Vahingonkorvausvaatimus, kiinteistövahinko, Mannerheimintie 56, Asunto-osakeyhtiö Töölö

Kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakijan asiamies on 4.2.2025 esittänyt kaupungille määrältään 199 392,75 euron vahingonkorvausvaatimuksen koskien hakijan kiinteistön korjauskustannuksia. Hakija havaitsi kiinteistöllään osoitteessa Mannerheimintie 56 keväällä 2024 rakennuksen kellarissa halkeamia ja painumista, ja kiinteistön viemäriputki oli lisäksi painunut padottaen runkoviemäriä y-haaran kohdalta. Vaatimuksen mukaan maa-aines on tiivistynyt Mannerheimintiellä kadun saneerauksen aikana suoritettujen kaivutöiden aiheuttaman tärinän seurauksena.

Vaatimus siirrettiin Mannerheimintien katutyön urakoitsijan VM Suomalainen Oy:n käsiteltäväksi 10.2.2025. VM Suomalainen Oy on vastannut hakijalle 22.4.2025.

Hakijan asiamies on esittänyt vaatimuksen uudestaan kaupungille 22.9.2025 korottaen sen määrältään 286 293,02 euroon. Vaatimus koskee vajoaman korjaukseen liittyviä kustannuksia, korko- ja rahoituskuluja sekä asiamiehen palkkiota.

Vaatimuksen mukaan kiinteistön maapohja on valunut sekä painunut ja jatkaa sitä edelleen. Kiinteistöllä oleva rakennus on maapohjan valumisen ja painumisen seurauksena painunut ja sen rakenteet ovat vaurioituneet. Hakija katsoo, että Mannerheimintien urakassa maaperäolosuhteita ei ole huomioitu asianmukaisesti suunnittelussa eikä toteutuksessa.

Hakija on esittänyt vaatimuksen liitteenä tilaamansa asiantuntijalausunnon, jossa arvioidaan Helsingin kaupungin tilaamien kadunsaneeraustöiden ja hakijan kiinteistön sekä rakennuksen vaurioiden välistä syy-yhteyttä. Asiantuntijalausunnossa arvioidaan kadunrakennustöiden aiheuttaneen tärinää sekä pohjaveden tason alenemista, mitkä ovat lausunnon mukaan johtaneet maan painumiseen ja siten aiheuttaneet rakennuksen vaurioitumisen. Lausunnossa lisäksi katsotaan, että kaupunki on laiminlyönyt 2.11.2017 päivätyssä Runeberginkadun varrella olevien rakennusten perustamistapaa koskevassa muistiossa mainitun riskianalyysin suorittamisen.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Alueidenkäyttölain mukaan kadunpidon järjestäminen kuuluu kunnalle. Kadunpito käsittää kadun suunnittelemisen, rakentamisen ja sen kunnossa- ja puhtaanapidon sekä muut toimenpiteet, jotka ovat tarpeen katualueen ja sen yläpuolisten ja alapuolisten johtojen, laitteiden ja rakenteiden yhteen sovittamiseksi.

Katu rakennetaan kunnan hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Katu on suunniteltava ja rakennettava siten, että se sopeutuu asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä ja täyttää toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset.

Hallintolain mukaan hallintoasiassa kukin vastaa omista kuluistaan.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Vahingonkorvauslain mukainen vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen eli vahingonkorvausvastuun syntymiseksi kaupungin on täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Tärinästä johtuvat vahingot voivat tulla korvattavaksi ympäristövahinkolain perusteella, mikäli tärinän aiheuttavan toiminnan ja vahingon välinen syy-yhteys on todennäköinen. Tärinästä aiheutunut ympäristövahinko korvataan ympäristövahinkolain nojalla kuitenkin vain, jos häiriön sietämistä ei ole pidettävä kohtuullisena, ottaen muun ohella huomioon paikalliset olosuhteet ja häiriön syntymiseen johtanut tilanne kokonaisuudessaan sekä häiriön yleisyys vastaavissa olosuhteissa muutoin.

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain mukaan maata ei saa kaivaa tai kuormittaa niin, että toisen maalla oleva rakennus kadottaa tukensa. Se joka kaivaa tai kuormittaa maata niin, että toisen maalla oleva rakennus muulla tavalla vahingoittuu, on velvollinen korvaamaan vahingon, mikäli vahinko ei ole johtunut siitä, että rakennus oli puutteellisesti perustettu tai muuten huolimattomasti rakennettu.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Yleistä

Kaupunki on toteuttanut hakijan kiinteistön ympäristössä sekä Runeberginkadulla että Mannerheimintiellä katujen peruskorjaushankkeet. Asiassa on saatu selvitykset yleisten alueiden projektirakennuttamisesta, liikenne- ja katusuunnittelupalvelusta sekä maa- ja kallioperäyksikön pohjarakennustiimistä.

Runeberginkadulla hakijan kiinteistön kohdalla suoritettiin Kasin katutöiksi kutsuttuun peruskorjaushankkeeseen liittyviä töitä 5.8.2022–9.6.2023. Mannerheimintien puolella hakijan kiinteistön kohdalla tehtiin Mannerheimintien peruskorjaukseen liittyviä töitä puolestaan 9.8.2023–8.8.2024.

Edellä mainituissa katujen peruskorjaushankkeissa on tehty erinäisiä kaivutöitä hakijan kiinteistön kohdalla. Runeberginkadulla hakijan kiinteistön kohdalla on elokuun ja joulukuun 2022 välillä asennettu jalkakäytävän alle eri operaattorien ja sähköverkkoyhtiön suojaputkia sekä noin 4 metrin päähän kiinteistön rajasta liikennevalo- ja liikennemerkkiportaalin perustus. Johtokaivannot ovat olleet matalia. Mannerheimintiellä puolestaan hakijan kiinteistön kohdalla on ollut elokuussa 2023 kaivanto, joka on sijainnut noin 12 metrin päässä kiinteistöstä ja joka on ollut 3,6 metriä syvä. Lisäksi 10.1.−4.3.2024 on asennettu pylväiltä ja kantava kasvualusta noin 4,5 metrin päähän hakijan kiinteistön rajasta.

Kaupunki ja Mannerheimintien peruskorjauksen urakoitsija ovat osallistuneet 10.2.2025 hakijan kiinteistöllä suoritettuun katselmukseen. Katselmuksesta laaditun pöytäkirjan mukaan painaumat on havaittu maaliskuun alussa vuonna 2024. Muusta kirjallisesta materiaalista on ilmennyt, että painaumia on havaittu myös keväällä 2021 samoissa kellaritiloissa.

Kadunrakennustyön suunnittelu ja maaperätutkimukset

Vaatimuksessa ja hakijan asiantuntijalausunnossa väitetään, että kaupunki on laiminlyönyt 2.11.2017 päivätyssä Runeberginkadun varrella olevien rakennusten perustamistapaa koskevassa muistiossa mainitun riskianalyysin suorittamisen.

Kaupungin asiantuntijan 2.11.2017 laatima muistio ei ole velvoittava asiakirja, vaan se on laadittu Runeberginkadun Töölöntorin ja Mannerheimintien välillä tehdyn perusparantamishankkeen suunnittelun tausta-aineistoksi. Muistiossa on selvitetty kyseisellä hankealueella rakennusten perustamistapaa kiinteistökohtaisesti piirustuksista.

Katujen perusparantamisen yhteydessä ei tehdä ilman erityistä syytä kadun varressa sijaitsevalle kiinteistölle koekuoppia, lisäkairauksia, pohjavesihavaintoja eikä selvitetä rakennuksen kellarin lattioiden alusrakenteita, putkien perustamista, alapohjan alapuolisten maalajien ja maakerrosten tiiveyttä. Tällaisia selvityksiä teetetään vain erityisestä syystä, esimerkiksi louhittaessa rakennuksen seinälinjan vierestä tai rakennettaessa alikulkukäytävää pehmeikölle.

Runeberginkadun suunnittelussa Kasin katutöissä on normaaliin tapaan tehty riskiarvio ja selvitetty kadun rakentamisen vaikutukset alueella oleviin rakennuksiin ja rakenteisiin riittävässä laajuudessa. Alueella on ollut viemäröinti, joka on uusittu likipitäen samalle korkeustasolle. Kadun korkeusasemaa ei ole korotettu eikä katujen perustamistapaa ole muutettu.

Kaivutyöt ja tärinä

Hakijan asiantuntijalausunnossa on esitetty, että kadunrakennushankkeissa ponttiprofiilien lyöminen aiheuttaa aina tärinää, joka on voinut aiheuttaa vaurioita maanvaraan perustetuille putkille ja maanvaraisille lattioille. Ponttien sisällä suoritettava kaivu aiheuttaa aina muodonmuutoksia ympäröivällä alueella kuten maan varaan perustetuille putkille, maanvaraisille anturoille sekä maanvaraisille lattioille. Asiantuntija esittää lisäksi, että sama pätisi myös kaivantotukielementeillä tuettuihin kaivantoihin, ja että työtekniikasta johtuen kaivantotukielementeillä tuettujen kaivantojen ympäristöjen painumat olisivat suurempia kuin ponteilla tuetuilla kaivannoilla.

Saadun selvityksen perusteella ponttiprofiilit asennetaan yleensä täryttämällä eikä lyömällä, sillä lyöminen vahingoittaa ponttia. Täryttäminen aiheuttaa huomattavasti vähemmän tärinää kuin lyöminen. Mannerheimintien katutöissä lähimmät pontitetut kaivannot ovat olleet risteyksen vastakkaisella puolella pohjoisessa n. 50 m päässä rakennuksesta. Etäisyys on tyypillisesti pohjarakennustöissä käytetty katselmusetäisyys pontitettavissa kohteissa, eli etäisyys, jolla tärinän ei yleisesti enää otaksuta ylittävän raja-arvoja tai aiheuttavan vaurioita rakenteille. Etäisyys on niin suuri, että ponttien sisällä kaivamisen aiheuttamat muodonmuutokset eivät aiheuta siirtymiä enää tällä etäisyydellä. Mahdolliset siirtymät rajoittuvat muutaman lähimmän metrin etäisyydelle kaivannosta. Yleisesti painumia esiintyy enimmäkseen kaivannon sisäpuolella ponttien noston yhteydessä.

Tuentaelementtien osalta työtekniikasta johtuen ympäristön siirtymät ovat useimmiten vielä pienempiä kuin pontteja käytettäessä. Tuentaelementit asennetaan luiskattuun kaivantoon, ja kaivuluiskien ja elementin väli täytetään kitkamaalla ennen kuin kaivannossa saa työskennellä.

Hakijan asiantuntijalausunnon mukaan lisäksi kadunrakennustöissä käytetyt tiivistyskoneet kuten raskaat tärylevyt ja täryjyrät ovat aiheuttaneet maanvaraiseen rakennuksen betonilattiaan taivutusjännityksiä ja edelleen halkeamia sekä painumista. Asiassa saadun selvityksen perusteella taivutusjännitysten aiheutuminen tärylevyjen käytöstä on erittäin epätodennäköistä. Tärylevyjä käytetään yleisesti tonteilla talonrakentamisessa perustusten vierustäyttöjenkin tiivistämiseen ilman, että siitä aiheutuu rakennuksen alapohjarakenteille riskejä tai vaurioita.

Asiantuntijalausunnossa lisäksi esitetään, että katualueen täyttö ja painuminen olisivat vieneet mukanaan erityisesti rakennuksen kulmahuoneiston lattian alapuoleista savikerrostumaan. Yleisesti ottaen voidaan todeta olevan todennäköisempää, että kadun pinnan ja kellarin lattiatason korkeuseron vuoksi kadun painuminen olisi aiheuttanut saven sivusiirtymää kellariin pienemmän vastuksen suuntaan, eikä päinvastoin.

Pohjavesi

Hakijan käyttämä asiantuntija on väittänyt, että pohjavedenpinnan aleneminen aiheuttaa maan tilavuuspainon kasvamista ja aiheuttaa lisäkuormitusta savipohjaiselle maalle sekä edelleen ns. konsolidaatiopainumista, jolloin savesta poistuu vettä ja savi painuu syntyneestä tyhjästä tilasta johtuen. Myös kaupungin suorittamat viemärityöt ja niiden täytöt ovat vuosikymmeniä alentaneet pohjavedenpinnan tasoa. Lisäksi asiantuntija esittää, että painuminen on suurella todennäköisyydellä johtunut pohjavedenpinnan alenemisesta.

Asiassa saadun selvityksen perusteella pohjavesi ei alueella ole mittausten mukaan alentunut viime vuosikymmeninä. Koska pohjavesi ei ole laskenut, eivät havaitut painumat voi myöskään johtua pohjaveden alenemisesta katutöiden vuoksi.

Pohjaveden aleneminen ei myöskään aiheuta yleisesti maan tilavuuspainon kasvamista, vaan tehokkaiden jännitysten periaatteen mukaisesti se aiheuttaa maan tehokkaan tilavuuspainon kasvua vain alentuneen pohjavedenpinnan ja alkuperäisen pohjavedenpinnan välisellä vyöhykkeellä. Saven konsolidaatiopainumassa veden poistuessa saveen ei muodostu tyhjätiloja, vaan saven tilavuus pienenee poistuneen veden tilavuuden verran.

Painuminen on savimaaperän ominaisuus, ja pitkän ajan kuluessa savi painuu ilman ulkoisia tekijöitä tai lisäkuormitusta. Yli sata vuotta vanhan rakennuksen saven varaan rakennetut lattiat ovat painuneet ensin lattian ja alustäyttöjen aiheuttaman lisäkuorman takia alkuun nopeammin ja myöhemmin hidastuen. Primäärinen painuma on hiljalleen muuttunut sekundääripainumaksi, jolloin savimaa jatkaa hitaasti edelleen painumista omasta painostaan. Myös kadulle rakennettujen putkijohtojen ympärystäyttöjen pohjavedenpintaa alentava vaikutus on tasaantunut jo vuosikymmeniä sitten.

Hakijan käyttämä asiantuntija esittää, ettei kaupunki ole suorittanut perustusten painumaseurantaa, pohjavesiputkien mittausta eikä uusien putkien asentamista. Asiassa saadun selvityksen perusteella kaupunki on suorittanut Mannerheimintien katutöiden aikana painumaseurantaa ja suorittanut alueella työn aikana pohjavesiseurantaa useasta mittauspisteestä.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Hakija on toimittanut VM Suomalainen Oy:lle kiinteistöään koskevia katselmus-, kosteuskartoitus-, vahinko- ja jälkivahinkojentorjuntaraportteja vuosilta 2021–2025. Näiden asiakirjojen perusteella rakennuksen ravintolatilojen kellaritiloissa on tapahtunut tänä ajanjaksona neljä eri vesivahinkoa.

Toisen ravintolan kellaritiloissa havaittiin 21.5.2021 päivätyn vahinkoraportin mukaan laajoja painaumia. Myöhemmässä 29.1.2025 päivätyssä täydentävässä raportissa todetaan, että kyseiset vuonna 2021 tehdyt korjaukset kellaritiloissa tehtiin vesivahingon vuoksi. Vesivahingon laadusta tai tarkasta ajankohdasta ei raporteissa ole tietoa.

Jälkivahingontorjuntaraportin (päiväys 10.7.2023) mukaan heinäkuussa 2023 rankkasade sai kellarissa lattian rajassa olevan viemäritulpan irtoamaan. Viemärivedet olivat päässeet tulvimaan putkesta lattiapinnoille kastellen melkein koko kellarin.

Kosteuskartoitusraportin (päiväys 8.3.2024) ilmanvaihtokoneen lämmityspatteri oli jäätynyt 14.2.2024 ja vettä valui koko ravintolan tiloihin kastellen sekä ravintolan kellaritilat että D-rapun kellarikerroksen käytävää ja sähköpääkeskusta.

Lisäksi molempien ravintoloiden kellaritiloissa havaittiin 18.10.2024 vettä, joka tulvi viemäreistä. Viemäristä löytyi asfalttipalasta johtuva tukos HSY:n vastuulla olevalta viemäriosuudelta.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Hakijan rakennus on sata vuotta vanha, ja se on asiassa saatujen tietojen perusteella perustettu maanvaraisesti savimaalle. Painuminen on savimaaperän ominaisuus, ja savimaan varaan perustetut alapohjat sekä alapohjien alustäytöt sekä niiden varassa olevat ei-kantavat seinät tyypillisesti painuvat vuosikymmenien saatossa. Painuman syy-yhteyttä kadunrakennustöihin ei siten voida osoittaa pelkästään tyhjätiloilla tai painuman suuruudella.

Saatujen selvitysten perusteella painumia rakennuksen kellaritiloissa on havaittu vesivahingon jälkeen jo 21.5.2021, eli yli vuosi ennen kuin rakennuksen kohdalla on aloitettu kaupungin katutöitä 5.8.2022. Seuraavan kerran merkittäviä painumia kellaritiloissa havaittiin maaliskuussa 2024 noin kolme viikkoa kellarissa tapahtuneen mittavan vesivahingon jälkeen. Hakijan käyttämä asiantuntija ei ole lausunnossaan lainkaan käsitellyt hakijan kiinteistöllä kellarissa tapahtuneiden vesivahinkojen mahdollisia vaikutuksia asiassa.

Asiassa saadun selvityksen perusteella hakijan kiinteistön ympärillä tehdyissä kadunrakennustöissä ei ole tehty sellaisia töitä, jotka olisivat voineet aiheuttaa rakenteita vahingoittavaa tärinää aiheuttaen esitetyt vahingot, tai aiheuttaa väitetyllä tavalla rakennuksen tukena olevan maaperän painumista. Pohjavesiolosuhteet eivät myöskään ole väitetyllä tavalla muuttuneet alueella katutöiden yhteydessä. Katutöiden suunnittelussa ja toteuttamisessa ei ole tapahtunut vaatimuksessa ja hakijan toimittamassa asiantuntijalausunnossa väitettyjä virheitä tai laiminlyöntejä.

Asiassa ei näin ollen ole syy-yhteyttä kaupungin teettämien kadunrakennustöiden ja hakijan kiinteistöllä havaitun rakennuksen kellarin painumisen välillä. Kaupunki ei ole naapuruussuhdelain, ympäristövahinkolain tai yleisesti vahingonkorvauslain nojalla korvausvastuussa hakijan kiinteistöllä ilmenneistä vaurioista eikä vaurioiden korjauskustannuksista.

Hakija on vaatinut korvattavaksi myös asiamiehensä palkkion. Hallintomenettelyssä ei asianosaista eikä viranomaista voida velvoittaa korvaamaan toisensa kuluja, jotka ovat aiheutuneet hallintoasian käsittelystä. Hakijan vaatimus asiamieskustannusten korvaamisesta hallintoasian käsittelyssä on siten lakiin perustumaton.

Sovelletut säännökset

Alueidenkäyttölaki (132/1999) 84–85 §

Hallintolaki (434/2003) 64 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 9 §

Laki ympäristövahinkojen korvaamisesta (737/1994) 1, 3–4 §

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan hallintopäällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on yli 15 000 euroa.