä kaupungille. Kunnossapito on havainnut kuopan vahinkopäivänä 24.1.2025 ja paikannut sen saman päivän aikana.

Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.